Toinen maailmansota voisi näyttää erilaiselta, jos USA olisi miehittänyt Suomen – tutkijan mielestä se olisi voinut olla liittoutuneille katastrofi

Nykyisen tiedon perusteella voidaan päätellä, että pohjoisen maihinnousu olisi voinut heikentää liittoutuneiden asemaa.

toinen maailmansota
Tykkiä nostetaan laivasta Petsamon Liinahamarin satamassa maaliskuussa 1940.
Länsiliittoutuneet pohtivat myös Pohjois-Norjaa ja Suomea yhtenä vaihtoehtoisena maihinnousualueena toisessa maailmansodassa. Jatkosodan aikaisessa kuvassa laivasta puretaan aselastia Suomeen silloin kuuluneen Liinahamarin satamassa. Museovirasto

Suomen sotahistoria voisi mahdollisesti näyttää toisenlaiselta, jos suomalaisten ja yhdysvaltalaisten salaiset neuvottelut olisivat päätyneet eri lopputulokseen.

Liittoutuneet pyrkivät irrottamaan Suomen toisesta maailmansodasta jo paljon ennen kuin Suomi lopulta sopi erillisrauhasta Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1944.

Aktiivisinta roolia tässä edusti Yhdysvallat.

Yle uutisoi aiemmin, että Oulun yliopiston historian dosentin Henry Oinas-Kukkosen tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen sodasta irtautumiseen liittyviä sotilaallisia keinoja ja mahdollisuuksia pohdittiin vakavasti liittoutuneiden sotilasjohdossa.

Suomalaiset hakivat itsekin erillisrauhan mahdollisuutta heti, kun alkoi näyttää selvältä, ettei Adolf Hitlerin johtama Saksa voittaisi sotaa.

Suomen ja Saksan sodanaikaisista suhteista väitelleen Turun yliopiston eduskuntatutkimuskeskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan Suomessa tajuttiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että Saksa häviäisi sodan.

– Ensimmäisenä asia valkeni ammattisotilaille Mikkelin päämajassa jo vuoden 1941 joulukuussa, kun sen enempää Moskovaa kuin Leningradiakaan ei onnistuttu valtaamaan, Jokisipilä sanoo.

Suomalaisten kannalta ratkaiseva käänne tapahtui kuitenkin sen jälkeen kun Stalingradin taistelu päättyi saksalaisten antautumiseen vuoden 1943 alussa.

Sen jälkeen Mannerheim kutsui välittömästi poliittisen sisärenkaan Mikkelin päämajaan, jossa päätettiin, että Suomen piti alkaa etsiä tietä rauhaan.

Yhtenä juonteena Suomen rauhanpohdinnoissa oli myös ajatus Pohjois-Suomen miehittämisestä amerikkalaisjoukoilla, jolla olisi estetty puna-armeijan marssi Suomeen. Tätä mietittiin suomalaisten ja yhdysvaltalaisten yhteisissä salaisissa keskusteluissa reilu vuosi ennen jatkosodan päättymistä.

Ajatus maihinnoususta Pohjois-Norjaan ei kuitenkaan ollut uusi. Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin oli vaatinut sitä jo pitkin sotaa ja itse asiassa brittiläinen laivasto-osasto hyökkäsikin Norjan Kirkkoniemeen ja Suomen Liinahamarin satamaan Petsamossa kesällä 1941.

Liinahamarin ja Kirkkoniemen pommituksiin osallistuneet torpedopommittajat tuotiin paikalle lentotukialuksilla HMS Furious ja HMS Victorious.
Liinahamarin ja Kirkkoniemen pommituksiin osallistuneet torpedopommittajat tuotiin paikalle lentotukialuksilla HMS Furious ja HMS Victorious.Otso Ritonummi / Yle

Hyökkäys oli suomalaisille järkytys, sillä Suomi ja Iso-Britannia eivät hyökkäyksen aikana olleet sodassa keskenään. Iso-Britannia julisti sodan Suomelle vasta myöhemmin itsenäisyyspäivänä 6.12.1941.

Uusi rintama olisi muuttanut sodan kulkua

Sitä miten maihinnousu pohjoisessa olisi vaikuttanut toisen maailmansodan kulkuun on tietysti jälkikäteen mahdotonta arvioida tarkkaan.

Nykyisen tiedon perusteella voi kuitenkin päätellä, että se olisi voinut jopa heikentää liittoutuneiden asemaa. Markku Jokisipilä korostaa tarkastelevansa asiaa historian tutkijana eikä ammattisotilaana, mutta hän arvioi, että uusi rintama olisi merkinnyt liittoutuneille isoja riskejä.

– Siinä olisi liittoutuneiden näkökulmasta ollut mahdollisuus jopa toisen maailmansodan mittaluokassa pienimuotoiseen sotilaalliseen katastrofiin, Jokisipilä sanoo.

Saksalla oli alueella paljon raskasta kalustoa ja vahvat ilmavoimat. Pohjois-Norjan ja Lapin alueella oli enimmillään noin 250 000 sotilasta.

– Operaatio olisi hajottanut liittoutuneiden voimavaroja. Se olisi vienyt liittoutuneet vähän samanlaiseen tilanteeseen, jossa Saksa oli kärvistellyt jo pidemmän aikaa. Sillähän oli sodittavana useita eri rintamia, Jokisipilä sanoo.

Stalin ja Churchill seisovat vierekkäin, taustalla näkyy muita miehiä. Molemmilla on univormut. Stalin katsoo Churchilliä, Churchill katsoo toisaalle.
Josif Stalin ei ollut Britannian pääministerille Winston Churchillille mieluisa kumppani, vaikka molemmat taistelivatkin yhdessä natsi-Saksaa vastaan. Lännessä sodan toivottiin heikentävän Neuvostoliittoa niin paljon, että sodan jälkeen bolsevismi ei olisi uhka länsimaille.AOP

Poliittisesti kiinnostavampi kuin sotilaallisesti

Vaikka suomalaiset keskustelivat Pohjois-Suomen miehityssuunnitelmasta vuonna 1943 yhdysvaltalaisten kanssa, Markku Jokisipilän mukaan liittoutuneiden puolella kaikkein aktiivisin pohjoisen rintaman kannattaja oli alun perin Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill.

Yhdysvallat säilyttikin aivan sodan lopulle saakka diplomaattisuhteet Suomeen eikä koskaan julistanut Suomelle sotaa kuten muut liittoutuneet maat.

Ylipäänsä ajatus Pohjois-Norjan maihinnoususta eli vahvimmin nimenomaan liittoutuneiden poliittisessa johdossa. Esimerkiksi Yhdysvaltain Helsingin asiainhoitaja Robert McClintock raportoi Yhdysvaltain ulkoministeriölle, että Suomen erillisrauha olisi voinut heikentää Saksan liittolaisten taistelumoraalia.

Suomessa ajatus pohjoisesta rintamasta tuntui epärealistiselta, vaikka sitä pohdittiinkin.

Sodanaikainen pääministeri Edwin Linkomies arvelikin myöhemmin muistelmissaan Vaikea aika, että liittoutuneiden toiminnassa oli kyse savuverhosta, jolla yritettiin siirtää huomio pois suunnitteilla olleesta suuresta maihinnoususta Ranskan rannikolla Normandiassa.

Myös Saksassa arvioitiin liittoutuneiden pyrkivän avaamaan toisen rintaman todennäköisemmin Välimerelle kuin Jäämerelle, raportoi myös Suomen lähettiläs T. M. Kivimäki Suomen ulkoministeriölle huhtikuussa 1943. Kolme kuukautta myöhemmin liittoutuneet nousivat maihin Sisiliassa.

Henry Oinas-Kukkosen tutkimuksen mukaan pohjoista hyökkäyssuuntaa ja Suomen asemaa mietittiin kuitenkin niin vakavasti, että se oli pohdittavana korkealla tasolla Yhdysvaltain sodanjohdossa, kun USA:n puolustushaarakomentajien neuvosto eli Joint Chiefs of Staff pohti sen mahdollisuuksia.

Sotilaiden tarkastelussa maihinnousua pidettiin kuitenkin lopulta liian vaativana ja vaarallisena eikä sitä koskaan toteutettu.

Saksalasisotilaat parantavat tietä Petsamon alueella jatkosodan aikana.
Suomalaiset ja saksalaiset tiesivät pohjoisen rintaman vaikeat olosuhteet. Kuvassa saksalaissotilaat korjaavat lumivallien keskellä kelirikosta kärsinyttä tietä Petsamon alueella jatkosodan aikana.SA-kuva

Voit keskustella aiheesta 5. kesäkuuta kello 23:een saakka!

KORJAUS 5.6.2020 klo 8.15: Stalingradin taistelu alkoi 1942 ja päättyi vuoden alussa 1943, ei vielä vuoden 1942 lopussa, kuten aiemmin mainittiin.