Karjalan kädevin emändy

Konzu Taru Korhonen pastau, joukko rahvastu kaččou sidä tarkazeh omal telefonal. Taru sanelou karjalazih syömizih näh da moine sanelii on roinnuh hänes puolipetties.

Jovensuulaine Taru Korhonen jo pienenny ellendi sen, gu käzil luajindu tuou iluo da hyviä mieldy. Ga karjalazih syömizih häi puutui igävän kauti.

Korhonen eli Päivänlasku-Suomes, konzu hänen mollembat buabat kuoltih lyhyös aijas.

Tutut mavut tuodih hengele hoivua.

Mie pastan ičelleni juurii.

Pastandu on yksi socializen medien megatrendois. Koronaeristys on ližännyh sen suvaičendua vie enämbäl.

Konzu Taru Korhonen pastau suoras Instagram-lähetykses, sidä ainos kaččou äijy rahvastu.

Karjalaine perindölline pastandu ei ole ihan kebjei dielo.

On kurniekkua, čupikastu, keitinpiiruadu, sul’činua da vatruškua.

Pagin ainavolois šipainiekois terstavuttau.

En ole šipainiekkukuorien yhtiständykoneh. Ičegi vaste opastun.

Someh Korhonen julguau kuvan ainos, konzu vai keksiy sih niškoi vesselän starinan.

Instagramas händy tundietah Hellasta itään -sivun Korhoskannu.

Da Korhoska on #karjalankätevinemäntä.

Korhonen tahtou ozuttua, gu 26-vuodine naine voibi suvaija midägi muudu, ei yhty linnanelostu, sobua da mouduvirdavuksii.

Erähii ärzyttäy, gu karjalazih syömizih näh pagizou naine, kuduan kodoilu on Nurmes.

Sehäi on lähembä Kainuudu, migu rajan tuakse jiännytty Karjalua.

Ozutakkua minulleni net kvadrattumetrit, kudamien sydämes minä voin paista.

Karjalazen syömisperindön säilymizen kohtal on yhty hyviä, levinnöy moine malto Päivännouzu-Suomen ulgopuolele.

Čupikkahale on yksisama, kus päčči sijaiččou, olis vai enäm 250 astehtu räkkie.

Tänä keviän Taru Korhonen kuvuau perindöllizen pastandan verkokursua yhtes valdimolazen Puukarin pysäkin emändän Anni Korhozen kel.

Hyö paistah hengilöbrendah niškoi, da mie sanon: ok, luajimmo sit moizen.

Rohkei juumoru abuh – sit brenduruavos ei rodei liijakse vagavu.

Kahten Korhoskan tavoittehennu on viijä karjalaine pastandumalto kodiloih.

Muite varattavannu on se, gu kallis perindö kučistahes da sit jiäjäh vai pastamolois luajitut šipainiekat riissusyväimenke.

Some on effektiivine ruadovehkeh, konzu tahtot suaja rahvas innostumah.

Taru Korhonen alalleh suau viestilöi, kudamis ristikanzat sanellah omis buabolois da midä net buabat pastettih.

Nägyy, äijät muutgi tahtotah nygöi mostu syömisty, kuduas rodies hengele hoivua.

Hävitännen minä nämmä maltot, hävitän sit midägi omas ičesgi.

Tekijät

Yle

Toimittaja

Pauliina Tolvanen

Kuvat ja videot

Heikki Haapalainen

Käännös

Natalia Giloeva

Julkaistu 19.5.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus