Poikkeusaika jakoi vanhemmat: osa nautti kiireettömyydestä, osa uupui lomautusten ja etäkoulun alle – "Yritän vain pitää paletin kasassa"

Uuden suomalaistutkimuksen alustavien tulosten valossa vanhempien kokema uupumus näyttäisi lisääntyneen koronan aikana.

poikkeusolot
Posion perhe ruokapöydän ääressä.
Posion perheen isä tekee etätöitä vastameluluurit korvilla, äiti Susanna auttaa 6-vuotiasta esikoistaan puheterapian läksyissä ruoanlaiton ohessa. Perheen 3-vuotias kuopus yrittää muuten vain saada ajan kulumaan.Hanna Terävä / Yle

"Molemmilla vanhemmilla on huoli taloudesta, lomautuksista ja hermot ovat todella kireänä niin toisiimme kuin lapsiin. Etenkin erityislapsen haasteet etäkoulussa rasittavat koko perhettä. Tappelemme joka päivä ja usein illat päättyvät riitaan ja itkuun."

"Olemme aivan uupuneita ja toivomme, ettei tämä ole traumatisoinut koko perhettä ja vaikuttanut lopullisesti meidän dynamiikkaan, väleihin ja kaikkeen mahdolliseen. Aika lohduton olo."

"Perheemme näkökulmasta tämä on ollut aikaa ja tilaa hengittää, voida paremmin ja rauhoittua, keskittyä oleellisen äärelle ja olla yhdessä."

"Tämä on parasta, mitä meille on tapahtunut pitkään aikaan."

Näin vanhemmat kertovat Jyväskylän yliopiston tekemässä verkkokyselyssä, jolla haluttiin selvittää, miten koronaviruksen aiheuttama poikkeusaika näkyy perheiden elämässä ja hyvinvoinnissa.

Alustavien tulosten mukaan kyselyyn vastanneista vanhemmista 54 prosenttia koki koronatilanteen synkkänä tai toivottomana, kun taas 44 prosenttia koki tilanteen valoisana tai toiveikkaana.

Professori Kaisa Aunolan mukaan huonovointisuus ja riskitekijät ovat aiemminkin kasaantuneet usein samoille perheille ja poikkeusaika näyttäisi vain vahvistavan kahtiajakoa perheiden hyvinvoinnin välillä.

– Osalla perheistä tämä aika on poistanut arjen kiirettä, lisännyt yhdessä tekemistä ja tehnyt yhteisestä ajasta laadukkaampaa. Toisissa perheissä monet asiat ovat kasaantuneet: saattaa olla työttömyyttä, lomautuksia, erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja tukiverkostojen puutetta. Osalla perheistä tilanteet ovat hyvin rankkojakin.

Sekä hyviä että huonoja vaikutuksia vanhemmuuteen

Oululainen Sanna Simontaival lomautettiin ravintola-alalta poikkeustilanteen aikana. Töistä vapautuneen ajan hän kertoo käyttäneensä toimimalla muun muassa kotikoulun rehtorina ja keittäjänä.

Simontaival kokee koronasta koituneen kaikkinensa kuitenkin enemmän hyvää kuin huonoa.

– Olemme nauttineet hyvästä ruoasta ja yhdessäolosta. Kummankin muksun kanssa on otettu herkemmin omaa keskusteluaikaa ja varsinkin murrosikäisen kanssa keskusteluyhteys on parantunut.

Positiiviset ja negatiiviset tuntemukset vanhemmuudessa -grafiikka
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kyselytutkimuksen alustavien tulosten mukaan 72 prosenttia vanhemmista kokee poikkeustilan vaikuttaneen positiivisesti omaan vanhemmuuteen ja käyttäytymiseen lasten kanssa.

Toisaalta lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee poikkeusajan vaikuttaneen vähintään jonkin verran negatiivisesti vanhemman ja lapsen väleihin.

Toisin sanoen osa vanhemmista kokee sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia, professori Kaisa Aunola toteaa.

– Vaikka tuloksissa näkyy negatiivisia vaikutuksia ja vanhemmat kertovat moninaisista haasteista, niin silti tilanteessa nähdään myös jotain positiivista. Valtaosa vastaajista oli löytänyt jotain hyvää, ehkä uudenlaista havahtumista omien arvojen ja perheen äärelle. Tämä oli ehkä hieman yllättävää.

44 prosenttia kyselyyn vastanneista raportoi, että tilanteita, joissa lasten käyttäytyminen herättää vanhemmassa voimakkaita negatiivisia tunteita, on ainakin hiukan normaalia enemmän. Viidennes vastaajista arvioi tilanteita olevan aiempaa vähemmän ja noin kolmannes ei kokenut tilanteen aiheuttaneen muutosta.

Vanhemmuuden uupumus näyttäisi lisääntyneen

Poikkeusaika vaikutti myös siihen, miten vastaajat kokivat jaksavansa vanhemmuuden tehtävässä.

Yhdeksän prosenttia kyselyyn vastanneista koki uupumusoireita vanhemmuudessa päivittäin. Noin kolmannes raportoi kokevansa jotain kyselyssä esitettyä uupumusoiretta viikoittain. Vähän yli puolet vanhemmista koki oireita vain harvoin tai ei ollenkaan.

– Monet vanhemmat toivat avoimissa vastauksissaan esiin, että he ovat alkaneet tiuskia lapsilleen ja pelkäävät omaa käytöstään, että pystyvätkö enää hillitsemään itseänsä oman stressinsä kanssa, Aunola kertoo.

Alustavien tulosten valossa vanhempien kokema uupumus näyttäisi lisääntyneen koronan aikana.

Kaisa Aunola oli mukana tutkimuksessa, joka selvitti ensimmäistä kertaa suomalaisvanhempien uupumuksen syitä vuonna 2018. Tutkimuksen tulokset julkaistiin vuoden 2019 lokakuussa. Tällöin uupumusoireita koki samalla asteikolla arvioituna päivittäin 8 prosenttia vanhemmista. 13 prosenttia raportoi kokevansa oireita viikoittain ja 79 prosenttia koki oireita vain harvoin tai ei lainkaan.

– Uupumusoirehdinnan prosenttiosuudet ovat siis nyt korkeammalla tasolla kuin vuonna 2018. Mutta on syytä ottaa huomioon, että tulokset perustuvat eri otoksiin, Aunola huomauttaa.

Vuoden 2018 tutkimukseen vastasi 1 725 vanhempaa, joista isiä oli 9 prosenttia. Poikkeusajan kyselyyn vastasi 1 105 vanhempaa, joista isiä oli 12 prosenttia.

uupumusoireilu vanhemmuudessa -grafiikka
Jyrki Lyytikkä / Yle

Porvoolainen Susanna Posio kärsi uupumuksesta ja masennuksesta muutama vuosi sitten. Kerroimme myös hänen tarinansa viime vuoden lokakuussa. Posio kertoo miettineensä koronaepidemian alkuaikoina paljon sitä, miten hänen voimavaransa tulevat riittämään poikkeustilanteessa.

Posio on kuitenkin jaksanut todella hyvin, sillä hän on ottanut aiemmasta kokemuksesta opikseen.

– Olen muistanut kuunnella omaa oloa ja ottanut omaa aikaa silloin, kun on tuntunut siltä. Olen myös laskenut tosi paljon rimaa ja vaatimustasoa kaikesta, ollut armollinen itseäni kohtaan.

Vaikka töiden tekeminen ja lapsista huolehtiminen yhtä aikaa on ollut välillä haastavaa, on poikkeusaika tuonut Posion perheeseen paljon hyvää ja enemmän yhteistä aikaa. Harrastusten tauottua arki ei ole enää niin aikataulutettua ja normaalisti pitkiä päiviä ja työmatkoja tekevä perheen isäkin on jäänyt kotiin etätöihin.

