Moni pelkää koronassa hengityslaitteen varaan joutumista: Jukka Sariola on elänyt koneen avulla 37 vuotta ja kertoo nyt, miltä se tuntuu

Hengityslaite on pelastanut Jukka Sariolan elämän. Niin se pelastaa monen koronapotilaankin.

hengityslaitteet
Puheenjohtaja Jukka Sariola, Hengityslaitepotilaat
Vammaisjärjestövaikuttaja Jukka Sariola on elänyt kymmeniä vuosia hengityskoneen varassa. Matti Myller / Yle

Suurin osa koronapotilaista tarvitsee tehohoidossa hengityslaitetta. Hengityslaitteen varaan joutumisesta tuntuukin tulleen koronakevään pahin painajainen.

Osa suomalaisista joutuu olemaan hengityslaitteen varassa 24/7 ilman koronaakin.

Helsingissä asuva Jukka Sariola, 56, tietää, millaista se on. Hän on elänyt hengityskoneen kanssa enemmän tai vähemmän vuosikymmeniä synnynnäisen harvinaisen lihasheikkouden takia.

– Opin kävelemään kaksivuotiaana, mutta juossut en ole koskaan. Kymmenvuotiaasta olen ollut pyörätuolissa, hän kertoo.

18-vuotiaana alkoivat hengitysvaikeudet, kun harvinainen nemaliinimyopatia-sairaus vaikutti myös Sariolan hengityslihaksiin. Parikymppisenä hän joutui sairaalaan ja hänelle laitettiin hengitysputki, kuten monelle tehohoidossa olevalle koronapotilaalle.

– Jos hengityskoneita ei olisi olemassa, elämäni olisi päättynyt 37 vuotta sitten. Elämä apuvälineiden kanssa voi olla yhtä täyteläistä kuin niin sanotun terveen elämä.

Hengityslaite tuo avun myös monelle koronapotilaalle. Toisin kuin Sariola, koronapotilaat myös pääsevät hengityskoneesta yleensä eroon.

– En halua pelotella. Pitää muistaa, että läheskään kaikki eivät sairasta koronan vaikeaa muotoa.

Putki laitetaan nykyään nukutuksessa

Lyhytaikaisissa hengitysvaikeuksissa potilaalle laitetaan hengitysputki, eli intubaatioputki henkitorveen, ja tähän putkeen kytketään hengityslaite.

Tampereen yliopistollisen sairaalan tehohoidon vastuujohtaja, ylilääkäri Sari Karlsson kuvasi toimenpidettä aiemmin Ylelle, ettei ihminen kestä putkea tajuissaan. Tästä syystä tehohoidossa käytetään nykyään rauhoittavaa lääkitystä ja osittain samoja lääkkeitä kuin anestesiassa.

Vuonna 1982 meininki oli eri. Jukka Sariolaa ei nukutettu, kun hänelle laitettiin putki.

– Laittaminen oli erittäin ongelmallista, Sariola sanoo diplomaattisesti.

Muistikuvat kivuliaalta teho-osastoajalta ovat niin huterat, että Sariola soitti äidilleen ja kysyi asiasta. Äitikään ei muistanut, että poika olisi nukutettu. Kivun lisäksi kokemus on muutenkin epämiellyttävä.

Puheenjohtaja Jukka Sariola, Hengityslaitepotilaat
Kone tekee sitä työtä, mitä Jukka Sariolan oma hengityslihaksisto ei enää jaksa.Matti Myller / Yle

Intubaatioputki estää ilman menon äänihuuliin. Puhua ei voi. Sariola on Hengityslaitepotilaiden puheenjohtaja ja kuvaa blogissaan tätä kokemusta (siirryt toiseen palveluun).

– Puhekyvyttömyys tuntuu vaikealta. Onneksi puhe ei ole ainoa kommunikoinnin keino. Erilaisilla reagoinneilla, kuten pään ja käden liikautuksella tai silmien räpäytyksillä, pystyy siinäkin tilanteessa jotakin viestittämään.

"Jaksan ehkä viisi minuuttia hengittää itse"

Jukka Sariola pääsi irti hengitysputkesta lopulta vajaan kahden viikon jälkeen. 1,5 kuukautta hän yritti hengittää omin avuin, mutta se kävi liian raskaaksi. Hänelle tehtiin henkitorviavanne kaulan alaosaan. Kaulassa olevaan kanyyliin liitetään hengityskoneen letkusto.

Tällainen ratkaisu tehdään, jos on tarve pitkäaikaiselle hengityskoneen käytölle. Suomessa on arviolta sata ihmistä, jotka ovat riippuvaisia hengityskoneesta. Lisäksi pari sataa ihmistä tarvitsee laitetta tukeakseen hengitystä. Sitten on vielä arviolta kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka uniapnean takia käyttävät apuvälinettä öisin.

Sariola on elänyt hengityskoneen varassa yöt ja päivät 18 vuotta, sitä ennen osittain. Hänen elämänsä riippuu siitä.

– Jos letku irtoaa, en pysty tekemään sille mitään. Jaksan ehkä viisi minuuttia hengittää itse, Sariola sanoo.

Tästä syystä hänellä pitää olla avustaja koko ajan valmiina auttamaan.

Helpottava tunne

Sisään, ulos. Sisään, ulos. Jukka Sariolan hengityskone hurisee sen tahtiin, miten hän puhuu ja hengittää. Sariola on niin tottunut ääneen, ettei hän kuule sitä.

Hengityskoneen käyttö tuntuu nimittäin helpottavalta. Tätä ulkopuolisen on ehkä vaikea ymmärtää, mutta koronapotilaalle tieto voi olla rauhoittava. Kone tekee sitä työtä, mitä oma hengityslihaksisto ei enää jaksa.

Hengityskone säädetään niin, että elimistö saa riittävästi happea ja ylimääräinen hiilidioksidi saadaan pois elimistöstä. Kone puhaltaa sisäänhengityksen tahtiin.

Puhuminen ei yleensä satu, eikä hengittäminen. Paitsi keuhkokuumeessa ja siksi korona on riski.

– Olen sairastanut monta keuhkokuumetta ja ne ovat vieneet voimia. Sairastamiini keuhkokuumeisiin on ollut lääkitys, mutta koronaviruksen tuottamaan keuhkokuumeeseen ei ole lääkettä.

Puheenjohtaja Jukka Sariola, Hengityslaitepotilaat
Jukka Sariola on kokenut monta kivuliasta keuhkokuumetta ja joutuu varomaan koronavirusta vielä pitkään. Matti Myller / Yle

Koronavirus on suuri riski

Terveen ihmisen keuhkot tuottavat limaa noin desilitran päivässä. Lima nousee kurkkuun ja niellään. Hengitystieinfektion aikana liman määrä moninkertaistuu.

Hengityskoneessa olevan Sariolan lima pitää poistaa mekaanisesti imulaitteella. Normaalisti lima poistetaan pari kertaa vuorokaudessa, mutta tulehduksen aikana joka tunti. Käytännössä hengitys tukkoontuu toimenpiteen ajaksi.

Toimenpide kestää Sariolalla vain 10–15 sekuntia, mutta se tuntuu tukalalta kunnes lima on poissa.

Tästä syystä koronavirusta pitää välttää ja Jukka Sariola tapaa vain avustajiaan. Sariolalla on kuusi avustajaa, joista kolme on kokoaikaista ja kolme osa-aikaista. Työntekijät pitävät hengityssuojainta.

– Onneksi kaikki ovat pysyneet terveinä.

Hetki kerrallaan

Ensi alkuun koronan rajoitukset tuntuivat raskaalta. Sitten Sariola päätti ottaa samat konstit käyttöön kuin ollessaan puoli vuotta sairaalassa.

– En liikaa mieti tulevaa, vaan elän sitä päivää, joka on tässä hetkessä. Emme tiedä, mitä tulee vastaan, joten voimme murehtia sellaista, joka ei tule edes tapahtumaan.

Miten hän pystyy ajattelemaan näin positiivisesti? Katse Skype-puhelun toisessa päässä kirkastuu.

– Elämähän on ihanaa.

Puheenjohtaja Jukka Sariola, Hengityslaitepotilaat
Jukka Sariola on selvinnyt monesta keuhkokuumeesta, mutta se on ottanut koville.Matti Myller / Yle

Silti kaikkeen kannattaa varautua. Jos Sariolalla todetaan korona, hänellä on tarkat ohjeet työntekijöille, miten pitää toimia.

Kun rajoituksia alettiin purkaa, Sariolan oli pakko todeta, ettei rajoitusten helpottuminen koske häntä. Viruksen riski ei poistu ennen kuin sairauteen on rokote.

– Jos tämä kestää vielä vuoden, on tämä aikamoista henkisesti.

Kolmen tunnin akku

Vammaisjärjestövaikuttaja on mukana monessa järjestössä ja esimerkiksi valtakunnallisessa sosiaali- ja terveysalan eettisessä neuvottelukunnassa. Hän on huolissaan vaikeavammaisista, jotka on koronan ajaksi käytännössä suljettu omaan huoneeseen ilman sosiaalisia kontakteja.

Ihminen ei elä ilman hengittämistä, mutta elääkö ilman muita ihmisiä?

Sähköpyörätyolin / hengityskoneen ohjainlaite.
Sähköpyörätuolin ja hengityskoneen ansiosta Jukka Sariola pääsi ennen koronaa liikkumaan vapaasti. Matti Myller / Yle

Kokoukset käytäväpuheineen tuovat Sariolalle yleensä monta kertaa viikossa sosiaalista merkitystä arkeen. Korona-aikana on ollut tyytyminen etäkokouksiin, eikä ystäviä ole voinut tavata.

Onneksi 83-vuotias äiti on oppinut puhumaan videopuheluita ja tekniikka on auttanut viestinnässä muutenkin.

Normaalisti Sariola tykkää kulkea julkisella liikenteellä. Hengityskoneen akku kestää kolme tuntia ja Sariolalla on yleensä kolme akkua mukana. Nyt hän on joutunut tyytymään ulkoiluihin Helsingin Kulosaaressa, jossa virusta on ollut onneksi hyvin vähän.

Elämän arvaamattomuus

Jukka Sariola on perustanut tietotekniikka-alan firman, kirjoittanut kolme kirjaa ja matkustanut ulkomailla. Kaiken hengityskoneen kanssa.

Hänen kirjansa Afganistanissa surmansa saaneesta avustustyöntekijästä Seija Järvenpäästä palkittiin joitakin vuosia sitten Vuoden kristillisenä kirjana.

Järvenpää oli Sariolan avustaja ja hänen nuoruudenihastuksen kohteensa. Sariola toipui sydänsurusta ja ystävyys kesti Järvenpään kuolemaan asti. Kirjan kirjoittaminen auttoi Sariolaa surutyössä.

Elämän arvaamattomuus on läsnä myös koronassa.

– Luotan lääkäreihin ja lääketieteeseen. On asioita, joissa lääketiede ei silti pysty auttamaan, vaikka kuinka haluamme.

Koronaviruksen pelossa monia ahdistaa seuraava kysymys: Jos henki on ahtaalla, tuleeko pakokauhu?

Sariola menee hiljaiseksi.

– Et kysy helppoja.

Hengityksen salpautuminen tuntuu kehossa tukalalta. Sariolalla on ollut monta läheltä piti -tilannetta, joissa kristillinen vakaumus on pitänyt mielen rauhallisena.

– Ajattelen, että kuolemassani on Jumalan antama aikataulu.

Lue lisää:

Mitä koronapotilaan tehohoidossa käytännössä tapahtuu? Ylilääkäri: Ihminen ei kestä hengitysputkea selvin päin

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus