Pertti Nissinen, 59, ei halua opetella käyttämään nettiä ja kuskaa mieluummin laskut sekä Kelan hakemukset kymmenien kilometrien päähän

Ketään ei voida pakottaa netin käyttämiseen, mutta esimerkiksi Kela käytännössä painottaa verkkoasiointia.

Digitaaliset palvelut
Pertti Nissinen seisoo ladon edessä.
Nissisen varaston ovessa on sydän. Nissisen ajatukset Kelaa kohtaan eivät sen sijaan ole niin sydämellisiä.Marko Väänänen / Yle

Iin Olhavan kylällä asuva Pertti Nissinen, 59, aukaisee vanhan läppärin kannen. Näytöllä raksuttaa vuosituhannen alun Windows XP.

– Pelaan aikani kuluksi pasianssia tällä koneella, Nissinen kertoo.

Pertti Nissinen tietokoneella
– Sukulaispoika kertoi, ettei tähän koneeseen kannattaisi nettiä enää laittaakaan. Se olisi turvallisuusriski, Nissinen kertoo.Marko Väänänen / Yle

Moni etsisi automaattisesti Nissisen koneelta selaimen ja pyrkisi nettiin. Yritykseksi jäisi, sillä Nissinen ei omista internetyhteyttä. Ei ole koskaan omistanut, eikä tule luultavasti koskaan omistamaan. Hänen mukaansa muun muassa media on istuttanut ihmisiin ajatuksen, että he tarvitsevat netin.

– Tulen toimeen ilman nettiä. Ei ole mitään ongelmaa.

Paitsi että on: asiointi Kelan kanssa on hitaampaa puhelimitse ja paperisin hakemuksin kuin verkossa asioiden. Myös laskujen maksaminen on hoidettava liki 30 kilometrin päässä Haukiputaalla.

Nissinen ei ole tällä haavaa Kelan asiakas, sillä hän on työllistämistuella töissä. Asiakkuus ja tarve peruspäivärahalle voi olla kuitenkin pian edessä, sillä töiden jatko ei ole kesän jälkeen enää varmaa.

Silloin Nissistä lähinnä oleva Kelan asiointipiste olisi noin 20 kilometrin päässä.

"Asiakas itse tekee valinnan, mitä kautta hän meitä lähestyy"

Verkkoasiointi Kelan kanssa on lisääntynyt. Esimerkiksi viime vuoden perustoimeentulotuen hakemuksista lähes 75 prosenttia tehtiin verkossa.

Kelan pohjoisen asiakaspalveluyksikön johtaja Anne Penttilä arvioi myös, että pohjoisen vakuutuspiirin asiakkaista noin neljä viidesosaa käyttää nettiä asioidessaan Kelan kanssa. Vakuutuspiiriin kuuluvat Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu sekä Lappi.

Anne Penttilä katsoo kameraan työhuoneessaan
Anne Penttilän mielestä sen sijaan, että Kela pakottaisi asiakkaansa nettiin, on tärkeämpää hoitaa asiat välineessä kuin välineessä sujuvasti.Marko Väänänen / Yle

Monille netin käyttäminen on kuitenkin edelleen hyvin haastavaa, ja osalla ei Nissisen tapaan ole sitä ollenkaan. Se on Penttilän mukaan ok.

– Asiakas itse tekee valinnan, mitä kautta hän meitä lähestyy. Ja onhan niin, että kaikilla ei ole toimintakykyä tai mahdollisuutta käyttää nettiä.

Vaikka Kela ensisijaisesti suosittelee verkon käyttämistä asioiden hoitoon, sillä ei ole loppujen lopuksi väliä, mitä välinettä asiointiin käytetään.

– Tärkeämpää on se, että asiakkaan asiat tulevat hoidetuksi.

Verkon lisäksi hakemukset voi pistää vireille esimerkiksi Kelan palvelupisteissä ja Kelan ja kuntien yhteisillä asiointipisteillä. Palveluiden saatavuudessa on kuitenkin ongelmia etenkin pienillä paikkakunnilla.

Lue myös: "Teen hakemukset öisin, sillä liitteitä pitää syöttää kahteen paikkaan" – Pienten kuntien sosiaalitoimet ja asiakkaat kritisoivat Kelan palveluita

Pohjoiselta vakuutuspiiriltä ei Penttilä mukaan ole juurikaan kuulunut kritiikkiä palveluiden saatavuudesta, ja esimerkiksi Kainuussa toimeentulotukea saa ripeästi.

Lähin palvelu on taskussa, mutta jonotus maksaa

Lähimpänä Kelan palvelut ovat Nissisen taskussa, sillä Kela-asiat on mahdollista hoitaa puhelimella soittaen.

Nissiselle soittaminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto, koska prepaid-liittymä sulaa jonottamiseen, joka on Kelalla maksullista.

– Jos sinulla on viidenkympin kortti, niin se on puolessa tunnissa tyhjä, etkä ole vielä päässyt sisälle, mies sanoo.

Prepaid-liittymien omistajien huono asema havaittiin myös Ylen selvityksessä, jossa puitiin toimeentulotuen siirtoa kunnilta Kelalle.

Lue myös: Ylen selvitys: toimeentulotuen uudistus on epäonnistunut kaikkein heikompiosaisten kohdalla – lue Jaron, Sirpan, Ilmin ja Johannan tarinat köyhyydestä

Maksun jonottamisesta perii operaattori, Kelalta muistutetaan. Sen Kelan etuusjohtaja Anne Neimala kuitenkin myöntää, että valtakunnallinen puhelinpalvelu ruuhkautuu ajoittain varsinkin kuun alkupäivinä. Neimala huomauttaa, että puhelinpalveluun voi varata ajan verkossa. Silloin soitto tulee Kelasta ja asiakas välttää puhelinmaksun.

Nissinen kertoo jo luopuneensa ajatuksesta, että hoitaisi mahdolliset Kela-asiansa puhelimitse. Hän mieluummin täyttää paperiset hakemukset, hyppää autonsa rattiin ja ajaa kymmeniä kilometrejä asiointipisteeseen.

Keskustelu on auki 22. toukokuuta kello 23:een asti.