Koulun penkille vai etäopetukseen? Puoli miljoonaa peruskoululaista odottaa tietoa ensi syksystä, uusi laki luvataan saada valmiiksi ennen juhannusta

Vaikka väliaikainen laki saataisiin valmiiksi kesällä, tieto etäkoulunkäynnistä tulee todennäköisesti vanhemmille vasta juuri ennen koulun alkua.

perusopetus
Lapsi katsoo hallituksen tiedotustilaisuutta.
Onko syksyllä tiedossa jälleen etäopetusta?Mikko Ahmajärvi / Yle

Jatkuuko peruskoululaisten etäopetus syksyllä? Entä voivatko riskiryhmään kuuluvat ja riskiryhmäläisten lapset saada opetusta erityisjärjestelyillä eli etäopetuksena, mikäli lähiopetus alkaa syksyllä normaalisti?

Kunnat, koulut sekä varsinkin koululaiset ja heidän vanhempansa odottavat tietoja, mutta niitä tuskin kukaan saa ennen ensi syksyä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan kuumeisesti lakia, joka mahdollistaisi etäopetuksen myös ensi syksynä.

Suomessa on 500 000 peruskoululaista, joiden arkeen ja perheiden elämään parhaillaan valmisteltava etäopetuksen mahdollistava laki vaikuttaisi. Heistä noin joka kymmenes on jäänyt kotiin kevääksi.

Riskiryhmään kuuluvien lasten sekä varsinkin lasten, joiden perheenjäsen kuuluu riskiryhmiin, opetus on ollut kevään aikana sekavaa: osa kunnista on tarjonnut etäopetusmahdollisuutta keväällä sekä riskiryhmiin kuuluville lapsille että niille, joiden perheenjäsenet kuuluvat riskiryhmiin. Osa on tarjonnut mahdollisuutta erityisjärjestelyihin vain niille koululaisille, jotka itse kuuluvat riskiryhmään.

Kaikki peruskoululaiset etäopetukseen syksyllä vuorotellen?

Eduskunnassa yritetään saada pikavauhtia valmiiksi ennen juhannusta väliaikainen laki, joka mahdollistaisi porrastetun etäopetuksen peruskouluissa ensi syksynä, jos epidemiatilanne sitä vaatii.

Laki mahdollistaisi sen, että myös muut kuin riskiryhmään tai riskiryhmäläisten lapset kävisivät koulua etänä.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä pohditaan parhaillaan lain sisältöä eli sitä, miten perusopetus järjestetään jos syksyllä koronatilanne on sellainen, että turvavälit täytyy pitää myös kouluissa. Väliaikainen laki mahdollistaisi siis etäopetuksen ilman, että koulut määrättäisiin suljettaviksi. Nykyinen perusopetuslaki määrää, että perusopetusta on annettava lähiopetuksena.

Parhaillaan ministeriössä pohditaan sitä, että lakiin kirjattaisiin, että esimerkiksi puolet koululaisista olisi etäopetuksessa ja puolet lähiopetuksessa vuorotellen, jotta opetus voitaisiin järjestää yhtä väljästi kuin tällä hetkellä.

Koulut valmistautuvat jatkamaan etäopetusta syksyllä

Kunnissa odotetaan etäopetuksen mahdollistavaa lakia kuin kuuta nousevaa.

Espoon opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen kertoo, että lakimuutos olisi välttämätön, jos kouluissa täytyy syksyllä noudattaa samanlaisia turvavälejä kuin nyt.

Koska tällä hetkellä väliaikaisesti peruskoululaisten käytössä olevat tilat eivät ole syksyllä enää koululaisten käytössä, tilat eivät yksinkertaisesti tule riittämään kaikille oppilaille, hän kertoo. Espoossa on noin 33 000 peruskoululaista, joista noin 2 300 lasta ei osallistu tänä keväänä lähiopetukseen.

Espoossa peruskoululaisia on sijoitettu ammattikoululaisten ja lukiolaisten tiloihin sekä kirjastoihin ja nuorisotiloihin, joita ei syksyllä voi enää käyttää väistötiloina. Toivonen olettaa, että uusille ammattikoululaisille ja lukiolaisille täytyy antaa mahdollisuus aloittaa lähiopetuksessa syksyllä.

Myös Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo odottaa selkeitä ohjeita valtiolta kuinka peruskoululaisten etäopetus pitää järjestää, jos se tautitilanteen takia on välttämätöntä syksyllä.

Kalon mielestä helpoin tapa olisi järjestää osittainen etäopetus siten, että kokonaiset vuosiluokat vuorottelisivat parista viikosta kuukauteen lähi- ja etäopetuksessa. Eli ensin esimerkiksi luokat ykkösestä kolmoseen olisivat etäopetuksessa ja nelosesta kutoseen lähiopetuksessa ja päin vastoin.

– Se, että samalta ikäluokalta tai vaikkapa seitsemästä yhdeksänteen luokkaan puolet olisivat etänä ja puolet lähiopetuksessa, olisi paljon vaikeampaa järjestää, hän sanoo.

Kalo kuitenkin sanoo, että Vantaalla tehdään niin kuin valtio päättää ja ohjeistaa. Päätöksiä ja ohjeita kouluille ja vanhemmille tuskin voidaan antaa enää tänä keväänä.

– Nyt täytyy vain odottaa. Kaikki riippuu siitä, mikä on terveystilanne syksyllä. Opetushallitus ja ministeriö tekevät päätökset terveysviranomaisten päätösten mukaisesti ja kunnat niiden mukaisesti, Kalo kertoo.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Riskiryhmään kuuluvien lasten pitäisi saada etäopetusta jo nyt

Kun koulut avasivat ovensa, joka kymmenes jäi kotiin, eikä osallistu lähiopetukseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen kertoo Ylelle, että lähiopetukseen osallistui torstaina 14.5. yhteensä 88 prosenttia oppilaista. Kääntäen: 12 prosenttia koululaisista jäi kotiin eli noin 60 000 lasta, jos peruskoululaisia on yhteensä 500 000.

Osa kotiin jääneistä lapsista kuuluu itse riskiryhmään, osan perheessä joku muu kuuluu riskiryhmään.

Samana päivänä, kun koulut avasivat ovensa, yhdenvertaisuusvaltuutettu otti kantaa siihen, (siirryt toiseen palveluun) että siinä missä riskiryhmään kuuluvien oppilaiden, niin myös lasten, joiden perheessä on riskiryhmäläinen, kuuluu saada opetusta erityisjärjestelyillä eli käytännössä etäopetuksena.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta kerrotaan, että se sai valituksen Helsingistä, jossa kouluille oli annettu ohjeeksi, että vain riskiryhmään kuuluvalla lapsella on oikeus perusopetuslain mukaisiin erityisjärjestelyihin, mutta ei niillä, joiden perheenjäsen kuuluu riskiryhmään.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan tällainen järjestely saattaa olla yhdenvertaisuuslain, lasten oikeuksien ja perustuslain vastaista.

– Kyse oli siitä, että oppilaan perheessä oli riskiryhmään kuuluva. Oppilaan kotikaupunki oli tehnyt sellaisen linjauksen, että ainoastaan jos oppilas itse kuuluu riskiryhmään niin järjestetään etäopetusta. Yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta ja lapsen edun näkökulmasta tämä oli hieman ongelmallista ja sitä voisi arvioida syrjintänä, niin sanottuna läheissyrjintänä, yhdenvertaisuuslain mukaan, kertoo erityisasiantuntija ja syrjintätiimin vetäjä Robin Harms.

Oppilas opiskelee etäyhteyden avulla.
Osa oppilaista jäi kotiin kun koulut avattiin 14. toukokuuta. Kuvituskuva.Juha Virranniemi / Yle

Yhdenvertaisuusvaltuutetulla oli tiedossa, että samaan aikaan esimerkiksi Vantaa oli antanut yhdenvertaisemman linjauksen siitä, että etäopetusta annettaisiin myös niille lapsille, joiden perheessä on riskiryhmään kuuluva.

Nykyinen perusopetuslaki ei siis vaadi, että juuri etäopetusta jatkettaisiin myös riskiryhmään kuuluvien perheenjäsenten vuoksi. Mutta jos etäopetusta annetaan riskiryhmään kuuluville lapsille, sitä pitäisi nykyisessä tilanteessa antaa myös sellaisille lapsille, joiden perheenjäsen kuuluu riskiryhmään.

– Laki ei mainitse etäopetusta vaan se sanoo, että terveydentilan vuoksi oppilaalla on oikeus opetuksen erityisjärjestelyihin ja jos se toteutetaan etäopetuksen muodossa niin se pitäisi tehdä mahdollisimman yhdenvertaisesti, Harms selventää.

– Perustuslain mukaan lakeja pitäisi soveltaa perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti. Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja syrjinnän kielto perustuslaissa mahdollistavat, että etäopetusta jatketaan kaikille tarvitseville, Harms jatkaa.

Opetushallitus muutti ohjettaan 15.5. eli kahden päivän päästä koulujen avautumisen jälkeen yhdenvertaisuusvaltuutetun suosituksen mukaisesti, (siirryt toiseen palveluun) eli että opetuksen erityisjärjestelyjä pitää antaa paitsi riskiryhmään kuuluville oppilaille, myös niille, joiden perheenjäsen kuuluu riskiryhmään.

"Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut lausunnossaan että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan."

Riskiryhmään kuuluvien vanhemmat tietämättömiä lastensa oikeuksista saada etäopetusta

Entä muuttivatko kaupungit linjaustaan yhdenvertaisuusvaltuutetun ja opetushallituksen ohjeiden mukaan?

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen vastaa sähköpostilla, että Helsingin kaupunki muutti linjaustaan yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanoton ja opetushallituksen muuttuneiden ohjeiden jälkeen.

Wilmaan eli huoltajille asti uusi linjaus ei kuitenkaan päätynyt, joten mahdollisuus hakea opetusta erityisjärjestelyin ei ilmeisesti ole tavoittanut huoltajia, joiden lapset eivät voi mennä kouluun siksi, että perheessä on riskiryhmäläinen.

Opetuksen poikkeusjärjestelyjä pitää hakea erikseen eli pelkkä vapautuksen hakeminen ei riitä.

Yle kertoi aiemmin helsinkiläisestä 12-vuotiaasta pojasta, joka ei ole lähiopetuksessa siksi, koska hänen isänsä kuuluu riskiryhmän.

Pojan isän, Jarkko Helinin mukaan Wilmaan ei ole tullut viestiä mahdollisuudesta hakea kevääksi etäopetusta pojalle, eikä rehtori ole mahdollisuutta tarjonnut.

Vanhemmat ovat hakeneet pojalle ainoastaan vapautusta koulutyöstä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että poika on kotiopetuksessa vanhempien vastuulla, eikä tehtäviä tarkisteta koulussa eikä poika saa etäopetusta.

– Kuulen tällaisesta vaihtoehdosta ensimmäisen kerran nyt, kertoo isä Jarkko Helin, kun hän kuulee toimittajalta, että etäopetusta voi hakea lapselle, jonka vanhemmat kuuluvat riskiryhmään.

– Haimme vapautusta rehtorin ja opettajan ohjeiden mukaan, hän kertoo.

Isän mukaan koulu sujuu viimeiset kevään viikot vanhempien avulla, mutta jos syksyllä on edessä sama tilanne ja se jatkuu pidempään, hän haluaisi ja olisi valmis vaatimaan lapselle etäopetusta.

Vantaalla, jossa annettiin jo ennen yhdenvertaisuusvaltuutetun jyrähdystä mahdollisuus hakea etäopetusta sekä riskiryhmään kuuluville koululaisille että niille, joiden perheenjäsenet kuuluvat riskiryhmään, vain harva lähiopetuksesta poissa oleva on osannut tai halunnut hakea sitä.

