Analyysi: EU:ssa on tapahtumassa täyskäännös, ja kohta voimme elää uudella yhteisvastuun aikakaudella – Suomen päätettävä kantansa pian

Pohdintaan tulee myös EU:n mahdollisuus kerätä veroja, kirjoittaa EU:ta seuraava taloustoimittaja Anna Karismo.

Euroopan unioni
Colosseum
Italia on yksi todennäköisiä EU-talousavun kohteita. EU-lippu heijastettiin Colosseumin kylkeen maaliskuussa 2017 EU:n perustamissopimuksen eli Rooman sopimuksen 60-vuotisjuhlan kunniaksi. Angelo Carconi / EPA

Saksan liittokanslerin Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron järjestivät maanantaiksi oikean jymy-yllätyksen, kun he kertoivat esityksestään EU:n uudeksi 500 miljardin elpymisrahastoksi.

Sijoittajat riemastuivat, ja esimerkiksi Italian, Espanjan ja Portugalin valtionvelkojen korot alkoivat laskea heti tiedotustilaisuuden jälkeen. Markkinat tulkitsivat ehdotuksen pönkittävän yhteisvaluuttaa, ja euron arvo suhteessa dollariin vahvistui.

Lue lisää: Saksa ja Ranska ehdottavat EU:lle 500 miljardin elpymisrahastoa – Rahastosta annettaisiin lainojen sijaan avustuksia jäsenmaille.

Muissa EU-maissa ällistyttiin, koska ehdotus elpymisrahastosta muuttaa Euroopan unionin rahoituksen periaatteita merkittävästi.

Ensinnäkin jäsenmaat laskisivat nyt ensimmäistä kertaa liikkeelle suuria määriä yhteisiä lainoja. Tähän asti komissio on voinut ottaa lainaa markkinoilta EU:n nimissä vain hyvin rajatusti ja tarkalleen määrättyihin kohteisiin kuten kolmansien maiden tukemiseen.

Uusi rahasto jakaisi lahjoituksia, ei lainoja kuten Saksa ja Suomikin ovat tähän asti vaatineet.

Markkinoilta yhteisesti haettavien lainojen lyhennykset maksettaisiin tulevina vuosikymmeninä EU-budjetista. Se tarkoittaa taakanjakoa, jota etenkin pohjoiset maat ovat EU:ssa vastustaneet.

Suomen pitää ratkaista kantansa EU-maiden yhteiseen lainaan viimeistään syksyllä, jolloin uudesta monivuotisesta budjetista ja elpymisrahastosta on tarkoitus päättää.

Lue alempaa jutusta, mihin muuhun Suomen pitää ottaa kantaa.

Milano
Vaikka Italia oli pahasti velkainen jo ennen koronakriisiä, maa on ollut yksi EU:n suurimpia nettomaksajamaita pitkään. Uuden elpymisrahaston myötä siitä voi tulla nettosaaja. Ravintolat alkoivat avautua Milanossa maanantaina.Matteo Corner / EPA

Toiseksi esitys on käänteentekevä, koska tähän asti jäsenmaat ovat jättäneet talouden kriisinhoidon euroalueella Euroopan keskuspankin johdettavaksi.

Sekä keskuspankki että monet ekonomistit ovat kannustaneet jäsenmaita yhteiseen elvytykseen jo pitkään. Nyt Merkel ja Macron vastaavat huutoon, kun he haluavat ottaa johtovastuun jäsenmaille.

Suomen osuudeksi 8,5 miljardia euroa?

Kolmanneksi jäsenmaat sitoutuisivat yhteisiin lainoihin pitkäksi aikaa.

EU-velkakirjat voisivat olla jopa 30-vuotisia: se tarkoittaa, että lainoja pitäisi jälleenrahoittaa EU-budjetista vähintään viitenä tulevana rahoituskautena. Esimerkiksi Kreikalle viime vuosikymmenellä laadittujen tukipakettien laina-ajat olivat alunperin viisi vuotta.

Neljänneksi ehdotus paisuttaa EU:n varainkäyttöä, kun se käytännössä kaksinkertaistaa EU-budjetin kolmen vuoden aikana, jolloin elpymisrahastosta saisi anoa rahaa.

Elpymisrahaston perustaminen olisi suuri myönnytys Merkeliltä, koska EU-budjetista leijonanosan rahoittaa Saksa. Nykyiseen maksuosuuteen suhteutettuna Saksan osuus 500 miljardin euron rahastosta olisi 135 miljardia.

Suomen osuus 27 jäsenmaan EU:n taloudenpidosta on 1,71 prosenttia, joten Suomen vastuut elpymisrahastossa olisivat runsaat 8,5 miljardia euroa.

Näin Suomen EU-vastuut kasvaisivat yli 20 miljardiin euroon.

Lue lisää: Suomen EU-vastuut voivat kasvaa jopa kymmeniin miljardeihin euroihin koronakriisissä – "Huolestuttaa", sanoo eurooppaoikeuden professori

Merkelin täyskäännös

Yhteisestä lainanotosta eli niin kutsutuista eurobondeista on puhuttu jo vuosikausia, mutta Saksa on vastustanut niitä tiukasti. Saksalaismedia puhuukin nyt Merkelin 180 asteen käännöksestä (siirryt toiseen palveluun). Liittokansleri on valmis panemaan EU:n säännöt ja periaatteet uusiksi.

Merkelin mukaan poikkeuksellinen kriisi vaatii poikkeuksellisia keinoja. Esimerkiksi Italian, Kreikan tai Espanjan olisi erittäin vaikea maksaa koronakriisin hoitoon otettavia lainoja takaisin, koska niiden velkavuoret ovat jo valmiiksi massiiviset.

Merkel saattaa myös laskea, että on Saksan edun mukaista tukea EU: n poliittista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta kaikilla mahdollisilla tavoilla. Tammikuussa hän sanoi EU:n olevan Saksan henkivakuutus (siirryt toiseen palveluun), koska maa ei pärjää yksin kilpailussa maailmanmahtien kuten Kiinan tai Yhdysvaltojen kanssa.

Merkel ja Macron
Saksan Merkel kutsui koronakriisistä selviämistä EU:n historian suurimmaksi haasteeksi neuvoteltuaan Ranskan Macronin kanssa maantaina.Saksan liittokanslerin virasto / EPA

Macronin voitto

Maanantain esitystä voi pitää voittona Macronille, joka on perännyt sekä "eurobondeja" jo ennen koronaa että nyt "koronabondeja (siirryt toiseen palveluun)" kriisin pahiten runtelemien eteläisten maiden auttamiseksi.

Ranska tosin on ajanut kaksi kertaa suurempaa, tuhannen miljardin euron rahastoa.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston työelämäprofessori ja ekonomisti Vesa Vihriälä kysyi Twitterissä, voiko Saksan ja Ranskan esitys tilapäisyydestään huolimatta olla pysyvien eurobondien alku.

Kun instrumentti on kerran luotu, se on helppo ottaa käyttöön myöhemminkin.

Miten kriittiset käännytetään?

Komissio julkistaa oman ehdotuksensa rahastosta ja EU:n tulevasta budjetista ensi viikolla. Se myötäilee todennäköisesti Saksan ja Ranskan ehdotuksen linjoja.

Vaikka kaksi suurinta jäsenmaata löysikin nyt toisensa, maanantain esityksen taakse pitää voittaa vielä muita, tähän asti tiukkoina pysytelleitä maita.

Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi eivät ole tähän asti suostuneet ehdotuksiin kasvattaa EU-budjetin kokoa. Niiden lisäksi myös Suomi ja niin kutsutut Hansa-maat ovat suhtautuneet kielteisesti yhteisvastuuseen.

Siksi elpymisrahaston läpimeno sellaisenaan ei ole kirkossa kuulutettu. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz ilmoitti tuoreeltaan Twitterissä, että hän hyväksyy vain lainamuotoisen tuen jäsenmaille. Tanskan valtiovarainministeri Nicolai Wammen säesti Kurzia tiistaina uutistoimisto Ritzaulle antamassaan haastattelussa.

Kiinostavaa on, että äänekkäimpänä taakanjaon vastustajana tunnettu Hollannin pääministeri Mark Rutte on pysytellyt toistaiseksi hiljaa. Rutte kertoi tiedottajansa välityksellä odottavansa komission tarkempaa esitystä ensi viikolla.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi tiistaina Twitterissä (siirryt toiseen palveluun), että Suomen kanta ehdotukseen on "rakentava ja avoin".

Ursula
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen EU-parlamentin täysistunnossa Brysselissä viime viikolla. Hänellä on erittäin vaikea tehtävä laatia EU:lle sellainen budjettiesitys, jonka kaikki 27 jäsenmaata voivat hyväksyä.Olivier Hoslet / EPA

Vastahankaisia jäsenmaita taivutellaan elpymisrahaston tueksi rajaamalla avun kohteita.

Pohjoisia maita saattaa viehättää Saksan ja Ranskan esityksessä se, että avutukset on tarkoitus sitoa ehtoihin talouden uudistamisesta ja modernisoinnista.

Rahoja saisi käyttää vain kansantalouden kilpailukyvyn kohentamiseen ja esimerkiksi digitalisoinnin ja kestävän kehityksen edistämiseen. Myös tekoäly ja turvallinen 5G-infrastruktuuri on mainittu kehittämiskohteina.

Pohjoisessa on osaamista näillä aloilla, ja suomalaisetkin yritykset voisivat saada jälleenrakennuksesta uusia markkinoita. Nokia on yksi maailman kolmesta 5G-verkkojen päätoimittajasta.

Jäsenmaille koituvia vastuita vastuita voidaan pienentää myös kehittelemällä EU:lle varoja uusista lähteistä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi yrityksiltä kerättävä digivero tai kierrättämättömän muovin vero. EU:n rajoille taas on suunniteltu kolmansien maiden yrityksiltä perittäviä hiilitulleja.

Olennaista on myös se, millaisia sopimuksia komission annetaan tehdä sijoittajien kanssa tai millaiset takaisinmaksuehdot EU:n yhteisissä velkapapereissa olisi.

Jos erääntyviä velkoja saa vuodessa olla vain rajattu määrä, silloin jäsenmaiden maksuosuudet voidaan pitää kurissa. Lainajärjestelyjen pituus vaikuttaa siis jäsenmaille tulevaan riskiin.

Aiheesta lisää:

Edessä kaikkien aikojen riita rahasta – Miljardit tai tuhannetkaan eivät riitä, kun EU-maat etsivät pelastusta kriisin jälkeen

"Tämä on suurin testi sille, säilyykö EU vai ei – Suomen pitää lopettaa eurobondien vastustaminen", sanoo valtion talouspolitiikan vahtikoira

Italiassa veronkierto on Euroopan yleisintä, mutta muuallakin Euroopassa harrastetaan verokeplottelua – ja siitä hyötyy muilta tiukkaa taloudenpitoa vaativa Hollanti