Kuukausien valmistautuminen koronakriisin lyhentämään pääsykokeeseen: Noor Assad teki lääkiksen kokeen omalla koneellaan kotona, kuten muutkin yli 7000 hakijaa

Korona pakotti korkeakoulut muuttamaan valintakoekäytäntöjään. Epätietoisuus kokeista on häirinnyt niihin valmistautumista.

pääsykokeet
Noor Assad
Koronatilanteen takia 23-vuotias Noor Assad ja 7300 muuta hakijaa tekivät lääketieteellisten alojen valintakokeen etänä ja sähköisesti.Petteri Sopanen / Yle

– Elämäni pisin kevät. Uskomatonta, että piinaavalta tuntunut odotus on nyt ohi.

Espoolainen Noor Assad on juuri tehnyt keittiönpöytänsä äärellä, omalla tietokoneellaan lääketieteen valintakokeen ensimmäisen osan.

Saman kaksituntisen kokeen suoritti myös yli 7 300 muuta hakijaa – hekin sähköisesti ja etänä.

Valintakokeen alustana käytettiin Metropolia-ammattikorkeakoulun tarjoamaa koejärjestelmää, joka on ollut käytössä ammattikorkeakoulujen yhteisissä valintakokeissa.

Lääketieteellisten alojen valtakunnallisen valintatoimikunnan mukaan poikkeuksellisesti järjestetty valintakoe sujui onnistuneesti.

Toisin sanoen tekniikka ei ainakaan tökkinyt. Tästä Assadkin antaa kiitosta.

– Se stressasi etukäteen eniten. Mutta lopulta kaikki toimi niin hyvin, että unohdin koko asian.

Itse koetta Assad kuvailee hulluksi, mutta myös maratoniksi.

Koe oli kestoltaan huomattavasti lyhyempi kuin aikaisempina vuosina ja Assadin mukaan tahtia täytyikin pitää kovana, jotta jokaiseen kysymykseen ehti vastata.

– Tällä varmaankin yritettiin vaikeuttaa lunttaamista, koska siihen tuskin olisi ollut aikaa, hän pohtii.

Täysin tiukka aikaraja ei kuitenkaan huijausyrityksiä karsinut. Myöhemmin tiistaina kävi ilmi, että kokeen aikana kysymyksissä esiintyneistä termeistä oli tehty huomattavasti tavanomaista enemmän Google-hakuja.

Vilppiepäilyn vahvistaa Ylelle lääketieteellisten alojen valintatoimikunnan puheenjohtaja, professori Jukka Pelkonen. Aiheesta voi lukea lisää täältä.

Poikkeuksellinen pääsykoekevät

Koronavirus ja siitä aiheutunut poikkeustila rajoituksineen mylläsivät korkeakoulujen valintakokeet ja osin opiskelijavalinnatkin uusiksi.

Koska fyysistä kontaktia on vältettävä, perinteisiä kokeita koulujen auditorioissa ja saleissa ei ole voitu järjestää.

Aiemmin käytössä olleita valintamenetelmiä on korvattu muun muassa sähköisillä ja etänä suoritettavilla valintakokeilla, suullisilla kokeilla ja palautettavilla tehtävillä.

Useissa korkeakouluissa, kuten juuri lääketieteellisillä aloilla, lisättiin suoraa valintaa ylioppilastodistuksen pohjalta.

Esimerkiksi lääketiedettä pääsee tänä keväänä opiskelemaan 75 prosenttia todistuksen perusteella. Vain 25 prosenttia valitaan kokeella. Aiemmin todistusvalinnan osuuden piti lääketieteessä, hammaslääketieteessä ja eläinlääketieteessä olla enintään 51 prosenttia.

Jollain alalla todistuksella valittujen osuus on vielä suurempi: psykologian aloituspaikoista 93 prosenttia täytetään todistusvalinnalla.

Vaikka lääketieteellisten alojen ensimmäinen koeosuus sujui teknisesti ongelmitta, yhtä jouheva ei digikevät ole kaikilla aloilla ollut.

Toukokuun alussa käyttövirhe aiheutti Itä-Suomen yliopiston nettipääsykokeen epäonnistumisen ja 750 hakijaa joutui uusimaan kokeen.

Ongelmia oli kasvatustieteen pääsykokeessa noin sadalla opiskelijalla, mutta silti kaikkien hakijoiden vastaukset jouduttiin hylkäämään.

"Alkuun tuli shokki ja lamaannus"

23-vuotiaalla Assadilla alavalinta on ollut tiedossa lukion alusta asti: ihminen ja ihmisen toiminnot kiinnostavat.

Tämänvuotisiin pääsykokeisiin Assad alkoi lukea ennen joulua. Vaikeudet alkoivat maaliskuussa, kun kirjastot suljettiin.

– Kirjastoissa on yhdessä tekemisen henki ja niissä lukeminen onkin idioottivarma tapa pitää motivaatiota yllä, hän toteaa.

Nyt päntätä piti kotona.

Assadin mukaan poikkeuskeväässä tuskallista on ollut myös epävarmuus. Tietoa pääsykokeiden muutoksista on tihkunut pitkin kevättä hitaasti ja osin myös niukasti.

Tämä on vaikuttanut myös kokeisiin valmistautumiseen.

– Alkuun tuli shokki ja lamaannus. Asia jätettiin vain leijumaan ja seuraavaa tietoa piti odottaa taas monta viikkoa, Assad kertoo ja kuvailee tiedotuksen lääketieteellisen pääsykokeista olleen jopa kryptista.

Noor Assad
Kirjastojen sulkeminen oli Noor Assadille vaikea paikka. Hän olisi mieluusti pitänyt kodin lepopaikkana. Jos opiskelupaikkaa ei nyt tule, Assad on valmis hakemaan lääkikseen vielä uudelleenkin.Petteri Sopanen / Yle

Vieläkään kaikki ei ole täysin selvää. Lääketieteellisten alojen valintakoe järjestetään tänä vuonna kahdessa osassa.

Assadin mukaan toisesta kokeesta tiedetään lähinnä päivä ja kellonaika. Pyrkimys kuitenkin on, että kakkososiota ei järjestettäisi etänä.

Korkeakoulujen menettelystä poikkeusoloissa on tehty tukku kanteluita.

Eduskunnan oikeusasiamiehen pöydälle tulleista 23 kantelusta suurin osa koskee opiskelijavalintaa. Moni kantelija koki tulleensa syrjityksi valintaperusteiden muututtua yhtäkkiä.

Assad sai tietää vain muutamaa päivää ennen valintakoetta, etteivät hänen paperinsa riitä todistusvalintaan ja hänen täytyy osallistua kokeeseen.

– Moni lupaavistakin hakijoista on jo luovuttanut. Myös itselläni se on ollut lähellä, mutta toisaalta olisin pettyneempi, jos en edes yrittäisi.

Korkeakoulujen eri alojen valintakokeet jatkuvat pitkin kevättä kesäkuulle asti. Esillä on ollut sekin, että koronan vuoksi yliopistot ottaisivat käynnissä olevassa haussa ylimääräisiä opiskelijoita.

Lisää aiheesta:

Luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskoe toteutetaan etänä

TEM:n kansliapäällikön ratkaisu nuorisotyöttömyyteen: korkeakoulut voisivat lisätä aloituspaikkoja

Pääsykokeiden korvaus todistusvalinnalla on monen painajainen – opiskelija: "Miksi yliopistot eivät pystyisi järjestämään etäkokeita kuten AMK?"

Pääsykokeisiin valmistautuva Iida Lampi, 19, suhtautuu luottavaisesti etäkokeisiin – Lukiolaisten liitto vetoaa: Ei pelkkää todistusvalintaa