Perusopetusjohtaja Ilkka Kalo kertoo, että kotiin on jäänyt 10 prosenttia peruskoululaisista eli noin 2 400. Vain 290 oppilasta on anonut opetusta erityisjärjestelyin koronaperusteisesti.

Yle kertoi aiemmin myös riskiryhmään kuuluvasta vantaalaisesta kolmosluokkaisesta Ollista ja hänen sisaruksistaan, jotka eivät osallistu lähiopetukseen. Heidän äitinsä Heidi Paal kertoo nyt, että riskiryhmään kuuluva Olli on saanut etäopetusta siten, että koulussa on etäopettaja, jonka kanssa Olli voi olla videoyhteydessä sekä tarkistaa tehtäviä ja kokeita.

Pojan yläkouluikäinen isosisko jäi myös kotiin, koska veli kuuluu riskiryhmään.

– OIlin isosisko ei saa etäopetusta, eikä sitä ole hänelle tarjottukaan, sanoo Heidi Paal.

Perheessä odotetaan tietoa siitä, miten ensi syksyn opetus järjestetään, jos koronatilanne jatkuu samanlaisena tai pandemiassa tulee uusi aalto.

Olli esiintyy jutussa vain etunimellään, koska vanhemmat haluavat suojata hänen yksityisyyttään.

Oikeus riskiryhmäläisten lapsille etäopetukseen jatkossakin?

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on myös ehdottanut (siirryt toiseen palveluun), että opetus- ja kulttuuriministeriössä mietittäisiin, voisiko perusopetuslakia muuttaa siten, että myös perheenjäsenen sairaus antaisi oikeuden lapselle opetuksen erityisjärjestelyin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen kertoo, että lakia ei olla muuttamassa, mutta myös jatkossa etäopetusta voidaan antaa niille koululaisille, joiden perheessä on riskiryhmään kuuluva, jos sitä annetaan lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin.

– Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin, kirjoittaa Pirhonen sähköpostissa.

Kevään epäselviä opetusjärjestelyjä kuvaa se, että myöskään ministeriö ei ole saanut tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni peruskoulun oppilas on riskiryhmäläisyyden tai perheen jäsenen riskiryhmäläisyyden takia opetuksen erityisjärjestelyissä.

– Perusopetuslain 18 mukaisesti erityisjärjestelyin opetusta hakeneiden määrää kysyttiin viime viikolla aluehallintovirastoilta, mutta vastauksissa oli niin paljon epäselvyyksiä, että määrää ei saatu luotettavasti selville. Selvitämme asiaa vielä avin kanssa, sanoo ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen.

Perusopetuksen yhdenvertaista toteutumista valvovat aluehallintovirastot. Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu voi ottaa käsiteltäväkseen syrjintäepäilyjä.

Jos sinulla tai perheelläsi on kokemusta tai uutisvinkkejä poikkeuksellisen kevään ajalta etäopetuksesta tai koulunkäynnistä, voit ottaa yhteyttä artikkelin kirjoittajaan osoitteeseen elina.jamsen@yle.fi .

Lue myös:

Pääkaupunkiseudun kouluissa lisää oppilaita ja henkilökuntaa altistunut koronatartunnalle – kymmeniä karanteeniin

Tältä näytti ensimmäinen koulupäivä eri puolilla Suomea – 7.-luokkalainen Elli Hirvonen: "Turvavälit täytyy pitää eikä kavereihin saa koskea"

"Koeta nyt pitää murrosikäiset erillään toisistaan" – rehtorin mukaan turvavälit ovat yläkouluissa sula mahdottomuus

Koulua käydään nyt seurakuntien tiloissa ja nuorisotaloissa, mutta ysiluokkalaiset kuuntelevat äänikirjoja myös ulkona

Korjattu 22.5.2020 klo 8.51: Kotiin jääneiden lasten määrä on 60 000 oppilasta, aiemmin jutussa luki 52 000 oppilasta.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus