Koronavirus pysäytti Suomen talouden hetkessä – Vienti vetää silti ja metsäjätit jaksavat myös investoida

Korona hiljensi Suomen taloutta, mutta raskaan sarjan vientiyritykset ja niiden rahavirrat pyörivät lähes kuten ennenkin.

metsäteollisuus
Raumalle rakennettavan suursahan louhintatyömaa.
Rauman suursaha rakennetaan tälle paikalle, lähelle sellutehdasta ja satamaa. Katja Halinen / Yle

Suurten suomalaisyhtiöiden alkuvuosi sujui koronaepidemiasta huolimatta vielä kohtuullisen hyvin. Maailmanlaajuisesti toimivat suomalaiset pörssiyhtiöt tekivät ensimmäisen neljänneksen aikana enimmäkseen hyvää tulosta. Tosin suuria pettymyksiäkin oli joukossa.

Jatkosta ei tiedä kukaan. Syksyllä tulokset notkahtavat, mutta eivät ehkä niin paljon kuin on pelätty.

Nykyisessä poikkeustilanteessa vientitulojen merkitys kansantaloudelle korostuu entisestään. Vienninkin veto voi hyytyä loppuvuodesta, jos epidemia ei hellitä.

Osuuspankkien ekonomistit toteavat juuri ilmestyneessä ennusteessaan, että toinen vuosineljännes on Suomen talouden kannalta pohjanoteeraus. OP:n mukaan maailmantalouden sukellus näkyy Suomen investointitavaravetoisessa viennissä viiveellä.

Vientifirmoilla ja erityisesti metsäyhtiöillä ei pitäisi olla vielä mitään hätää verrattuna ravintolohin, lentoyhtiöihin, matkayhtiöihin tai viihdeteollisuuteen.

Metsäteollisuus hyvässä kunnossa

Metsäteollisuus on varautunut hyvin talouden taantumaan ja koronan aiheuttamaan epävarmuuteen. Metsäjättien vienti vetää, ja tuotteille riittää maailmalla kysyntää. Koneet käyvät pääosin täysillä.

Kaiken lisäksi UPM, Stora Enso ja Metsä Group ovat velattomia tai vähävelkaisia. Itse asiassa metsäyhtiöillä ei ole koskaan ollut näin vähän velkaa.

Yhtiöt ovat myös saneeranneet vuosien varrella rankasti toimintojaan. Huonoimpia koneita on laitettu surutta kiinni. Metsäjätit ovat valmiita ottamaan vastaan koviakin iskuja.

Tosin kaikkien kolmen suuren metsäyhtiön liikevaihdot laskivat selvästi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Syynä olivat muun muassa sellun ja paperin hintojen lasku. Euroopassa paperin kysyntä laski edelleen.

Painopapereiden alamäki jatkuu, kun mainonta siirtyy nettiin, ja uutiset luetaan netistä. Koronakriisi nopeuttaa eurooppalaisen paperin kysynnän laskua entisestään.

Emmi Haltia
Koronakriisin aiheuttama kysyntäpiikki hygieniapapereissa voi jäädä pysyväksi. Se tietää hyvää sellun viennille, PTT:n vanhempi tutkija Emmi Haltia sanoo. Pellervon taloustutkimus PTT

– Metsäteollisuuden näkymät vaihtelevat siis aika paljon tuoteryhmittäin. Näin yleisesti ottaen sellun kysyntä on säilynyt kohtalaisen hyvänä, mutta sitten esimerkiksi painopapereilla on kyllä hetkellä erittäin hankala tilanne, vanhempi tutkija Emmi Haltia Pellervon taloustutkimuksesta (PTT) sanoo.

– Sellun ja kartongin sekä tarrapapereiden kysyntä on säilynyt kohtalaisen hyvänä. Maailmalla tarvitaan elintarvikepakkauksia, verkkokaupan pakkauksia, lääkepakkauksia ja hygieniapapereita, Haltia luettelee.

Hän arvioi, että metsäteollisuuden kysyntätilanne jatkuu kohtuullisen hyvänä, vaikka pandemian vuoksi epävarmuus maailmantaloudessa kasvaa koko ajan. Kiina on suurin sellun ostaja, ja siellä sellun kysyntä on elpymässä kovaa vauhtia.

– Koronakriisin alussa koettu pehmopapereiden kysyntäpiikki tasaantuu, mutta pehmopapereiden käyttö voi jäädä pysyvästikin korkeammalle tasolla kehittyvissä talouksissa. Sehän vaikuttaa sitten Suomen sellun vientiin jatkossa, Haltia toteaa.

Isoja investointeja tekeillä

Suomalaiset metsäyhtiöiden tilannetta kuvaa hyvin myös niiden uskallus tehdä isoja investointeja. Tekeillä on miljardiluokan hankkeita, vaikka näkymät ovat usvaisia eikä taantuman tai jopa laman kestosta voi olla minkäänlaisia ennusteita.

Esimerkiksi UPM:n sellutehdas Uruguayssa ja biokemikaalihanke Saksassa Leunan kaupungissa lähellä Leipzigia edistyvät molemmat suunnitellun aikataulun mukaisesti. Sellutehtaan hintalappu nousee noin 2,5 miljardiin euroon ja Saksan biojalostamon hinta noin 550 miljoonaan euroon.

Metsä Group on puolestaan rakentamassa Raumalle noin 200 miljoonaa euroa maksavaa sahaa ja Kemiin noin 1,5 miljardia euroa maksavaa biotuotetehdasta. Rauman sahan rakennustyöt alkavat näinä päivinä.

Harri haapaniemi
Projektijohtaja Harri Haapaniemi sanoo Rauman sahan käynnistyvän parin vuoden kuluttua. Katja Halinen / Yle

– Sahan koneiden ja laitteiden asennustyöt alkavat ensi vuoden alkupuolella. Siihen mennessä rakennukset ovat niiltä osin valmistuneet. Saha käynnistyy parin vuoden kuluttua, projektijohtaja Harri Haapaniemi Metsä Groupilta kertoo.

Hänen mukaansa sahasta tulee Euroopan ja maailman mittapuussakin yksi suurimmista sahalaitoksista. Kotimaisuusaste nousee noin 70 prosenttiin.

Sahan kokoa tärkeämpi on sen uusi teknologia, jollaista ei ole vielä käytössä missään.

Metsä Group on todennut jatkavansa kehityshankkeitaan suunnitelluissa aikatauluissa, joihin pandemia pitkittyessään voi toki vaikuttaa.

Yhtiö sopi huhtikuussa päälaitehankinnoista sekä Raumalle että Kemin suunnitellulle biotuotetehtaalle. Sopimusten arvo on yhteensä noin 500 miljoonaa euroa ja niiden kotimaisuusaste on 70 prosenttia. Kemin tehtaan investoinnista päätetään lopullisesti ensi syksynä.

Lue myös:

Metsä Group on sopinut Kemin biotuotetehtaan ja Rauman sahan päälaitteista – korkea kotimaisuusaste piristää maan taloutta

Miksi UPM:n valtava sellutehdas rakentuu Uruguayhin? Toimitusjohtaja vastaa kolmeen jätti-investointia koskevaan kysymykseen

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus