Sastamalan kaupungille putkahti entisöitäväksi perinteinen venevaja ja historiallisia aarteita – "Järjestetään hieno ajelu tai vaikka uusi neitsytmatka"

Pyhän Olavin kirkon rannassa olevan venevajan katto on nyt korjattu, mutta kahdelle kirkkoveneelle etsitään yhä kunnostajaa.

restaurointi
Kolme opiskelijaa työvaatteissa tekemässä pärekattoa venevajan katolla. Aurinkoinen sinitaivas taustalla.
Venevajan kattoa olivat tekemässä Kaj Heikkilä, Teea Viherkari ja J Salonen Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta. Anne Savin / Yle

Sastamalassa Pyhän Olavin kirkon rannasta on kuulunut toukokuun alkupuolella vilkasta vasaran naputusta, kun lähes kymmenkunta ihmistä on tehnyt töitä vanhan venevajan katolla. Asialla ovat olleet Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen rakennusrestauroinnin opiskelijat opettajineen.

– Uskoisin, että tämä on yksi mielenkiintoisimmista ja mukavimmista työmaista, mitä opiskelijoille tulee. Tämä on kulttuuriympäristössä, täällä on upea kirkko ja hieno järvimaisema. Tässä yhdistyy myös muunlainen kulttuurihistoria, eli venevajat ja kirkkoveneet, sanoo työtä ohjannut lehtori Eija Hesso.

Nainen seisoo vanhan hirrestä rakennetun venevajan ovella.
Pyhän Olavin kirkon rannassa seisova vanha venevaja sai toukokuussa uuden pärekaton. Anne Savin / Yle

Opiskelijat olivat jo ehtineet kaivata oikeita töitä, sillä tänä keväänä myös Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen opiskelijat ovat opiskelleet etänä.

– Tämä on ollut ihan mielenkiintoinen työmaa. Olemme päässeet tekemään käytännössä perinteistä menetelmää ja työ on edennyt yllättävän nopeasti, sanoo Teea Viherkari.

– Tietysti paikka on myös aikamoinen työmaalle - järven vieressä, aurinko paistaa ja hyvä porukka, luettelee J Salonen etuajassa valmistuvan työmaan hyviä puolia.

Lehtori Eija Hesso viimeistelee puukolla päreitä työvaatteissa ja kypärä päässä.
Lehtori Eija Hesso on iloinen, että rakennusrestauroinnin opiskelijoille löytyi taas pärekattotyömaa. Anne Savin / Yle

Jokaiselle vuosikurssille pyritään löytämään ainakin yksi pärekattokohde, Eija Hesso sanoo.

– Pärekaton tekoa oli periaatteessa aika helppo opiskella teoriassa, ja sitten käytännössä työtä löytyy kaikille. Tästä tulee myös kokonaisen työmaan kokemus, Hesso iloitsee opiskelijoiden tavoin mahdollisuudesta päästä töihin.

Venevajan omistajaksi paljastui kaupunki

Työmaa avautui opiskelijoille, kun Sastamalassa selvisi, että venevaja on kaupungin omaisuutta. Vielä vuosi sitten sen uskottiin kuuluvan seurakunnalle. Huoli venevajan katon kunnosta käynnisti selvitystyön, joka paljasti oikean omistajan.

Venevajan tarina alkaa vuonna 1933, jolloin Museo- ja kotiseutuyhdistys sai lahjoituksena kirkkoveneen. Sille tarvittiin suojaksi kirkkovenelato, joka tontteineen lahjoitettiin yhdistykselle vielä samana kesänä.

70-luvulla kotiseutuyhdistyksen omaisuus siirtyi Vammalan kaupungille, ja siitä lähtien myös venevaja veneineen on ollut kaupungin omaisuutta.

Nainen seisoo venevajassa, jossa on kaksi suurta kirkkovenettä.
Maaseutujohtaja Katariina Pylsy kaipaa nyt veneille kunnostajaa, jotta ne saataisiin taas käyttöön kaupunkilaisten iloksi. Anne Savin / Yle

Sastamalan maaseutujohtaja Katariina Pylsy ilahtui kaupungille yllättäen tulleesta omaisuudesta, joskin venevaja tarvitsi pikaista korjaamista. Katto on nyt kunnossa, mutta veneistä ei voi sanoa samaa.

– Ne ovat tosi huonossa kunnossa. Osa laudoista puuttuu ja ne pitäisi tervata, mutta ensin nekin pitää kunnostaa.

Omaisuus tuo tullessaan kuluja ja huolta, mutta Pylsy näkee asian positiivisesti.

– Upea, että meillä Sastamalan kaupungissa on tällainen hieno omaisuus. Kun veneet on laitettu kuntoon, niin totta kai kaupunkilaisille järjestetään joku hieno ajelu tai vaikka uusi neitsytmatka.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus