Piensijoittajat omistavat nyt ennätysmäärän pörssiosakkeita – Osakkeista ja sijoitusrahastoista sulanut koronan takia kymmeniä miljardeja euroja

Pörssikurssit ovat elpyneet maaliskuun pahimmasta koronaromahduksesta, mutta ovat vielä Helsingin pörssissä muutaman vuoden takaisella tasolla. Piensijoittajien osakeinnostus jatkuu silti.

pörssit
Pörssimeklareita New Yorkin pörssissä maaliskuun 16. päivä.
Pörssikurssit kokivat romahduksia maaliskuussa koronan aiheuttaman talouden epävakauden vuoksi. Korona on mullistamassa koko talousajattelua.Justin Lane / EPA

Koronavirus pani pörssikurssit polvilleen maaliskuussa. Pörssikurssit laskivat maailmalla ja Suomessa nopeammin kuin koskaan aiemmin, yli 30 prosenttia, kertoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.

Kurssilasku alkoi jo helmikuun puolella, mutta jyrkkeni voimakkaasti maaliskuussa ja varsinainen romahdus osui maaliskuun 20. päivään.

– Siitä on aika hyvin toivuttu, Puttonen sanoo.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen.
Ihmisten luottamus on tällä hetkellä isoin asia taloudessa koko maailmassa, sanoo rahoituksen professori Vesa Puttonen. Toni Määttä / Yle

Alla olevassa grafiikassa näkyy kurssien historiallisen suuri syöksy Helsingin pörssissä vain runsas pari kuukautta sitten. Sitä käy myös selville, että tämän hetken taso yleisindeksissä on suunnilleen samalla tasolla kuin joulukuussa 2016.

Helsingin pörssin yleisindeksin kehitys
Samuli Huttunen / Yle

Suomellekin tärkeällä vientimarkkinalla Yhdysvalloissa osakekurssien syöksystä on sen sijaan toivuttu Suomea paremmin.

– Pääindeksit ovat nousseet jopa aiempaa enemmän pitkälti siitä syystä, että isojen globaalien teknologiajättien kurssit ovat toipuneet jopa yli sen tason, jossa ne olivat vuodenvaihteessa, Puttonen sanoo.

Google, Facebook, Amazon ja Microsoft vetävät Nasdaqin yleisindeksiä ylös.

Nasdaq Composite -indeksin kehitys
Samuli Huttunen / Yle

Pörssiyhtiöiden osakekurssien kehitys vaihtelee kuitenkin paljon toimialoittain. Joillakin yrityksillä Suomessakin menee paremmin kuin ennen kriisiä.

Valtaosa yrityksistä on kuitenkin kärsinyt, ja yksi havahduttava esimerkki on valtio-omisteinen lentoyhtiö Finnair, joka on ollut suurissa vaikeuksissa koronapandemian takia.

Sijoitusrahastoista ja osakkeista sulanut kymmeniä miljardeja

Pandemia on vaikuttanut myös sijoitusrahastoihin, kun pörssikurssit romahtivat koronapandemian talousseuraamusten takia. Erityisesti osakerahastojen arvon kehitys seuraa yleensä pörssikurssien kehitystä.

Huhtikuussa sijoitusrahastoissa alkoi jo näkyä valoa tunnelin päässä, mutta vuoden alusta laskettuna Finanssialan mukaan rahastopääoman arvo aleni 14,3 miljardia yhteensä. Pääasiassa kyse on arvonalennuksista, kun osakekurssit sukelsivat.

Eniten pörssikikurssien romahduksesta ovat kärsineet sijoitustensa suuruuden takia eläkeyhtiöt, joiden viime vuoden tuotot ovat pyyhkiytyneet lähes kokonaan.

– Työeläkevakuuttajien sijoitusvarallisuudesta hävisi alkuvuoden aikana 22 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että vuoden 2019 hyvät tuotot (21,6 miljardia) pyyhkiytyivät lähes kokonaan pois, Työeläkevakuuttajat Telan analyytikko Kimmo Koivurinne sanoo tiedotteessa.

Edellisen kerran yhtä rajua pudotusta työeläkevaroissa nähtiin vuoden 2008 finanssikriisin aikana.

Koivurinne muistuttaa, että työeläkevarojen lasku ei tarkoita sitä, että eläkkeet olisivat uhattuina.

– Työeläkkeiden rahoitus ei ole akuutissa hädässä. Yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus oli vahvalla tasolla koronakriisin alkaessa. Vahvat puskurit ovat auttaneet iskujen vastaanottamisessa, Koivurinne sanoo.

Piensijoittajilla noin viidennes sijoitusrahastoista

Osakekurssit ovat tosin palautuneet voimakkaan pudotuksen jälkeen yli viidenneksen, kun koronarajoituksia on alettu pikkuhiljaa purkaa sanoo alan etujärjestön, Finanssiala ry:n asiantuntija Mariia Somerla.

Finanssiala ry:n asiantuntija Mariia Somerla.
Asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä sanoo, että pörssikurssit ovat toipuneet maaliskuun kovasta laskusta noin viidenneksen. Toni Määttä / Yle

Viime vuosina suomalaiset piensijoittajat ovat ostaneet innokkaasti osuuksia kotimaisista sijoitusrahastoista. Tavallisimmin piensijoittaja laittaa sijoitusrahastoon muutaman tuhannen euron potin.

Piensijoittajat omistavat sijoitusrahastoista noin viidenneksen, loput ovat eläkeyhtiöiden ja isojen institutionaalisten sijoittajien hallussa, jotka ovat kärsineet eniten arvonalennuksista.

OP Ryhmän pääkonttorilla seurataan pörssikurssien kehitystä, tässä öljyn hinta laskee.
Erityisesti osakkeisiin keskittyvät sijoitusrahastot seuraavat pörssikurssien kehitystä. Katriina Laine / Yle

Yritykset ja kotitaloudet ovat paikanneet käteisen puutetta

Erityisesti lyhyen koron sijoitusrahastoista on haettu turvaa ehtyneisiin kassoihin kodeissa ja yrityksissä. Lyhyen koron rahastoissa sijoitusaika ja siten korkoriski on alle vuoden.

Lyhyen koron sijoitusrahastoissa näkyi negatiivisesti se, että niiden korot nousivat jolloin rahastojen arvot laskivat, koska näkymä tulevasta kehityksestä muuttui.

– Lunastukset rahastoissa ovat keskittyneet erityisesti korkorahastoihin. Lyhyen koron rahastoja käytetään talletustilien vastineina usein, eli sieltä ovat kotitaloudet ja yritykset lunastaneet käteisvaroja käteiskassaan, sanoo Somerla.

Pitkän koron rahastoissa sijoitetaan pitkäaikaisiin kohteisiin, joiden korkoriski on yli vuoden. Sijoituskohteina ovat esimerkiksi valtioiden, julkisyhteisöjen tai yritysten liikkeelle laskemat joukkovelkakirjalainat.

– Pitkän koron rahastoissa on ollut hyvin paljon kuukausittaista vaihtelua. Erityisesti on lunastettu yrityslainoihin sijoittavista rahastoista. Näiden rahastojen arvot laskivat erityisen voimakkaasti maaliskuussa, Somerla sanoo.

Maaliskuussa Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin Suomen Pankin ekonomistin Antti Alakiutun mukaan kokonaisuudessaan 3,8 miljardia euroa. Huhtikuun luku on Finanssialan mukaan 3,1 miljardia euroa.

Suomessa on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä, ja kotimaisia sijoitusrahastoja on kaikkiaan 500, Finanssiala kertoo tuoreessa raportissaan.

Börshuset i Helsingfors.
Suomalaiset piensijoittajat omistavat entistä enemmän osakesäästötilejä ja kiinnostus sijoittamiseen on kasvanut etenkin nuorten parissa.Yle/ Jyrki Lyytikkä

Kotitalouksien osakeomistukset lisääntyneet

Vaikka ajat ovat epävarmat, suomalaiset piensijoittajat ovat innostuneet osakesäästötileistä, joiden avaaminen on ollut mahdollista tammikuun alusta. Kiinnostusta sijoittamiseen on siis riittänyt.

Arvopaperikeskus Euroclear kertoo verkkosivuillaan, että toukokuun alkuun mennessä osakesäästötilejä on kaikkiaan avattu jo 100 000. Näille tileille suomalaiset ovat voineet hankkia osakkeita enimmillään 50 000 euron edestä. Pääomaveroja mahdollisista tuotoista sijoittaja maksaa vasta siinä vaiheessa, kun hän lunastaa sijoituksensa.

Erityisesti nuoret ovat innostuneet osakesäästötileistä. Eniten tilejä on ikäryhmässä 30–39 vuotta, ja miehillä on hieman enemmän tilejä kuin naisilla.

– Muutos on iso, vaikka kaikki eivät ole aivan uusia osakesäästäjiä, mutta iso osa on uusia. Se on hieno juttu, erityisesti nuoret ihmiset ovat lähteneet osakesäästötilin mukana markkinoille, sanoo Vesa Puttonen.

Kaiken kaikkiaan Euroclearin mukaan noin 870 000 suomalaista yksityishenkilöä omisti pörssiosakkeita huhtikuun lopussa. Tässä on lisäystä kymmeniä tuhansia verrattuna viime vuoden loppuun.

Euroja on kuitenkin sulanut pörssistä, kun sen markkina-arvo on vuoden vaihteesta pienentynyt hieman yli 34 miljardia, ja oli huhtikuun lopussa 227, 47 miljardia euroa, kertoo Euroclear.

Jättimäinen elvytys luo odotuksia talouskasvusta

Sijoittajat odottavat jo parempia tuottoja sijoituksilleen, kun tiedossa on valtavia elvytyspaketteja.

Useat valtiot ovat ilmoittaneet valtavista valtioiden ja yritysten obligaatioiden ostamisesta, tarpeen tullen jopa osakkeiden ostamisesta. Ja ostoille ei ole asetettu mitään rajoja.

– Ilman mitään rajaa, ei tällaista ole koskaan aikaisemmin tapahtunut, Puttonen toteaa.

Yhdysvallat on ilmoittanut lähes kolmen biljoonan dollarin (3000 miljardia ) elvytyksestä, mikä on Yhdysvaltain liittovaltion mittakaavassakin valtava summa.

Euroopassa Saksa ja Ranska esittävät puolestaan EU-budjetin kasvattamista selvästi nykyisestä. EU-budjetin sisälle ne haluavat rakentaa 500 miljardin euron suuruisen elvytysrahaston. Aiemmin EU-maat ovat sopineet 540 miljardin tuesta.

Euroopan keskuspankki päätti puolestaan maaliskuussa käynnistää uuden pandemiaan liittyvän velkapaperien osto-ohjelman, jonka koko on 750 miljardia euroa.

OP Ryhmän pääkonttorilla seurataan pörssikurssien kehitystä.
Pörssikursseja seurataan tarkkaan eri puolilla maailmaa, kun tappioita yritetään minimoida ja voittoja maksimoida. Katriina Laine / Yle

Voiko piikki olla auki loputtomiin?

– Voisi sanoa, että se mitä nyt tapahtuu, ei pitäisi olla mahdollista mutta se on kuitenkin mahdollista. Kaikkihan on mahdollista, Puttonen sanoo lakonisesti.

Hän pohtii, mihin se sitten johtaa ja viittaa Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajan Jeremy Powellin äskettäiseen haastatteluun, jossa tämä sanoi, ettei hän tiedä mitä tulee tapahtumaan taloudessa.

Yksi seikka on yhteinen kaikille yrityksille, ja sen ongelman nimi on epävarmuus. Sen voisi kirjoittaa suurilla kirjaimilla.

– Kukaan ei pysty ennustamaan tulevaisuutta, ei kotimarkkinan vientimarkkinasta puhumattakaan, koska näkymät ovat epäselvät. Tämän takia vientiyritykset ovat lähes järjestään ilmoittaneet luopuvansa loppuvuoden ennusteista.

Talouteen jää syvät jäljet

Mitä taloudessa nyt tapahtuu, jos ajatellaan vaikka loppuvuotta?

Puttonen haluaisi olla optimisti, mutta pitää meneillään olevaa koronapandemiaa ja sen seurauksia taloudelle niin kovana kolauksena, että se tulee jättämään jäljen niin Suomen kuin globaaliinkin talouteen.

– Tämä jättää entistä suuremman velkataakan. Tämä tulee jättämään meille työttömyyttä, alentuvia verotuloja ja terveysjalanjäljen. Tilanne on reaalitaloudessa ja reaalielämässä todella huono. Hyvä puoli tässä on se, että nyt on kuitenkin toivoa, että mennään parempaan suuntaan. Etumerkilläkin on merkitystä, Puttonen summaa.