Yksi kuva, muuta ei tarvittu: sattuma teki hankolaisesta Mia Nybergistä leipätaiturin, jota seurataan ihastellen ympäri maailman

Maailmanlaajuinen hapanjuuri-ilmiö on kasvanut koronakevään aikana entisestään. Hankolainen Mia Nyberg ymmärtää, miksi.

leipä
Hankolaisen Mia Nybergin leipoma ja koristelema hapanjuurileipä.
Hankolaisen Mia Nybergin hapanjuurileipomista seuraa kuvapalvelu Instagramissa yli 26 000 ihmistä. Tässä taidonnäyte Muumi-tarinoiden Pikku Myystä.Mia Nyberg

Leivän pinnassa oli viiltoja. Ehkä kuvio muistutti vehnäntähkää, ehkä jotain muuta. Mia Nyberg ei aivan muista.

Mutta sen hän muistaa, millaisen reaktion tuttavan sosiaalisessa mediassa julkaisema kuva hänessä aiheutti.

Vau. Voiko tällaistakin leipää leipoa? Niin kaunista, että sitä ei raaskisi oikein syödäkään.

Nyberg alkoi saman tien selata kuvapalvelu Instagramia ja etsiä sieltä kuvia hakusanalla sourdough bread, hapanjuurileipä.

Esiin tuli sellaisia tilejä kuin kymmenientuhansien seuraaman Anna Gaburin Bread Journey (siirryt toiseen palveluun).

Nyberg oli mykistynyt. Sen jälkeen leivän kupera pinta on ollut hänelle kuin tyhjä taulu maalarille.

Alusta, jolle luoda maailmoja ja jolla toteuttaa itseään.

Tuntematon vaikuttaja

Tuosta hetkestä on nyt kaksi vuotta.

Mia Nyberg vastaa videopuheluun kotonaan Hangossa. Taustalla näkyy pala takkaa ja kaistale tilkuista koottua seinävaatetta.

Nyberg on koulutukseltaan artesaani. Hän työskentelee hankolaisessa sisustusliikkeessä ja ompelee siellä kaikenlaista.

Nyberg sanoo tehneensä käsitöitä aina: huovutusta, neulomista, pientä näpertelyä.

– Tykkään haasteista ja hifistelystä. Heti kun löydän jotain mielenkiintoista, uteliaisuuteni herää ja monesti uppoudun taas uuteen harrastukseen. Ahmin kaiken tiedon, mitä on saatavilla.

Nyt ei kuitenkaan puhuta askartelusta, vaan leivistä.

Sellaisista leivistä, jollaisiin Nyberg ihastui kaksi vuotta sitten niin paljon, että perusti lopulta itsekin kuvatilin Instagramiin: vilda_surdegen (siirryt toiseen palveluun). Surdeg on ruotsia ja tarkoittaa hapanjuurta. Vilda puolestaan viittaa villiin. Se on Nybergin kasvattaman hapanjuuren nimi.

Hankolainen Mia Nyberg.
Mia Nyberg on leiponut hapanjuurileipää kaksi vuotta. Leipiä on kertynyt matkan varrella satoja, hän arvioi.Ronja Nyberg

Hapanjuurileivonta on maailmanlaajuinen ilmiö, ja tavallista on, että intohimoisimmat leipurit nimeävät käyttämänsä juuren persoonallisella tavalla. Mutta siitä myöhemmin jutussa.

Nybergiä seuraa jutun julkaisuhetkellä Instagramissa yli 26 000 ihmistä. Hän julkaisee tilillään säännöllisesti kuvia leipomistaan leivistä.

Esimerkiksi tällaisia:

Nyberg jakaa myös reseptejä ja vinkkejä seuraajilleen.

Suomessa hän on ollut toistaiseksi melko tuntematon sosiaalisen median vaikuttaja, sillä valtaosa seuraajista on ulkomailta: eniten Yhdysvalloista, sitten tasaisesti ympäri maailman.

Viime viikkoina seuraajamäärät ovat nousseet entisestään. Selitystä ei tarvitse etsiä kotikeittiötä kauempaa.

Hankolaisen Mia Nybergin leipoma ja koristelema hapanjuurileipä.
Inspiraation voi saada mistä tahansa. Muotoja ja kuvioita on kaikkialla, Nyberg sanoo.Mia Nyberg

Leipomisesta tuli ilmiö

Koronapandemian ensimmäisinä päivinä tiedotusvälineissä alkoi näkyä kuvia kauppojen tyhjentyneistä vessapaperihyllyistä. Sitten otsikoihin nousivat jauhot: esimerkiksi S-ryhmästä kerrottiin, että jauhojen myynti oli joulunalusviikkojakin vilkkaampaa. Myös kuivahiiva kävi kaupaksi.

Leipominen ei ole vain suomalainen ilmiö. Maailmalla siitä ovat kirjoittaneet muun muassa The Guardian (siirryt toiseen palveluun), Britannian BBC (siirryt toiseen palveluun) sekä The New York Times (siirryt toiseen palveluun).

Leivonta on hyvä vastaus tylsyyteen, pohti ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta aiemmin tässä kuussa Yle Puheen Aamussa.

Se on myös harrastus, joka sopii kaikenikäisille ja on sekä ilahduttavaa että lohdullista, hän totesi.

Puheen Aamussa pohdittiin, miksi suomalaiset ovat innostuneet leipomaan korona-aikana.

Mia Nybergille hapanjuurileivästä on tullut elämäntapa. Osa normaalia arkea.

Välillä kuluu viikko, ettei hän leivo leipää. Harvemmin kuitenkaan kahta.

Nybergin erottaa monesta muusta leipurista se, että hän ei käytä leivonnassaan ollenkaan kaupassa myytävää teollista hiivaa. Hän leipoo käytännössä vain vedellä, jauhoilla ja suolalla.

Trendi, joka vain paisuu

Nyberg päätyi hapanjuurileipuriksi sattumalta. Tuttava oli leiponut leipänsä hapanjuureen, ja Nyberg otti selvää, mistä oli kyse.

Hän oli leiponut juurella joitakin vuosia aiemmin, mutta oli tuolloin käyttänyt lisänä myös valmishiivaa.

Nyt hiiva oli kuitenkin kokonaan pannassa. Hapanjuurileipä oli noussut maailmalla trendiksi, ja se valloitti ihmisiä myös Suomessa.

Tänä keväänä suosio tuntuu paisuneen entisestään: Instagramissa tunnisteella sourdough eli hapantaikina tai -juuri löytyy reilut kolme miljoonaa kuvaa (siirryt toiseen palveluun), kun vielä maaliskuun lopulla kuvia oli ruokajulkaisu The Spoonin (siirryt toiseen palveluun) mukaan 2,7 miljoonaa.

Monia kiehtovat hapanjuurileivonnassa pitkät perinteet. Kerran tehty juuri voi säilyä samassa suvussa vuosikymmenestä toiseen. Siksi jotkut antavat juurelleen nimenkin.

Hankolaisen Mia Nybergin leipoma ja koristelema hapanjuurileipä.
Mia Nyberg sanoo olevansa aina muutenkin kynä kädessä. Leipä on hänelle vain yksi alusta lisää.Mia Nyberg

Tärkeintä on Nybergin mielestä silti maku. Hän kertoo ostavansa leipää enää ani harvoin kaupasta, koska itse tehty vain maistuu paremmalta.

– Haluan parasta leipää pöytään. Jos se on vielä kaunis, se on vain bonusta ja plussaa.

Hankolaisen Mia Nybergin leipoma ja koristelema hapanjuurileipä.
Moni tekee ruoka-annoksista taidetta. Miksi ei leivistäkin, Nyberg kysyy.Mia Nyberg

Viimeinen silaus

Raaskiiko tuollaista leipää syödäkään? Sitä Nybergiltä itseltäänkin kysellään nykyään usein.

Kyllä raaskii, hän vastaa.

– Leipää se vain on. Ja sitten saan leipoa uudestaan.

Hapanjuurella leipominen on pitkä prosessi, joka voi kestää kaksi tai jopa kolme vuorokautta: itse leipominen ei vie kauan aikaa, mutta taikinan annetaan välillä tekeytyä ja leivän kohota rauhassa.

Nybergille se on osa viehätystä. Hän nauttii prosessista alusta loppuun ja oppii joka kerta jotain uutta.

– Koristelu on loppuhuipennus, piste iin päälle. Kun kaikki työt on tehty, saa palkan.

Hankolaisen Mia Nybergin leipoma ja koristelema hapanjuurileipä.
Mia Nyberg koristelee leivän hetkeä ennen paistamista.Mia Nyberg
Hankolaisen Mia Nybergin leipoma ja koristelema hapanjuurileipä.
Lopputulokseen liittyy aina pieni jännitys: hapanjuurileipä voi kohota ja revetä uunissa yllättävästäkin kohtaa.Mia Nyberg

Viiltojen tarkoitus on saada leipä kohoamaan uunissa siihen suuntaan kuin leipuri haluaa, Nyberg selittää. Hän sanoo, että aiemmin leipiä saatettiin paistaa suurissa uuneissa ja viillot olivat kuin nimikirjoitus. Kuviosta tunnisti, kenen leipä oli kyseessä.

Myös Nybergin leivistä tunnistaa hänen kädenjälkensä. Hän kuvailee, että leivän koristelu on hänelle kuin piirtämistä.

Onpa häntä taiteilijaksikin sanottu.

– Alussa sellaiset kommentit yllättivät, koska en itse nähnyt asiaa niin. Sitten ihmiset alkoivat sanoa sitä enemmän ja enemmän: että se, mitä teen, on taidetta. Kai se sitten on niin.

Hankolaisen Mia Nybergin leipoma ja koristelema hapanjuurileipä.
Mia Nyberg leipoo leipiä lähinnä omiin tarpeisiin. Joskus myös tuttaville.Mia Nyberg

Nyberg on piirtänyt leipiinsä muun muassa yksityiskohtaista lehtiornamenttia mutta myös tunnistettavia hahmoja, kuten Muumien Pikku Myyn.

Inspiraatio voi tulla mistä vain.

– Kaikkialla, missä kävelee, voi nähdä muotoja ja kuvioita. Jostain pienestäkin asiasta voi syntyä päässä jokin idea.

Tulevasta ei tiedä

Mia Nyberg sanoo, ettei hän ole toistaiseksi hylkäämässä päivätyötään hankolaisessa sisustusliikkeessä. Ammattileipuriksi ryhtyminen vaatisi ensinnäkin kunnon leipomon.

– Volyymien pitäisi olla niin suuria, että tuskin se pikku Hangossa olisi edes mahdollista. Muualla ehkä. Mutta koskaan ei voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Hankolaisen Mia Nybergin leipoma ja koristelema hapanjuurileipä.
Instagramin kuvatili on Mia Nybergille vain harrastus. Hän ei esimerkiksi tee juurikaan niin sanottuja kaupallisia yhteistöitä, toisin kuin moni muu sosiaalisen median vaikuttaja.Mia Nyberg

Millaisia neuvoja Nyberg antaisi vasta-alkajille?

Nybergin mukaan hapanjuurileipomisesta on julkaistu viime vuosina perusteellista kirjallisuutta myös suomeksi. Lisäksi tietoa löytyy esimerkiksi Facebookissa olevasta Hapanjuurileipurit-yhteisöstä, jossa on runsaat 17 500 jäsentä.

Leivän ulkonäöstä ei kannata ottaa paineita, hän sanoo ja laskee leiponeensa itse kahden vuoden aikana satoja leipiä.

– Monilla on heti alussa paineita onnistua. Olemme kuitenkin kaikki olleet aloittelijoita. Pitää muistaa, että kaikki leivät ovat hyviä leipiä. Pitää olla tyytyväinen ja arvostaa, mitä tekee.

Mikä tärkeintä: hapanjuurileipä maistuu aina hyvältä, ulkonäöstä riippumatta. Niin Nyberg vakuuttaa.

– Siinä on vaikea epäonnistua.

Hankolaisen Mia Nybergin leipoma ja koristelema hapanjuurileipä.
Nyberg kehottaa uusia hapanjuurileipureita myös opettelemaan koko leivontaprosessin kunnolla. Kun se on hallussa, voi ryhtyä taiteilijaksi ja alkaa koristella taikinaa.Mia Nyberg

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 25. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Taru Korhosesta, 26, tuli puolivahingossa karjalaisen perinneruuan lähettiläs – kun hän leipoo, some seuraa silmä kovana

Kotikokkailu kunniaan, netistä etsitään vinkkejä innokkaasti – testaa, millainen kotikokki tai leipuri olet

Strömsö: Kotileipurin lyömättömimmät leipäohjeet – tässä monipuoliset reseptimme vaivaamattomasta limpusta ilman hiivaa kolmen päivän artesaanileipään