– Lapset ovat nauttineet tosi paljon siitä, että he ovat saaneet touhuta isänsä kanssa aiempaa enemmän. Ja toisaalta minusta on ollut tosi ihanaa, että en odota ketään kotiin vaan täällä on apua, voimme jakaa vastuuta.

Posion perheessä vastuu lastenhoidosta jakautuu siis hieman aiempaa tasaisemmin, mutta muuten poikkeusaika näyttäisi sysänneen hoitovastuuta enemmän äideille.

Ennen poikkeusaikaa äideistä 43 prosenttia kertoi vastuun lastenhoidosta olleen enimmäkseen heillä, kun nyt poikkeusaikana luku on 55 prosenttia.

Susanna Posio leipoo lastensa kanssa
Susanna Posio kertoo viettäneensä poikkeusaikana huomattavasti enemmän aikaa lastensa kanssa kuin normaalisti, jolloin lapset ovat hoidossa päivisin. Siksi lapsille on tullut tarjottua myös enemmän virikkeitä kuin yleensä.Hanna Terävä / Yle

Vastuu opettamisesta on kuormittanut vanhempia

Avoimien vastausten perusteella vanhempia näytti kuormittavan erityisesti taloudelliset huolet, vaikeudet työn ja perheen yhteensovittamisessa, avun puute ja yksin jääminen sekä lasten etäkouluun liittyvät haasteet.

Alustavien havaintojen mukaan negatiivisia vaikutuksia ja uupumusoireita koettiin enemmän jos kotona oli alle 10-vuotiaita koululaisia. Samoin oli niiden vanhempien kohdalla, joiden lapset tarvitsivat enemmän perään katsomista.

Kyselyssä useat vanhemmat kokivat etäkoulun raskaaksi ja vanhempia kuormittavaksi. He pitivät myös oman työn tekemistä hyvin haastavana etäkoulun ohella. Kolmannes vanhemmista koki vastuun opetuksesta olleen heillä, vaikka sen olisi pitänyt olla opettajalla.

Kyselyn mukaan vanhemmat käyttivät aikaa lapsensa etäopiskelun tukemiseen keskimäärin kaksi tuntia päivässä. Vastaukset vaihtelivat pääosin 0–7 tunnin välillä.

"Ei voi menettää yöuniaan sen takia, miten mahtaa matikka mennä huomenna."

Eeva-Liisa Tuominen

Kokemäkeläinen Eeva-Liisa Tuominen käytti ison osan päivästään 12-vuotiaan erityislapsen etäopiskelun avustamiseen. Se oli Tuomisen mukaan ajoittain haastavaa, sillä oli vaikea saada lapsi ymmärtämään, että kotona piti nyt tehdä tehtäviä samalla tavalla kuin koulussa. Tuomisen oli pakko priorisoida eri aineiden välillä, sillä kaikkia tehtäviä ei saatu tehtyä.

Ensimmäiset viikot Tuominen koki jatkuvasti riittämättömyyden tunteita.

– Sitten helpotti, kun itselleen myönsi, että en ole opettaja, minulla ei ole koulutusta siihen eikä minulle makseta siitä palkkaa. Yritän vain pitää paletin kasassa ja ohjata. Itsellensä pitää olla armollinen, ei voi menettää yöuniaan sen takia, miten mahtaa matikka mennä huomenna.

Nyt, kun koulu on alkanut uudelleen, ovat sekä äiti että lapsi helpottuneita.

– Lapsi sanoi, että ihanaa päästä kouluun, että kyllä sinä olet kaikista surkein opettaja, mitä hänellä on ikinä ollut, kun sinä komennat koko ajan, Tuominen nauraa.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 21.5. saakka.

Aiheesta lisää:

Huoli toimeentulosta kuormittaa erityisesti suomalaisvanhempia, ja nyt tilanne saattaa vain pahentua – tutkimus selvittää perheiden hyvinvointia poikkeusoloissa

Uupumus pakotti äidin sairauslomalle omasta perheestään – Uusi suomalaistutkimus: Muiden odotukset suurin syy vanhemmuudessa uupumiseen