Osassa maakuntia ei enää lainkaan uusia koronatartuntoja – maakuntajohtaja vaatii vapauksia rajoituksiin: "Kyllä nyt täytyy järkeä käyttää"

Etelä-Karjala on yksi niistä niistä maakunnista, joissa on todettu vähän koronatartuntoja. Maakuntajohtaja helpottaisi koronan takia laadittuja rajoituksia.

koronavirus
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen.
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen antaisi maakunnille vallan toteuttaa koronarajoitukset parhaaksi katsomillaan tavoilla.Kalle Purhonen / Yle

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen seisoo hiljentyneen kauppakeskuksen käytävällä Lappeenrannassa. Suuri osa liikkeistä on kiinni koronaviruksen takia tehtyjen rajoitusten takia.

– Onhan se niin, että tämä kauppakeskus on aivan liian hiljainen. Kun ei ole asiakkaita, liikkeitä on pakko sulkea, Viialainen sanoo.

Etelä-Karjala on tartuntatilastojen perusteella selvinnyt koronaepidemiasta vähällä. Testeillä on todettu yhteensä alle 20 tartuntaa.

Lue lisää: Koko maakunnassa ei todettu lähes kuukauteen yhtään koronatartuntaa, vaikka siitä odotettiin Pandoran lipasta – selvitimme, miksi

Epidemia on edennyt eri puolilla Suomea eri tavalla. Etelä-Karjalan ohella monissa muissakin Suomen maakunnissa tilanne on rauhallinen ja edelleen rauhoittumassa.

Suomessa 11 sairaanhoitopiirin alueella oli raportoitu toukokuussa kuun puoliväliin mennessä enimmillään viisi tartuntaa. Pohjois-Karjalassa, Itä-Savossa ja Ahvenanmaalla tartuntoja ei oltu toukokuussa paikannettu lainkaan.

Lue lisää: Valtaosassa Suomea koronatartuntoja on hyvin vähän tai ei lainkaan – kartta näyttää, miten korona hiipuu eri puolilla maata

Etelä-Karjalan maakuntajohtajan mielestä koronan takia säädettäviä rajoituksiakin olisi syytä tehdä alueellisesti. Näin olisi hänen mielestään voinut tehdä alun alkaenkin, kun virus rantautui Suomeen.

– Eli toimia ripeämmin ja tehokkaammin siellä, missä epidemiaa esiintyy. Siellä, missä sitä ei esiinny, olisi voitu elää lievempien rajoitusten puitteissa, Viialainen sanoo.

Esimerkiksi yli 70-vuotiaiden velvoite olla kotioloissa ampui maakuntajohtajan mielestä yli väljästi asutussa Etelä-Karjalassa. Samoin koulut, museot ja kirjastot olisi Viialaisen mukaan mahdollisesti voitu avata maakunnassa aiemmin.

Koulut palasivat lähiopetukseen koko maassa 14. toukokuuta. Kirjastot avautuivat osittain toukokuun alussa ja museot saavat avata ovensa kesäkuun alussa.

Lue lisää: Näiden rajoitusten purkamisesta ja jatkamisesta hallitus päätti – katso koko lista tästä

Alueet voisivat päättää itse

Maakuntajohtaja Matti Viialainen peräänkuuluttaa Suomeen tehokasta aluehallintoa, joka voi toimia vastaavissa epidemiatilanteissa nopeastikin kyseisellä alueella.

– Kieltää tai päästää. Nyt me joudumme noudattamaan samaa sääntöä koko Suomessa. Sen aiheuttaa ennen kaikkea Helsingin, Vantaan ja Espoon tilanne. Tämä ei ole järkevää.

Tällä hetkellä aluetasolla on Viialaisen mielestä täysin päällekäinen ja sekava johto.

– Se pitää korjata. Olisi yksi toimivaltainen vahva maakuntahallinto, joka huolehtii terveydestä ja elinvoimasta.

Tämänhetkiseen koronavirustilanteeseen tällaista suoraviivaista alueellista päätöksentekoa ei toki saada. Mutta ehkä vastaisuudessa.

– Tästä pitää oppia se, että meillä on joustoa toisaalta kireämpään ja toisaalta lievempään. Paikallisesti ja alueellisesti päättäen.

Viialaisen mukaan entisaikaiset läänit ja maaherrat olivat tehokkaita toimimaan.

Pääministeri Marin: Rajoitukset tarpeen koko maassa

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi perjantaina 15. toukokuuta hallituksen tiedotustilaisuudessa ymmärtävänsä pohdinnan siitä, pitäisikö rajoituksissa edetä alueellisesti eri tavoin. Samalla hän kuitenkin totesi, että monien rajoitusten täytyy koskea koko Suomea.

– Yksikin tautitapaus voi tartuttaa muita ja ilmaantuvuutta voi tulla enemmän ja tautitapauksia voi tulla enemmän. Sen takia lähtökohtamme on ollut se, että koko Suomessa pitää noudattaa näitä rajoitustoimenpiteitä, Marin sanoi.

Suomessa on pitkään valmisteltu uudistusta, jossa maakunnille annettaisiin enemmän päätösvaltaa.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus valmisteli maakunta- ja soteuudistusta, jossa maakunnat olisivat järjestäneet sote- ja pelastuspalvelut sekä ottaneet hoitaakseen joukon kuntien ja valtion tehtäviä. Lisäksi aluehallintoviraston, elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen sekä työ- ja elinkeinopalvelujen tehtävät olisi jaettu maakunnille.

Uudistus ei kuitenkaan toteutunut. Tällä hetkellä valmistellaan sote-maakuntia, joiden lakisääteisinä tehtävinä olisivat sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen järjestäminen. Eli niiden tehtäväkenttä olisi huomattavasti suppeampi kuin Sipilän hallituksen esityksessä.

Asukkailla ristiriitaisia ajatuksia

Lappeenrantalaisesta kauppakeskuksesta tavoitetun Niko Parsukovin mielestä koronan takia asetettuja rajoituksia voisi hieman lieventää Etelä-Karjalassa, mutta ei paljoa.

– Asumme kuitenkin niin lähellä Venäjän rajaa. Vaikka rajat ovat kiinni, ihmisiä tulee jonkin verran. Se kasvattaa riskiä, Parsukov sanoo.

Venäjällä koronavirusepidemia on tällä hetkellä voimakas. Suomen ja Venäjän välisen rajan yli sallitaan tällä hetkellä välttämätön liikenne, kuten tavarakuljetukset.

Myöskään lappeenrantalainen Nanna Vaara ei purkaisi rajoituksia Etelä-Karjalassa nopeammin kuin muualla maassa.

– Ei pitäisi lähteä keulimaan, vaikka tilanne ei ole niin paha kuin Uudellamaalla, sanoo Vaara.

Lappeenrantalaisen Hannu Ripatin mukaan rajoituksia olisi hyvä purkaa hallitusti.

– Pääsisi kaupankäynti alkuun ja tilanne normalisoitumaan. Liikkumisrajoituksia voisi purkaa ja ravintoloiden aukioloa helpottaa, Ripatti pohtii.

Kahvila Kafiinan yrittäjä Noona Hänninen.
Lappeenrantalaisen Kafiinan yrittäjä Noona Hänninen toivoo, että kahvila saisi avata terassinsa kesäkuun alussa.Kalle Purhonen / Yle

Ravintoloiden aukiolon helpottamista odottaa myös yrittäjä Noona Hänninen. Hänellä on Kafiina-niminen kahvila Lappeenrannan satamatorilla.

Kahvila myy tällä hetkellä tuotteita mukaan otettaviksi.

– Toivon, että kesäkuun alussa saataisiin avata terasseja ja olla turvallisin välein ulkona. Asiakkaat osaavat pitää turvavälit ja kaikki yrittäjät ovat huolellisia asian suhteen, Hänninen kertoo.

Kafiinan pöytiä voitaisiin sijoittaa terassille tarvittaessa tavallista vähemmän ja harvempaan.

Hännisen mukaan kahvilan asiakasmäärä on pudonnut tavanomaisesta, mutta take away -palvelu on kuitenkin toiminut hyvin.

– Uskoakseni he, jotka ovat olleet kioskimaisesti auki, ovat pärjänneet. Kyllä tämä on kuitenkin aika haasteellista ollut.

Lue lisää: Itärajan sulkeminen kurittaa Etelä-Karjalaa – matkailutulot vähenevät noin 25 miljoonaa kuukaudessa

Kahvilat ja ravintolat auki mahdollisimman monelle asiakkaalle

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen näkee nyt erityisesti ravintoloiden toiminnassa helpotuksen varaa Etelä-Karjalassa.

– Kyllä nyt täytyy järkeä käyttää, että saadaan tuo ravintola- ja kahvilatoiminta käyntiin tietysti turvavälejä ja hygieniaa noudattaen, Viialainen sanoo.

Tällä hetkellä ravintolat saavat myydä ainoastaan take away -annoksia. Rajoitukset ovat voimassa koko maassa toukokuun loppuun asti. Niiden purkamisesta odotetaan vielä hallitukselta lisätietoja.

Myös Etelä-Karjalan sosiaali ja terveyspiirin Eksoten toimitusjohtajan Timo Sakselan mukaan koronarajoitusten voimakkaampaa lieventämistä voitaisiin harkita.

– Tautitilanne on ollut Etelä-Karjalassa jo kuukauden rauhallinen, Saksela sanoo.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus