Kotiseuturakkaus sai kyläläiset ponnistelemaan luontoreittinsä eteen – kymmenien tuhansien eurojen kunnostusten jälkeenkään unelmat eivät lopu

Jämsänkyläläiset haluavat Toholammin Kotojärven alueen luontoreitin huippukuntoon, jotta he voivat itse nauttia siitä sekä houkutella paikalle myös turisteja.

retkeily
Toholammilla innokkaat kyläläiset tempaisevat lähiluontopolkunsa kuntoon
Toholammilla innokkaat kyläläiset tempaisevat lähiluontopolkunsa kuntoon

Villejä ideoita lentelee ilmassa, kun Toholammin jämsänkyläläiset miettivät, mitä kaikkea kiinnostavaa läheisellä luontopolulla voisi olla.

– Heinälato, jossa vieraat voisivat viettää hääyön, heittää yksi.

– Paikalle kylän orkesteri soittamaan musiikkia, säestää toinen.

Meneillään on pieni hengähdystauko 2-3 tunnin retkellä, jolla kierretään keskipohjalaisen Kotojärven ja Jämsänkallion maastoa.

Pientä pohdintaa retkueessa aiheuttaa se, että järvi on keväiseen tapaansa levittäytynyt tutuille poluille ja kastelee nyt jalat.

Apu on kuitenkin jo lähellä.

Ely-keskuksen rahoittamassa hankkeessa Kotojärveä ympäröivälle reitille (siirryt toiseen palveluun) ladotaan puolen kilometrin verran pitkospuita. Niiden materiaali makaa jo maassa odottamassa asennusta. Lankut on kuljetettu paikalle talvella jään kantaessa.

Kuvassa ihmisiä metsässä
Leena Ojutkangas, Juhani Jämsä ja Mikko Hänninen katsastavat puutavaraa, josta syntyy puolen kilometrin verran pitkospuita järveä kiertävälle luontoreitille.Heini Holopainen / Yle

Näkötorni palauttaisi maisemat

Elyn ja Toholammin kunnan rahoittamana reitille syntyy noin 50 000 eurolla paljon muutakin, mitä kotiseuturakkaat jämsänkyläläiset ovat ideoineet.

Nyt jo reitille on sijoitettu paikallisen yrityksen valmistamia pieniä kaarisiltoja, joita pitkin pääsee ojien yli.

Jämsänkallion jyrkimpään nousuun eli Jyrkkään – kuten kylällä sanotaan – rakennetaan 50 metriä pitkät kuntoportaat. Kallion päälle tulee laavu, liiteri ja kuivakäymälä.

Kuvassa Juhani Jämsä ja Paco
Juhani Jämsä ja Paco Hyi-halkeemalla.Heini Holopainen / Yle

Korkeimmalta kohdalta on aikanaan ollut esteetön näkymä Lestijokilaaksoon. Vaikka huippu on pohjalaisittain korkea eli noin 130 metriä merenpinnasta, maisemaa ei tällä hetkeltä näe puilta. Mutta siihen on keksitty ratkaisu, tietää Anneli Järvenoja.

– Meillä on suunnitteilla näkötorni Jämsänkalliolle. Joskus 1970-luvulla kalliolta pystyi vielä näkemään Sieviin saakka, mutta puut ovat nyt kasvaneet liikaa.

Näkötornia varten mietinnässä on jo jatkohanke. Siihen haetaan Leader-rahoitusta – eli nälkä kasvaa syödessä. Oikeastaan koko idea luontopolun kunnostamisesta ryöpsähti siitä, kun läheinen nuorisoseurantalo laitettiin kuntoon.

Kylä innostui lähiluonnosta

Suuria suunnitelmia ei olisi pystytty toteuttamaan pelkällä hankerahoituksella, vaan siihen tarvitaan asukkaiden omaa innostusta, toteaa työpäällikkö Mikko Hänninen. Hän on paikallisen seutukunnan puolesta mukana organisoimassa töiden käytännön toteutusta.

– Kyläläiset ovat tehneet kovasti töitä ja olleet urakoitsijan apuna. Olen huomannut, että aina kun tarvitaan jotain apua, täältä kylältä sitä löytyy, Hänninen myhäilee.

Kuvassa pystytetään kylttiä
Puisiin tauluihin saadaan opasteita ja paikallisia tarinoita. Etualalla Juhani Jämsä (vas.) ja Mika Jämsä (oik.).Heini Holopainen / Yle

Kotojärven rannoilla on aikanaan sijainnut kymmenkunta heinälatoa. Nyt yksi sellainen aiotaan rakentaa sinne uudestaan. Sen lähellä voisi sijaita infotaulu, jossa kerrotaan järven aiemmasta historiasta "heinäjärvenä".

Nyt järvi on rauhoitettu ja pyhitetty lintujärveksi.

– Luontoreitin varrelle ripotellaan opasteiden ja karttojen lisäksi tauluja, joihin kirjataan alueelta vanhoja tarinoita. Niitä muistavat vielä vanhat paikkakuntalaiset, Hänninen sanoo.

Jännittäviä tarinoita on sepitelty ainakin Jämsänkallion tienoilla sijaitsevasta jyrkästä kallionhalkeamasta, Hyi-halkeamasta.

Kylällä puhutaan myös aarrekätköistä, onkaloista ja kallionkoloon kadonneista paimentytöistä. Näistä voivat reittiä kiertävät matkalaiset sitten lukea, kunhan tarinat saadaan vietyä kyltteihin, jotka jo odottavat pystytystä.

Kuvassa miehiä metsäreitillä sillalla seisomassa
Siltojen ansiosta luontoreitin linjausta pystyi muuttamaan. Kaikkia ojia ei enää tarvitse kiertää. Juhani Jämsä, Antti Järvenoja ja Mikko Hänninen ylittämässä Kotojärveen johtavaa ojaa.Heini Holopainen / Yle

Muistot houkuttimena?

Jämsänkallion laelle on viritetty nuotio ja retkeläiset paistavat taukosyömiseksi makkaraa paikassa, jonne kohtapuoliin rakentuu laavu. Paikalla on tyytyväisen oloisia jämsänkyläläisiä.

Lähiluonnon arvellaan houkuttavan kauempanakin, kunhan peruspalvelut saadaan kuntoon.

– Tämä kiinnostaa varmasti ainakin entisiä paikkakuntalaisia. He haluavat tulla katsomaan kauniita lapsuusmaisemia, ennakoi Antti Järvenoja.

Ehkä vierailijat tulevat myös muistelemaan nuoruuden urheilutekojaan.

Juhani Jämsä tietää, että ennen televisiota ja muita huvituksia paikkakunnan nuoret ovat viettäneet alueella todella paljon aikaa hiihtäen. Maasto kaikkine kallioineen on ollut haastava.

– Kolhuja on saatu ja suksia katkottu, mutta hauskaa on ollut, hymähtää Jämsä.

Kuvassa mies ja koira retkeilemässä metsässä
Työpäällikkö Mikko Hänninen Piitu-koiran kanssa vaihtelevamaastoisella luontopolulla.Heini Holopainen / Yle

Kaustisen seutukunnan työpäällikkö Mikko Hänninen uskoo, että monipuolinen, helppopääsyinen ja pian myös hyvin opastettu luontokohde voisi houkuttaa kauempaakin ja jopa kohottaa Toholammin kunnan profiilia matkailukohteena.

– Jämsänkallion – Kotojärven reitti tarjoaa rämettä, suota, järveä, kallioita, luonnonvaraista metsää ja eri metsätyyppejä. Tämä on myös niin helppokulkuinen, että se voisi olla mainio tyky-kohde tai koululaisten luontoretkikohde.

Kotojärven lähellä asuva Anneli Järvenoja on ahkera lähiluonnon kävijä. Hän laskee, että Kotojärven tienoilla on viime kesänä tullut vaelleltua kymmeniä kertoja. No entä jos alueelle tulee turisteja?

– On hyvä, kun tämä kaunis alue saadaan muidenkin kuin paikkakuntalaisten tietoon! Eletään sitten turistien kanssa yhteistyössä! Toivoisin kuitenkin, että kulkijat jaksaisivat aina viedä roskat mennessään pois, Järvenoja huomauttaa.

Kuvassa Anneli Järvenoja
Anneli Järvenoja samoilee ahkerasti Kotojärven tienoilla. Hän muistaa, kuinka Jämsänkalliolta vielä aikoinaan näki kauniiseen jokilaaksoon.Heini Holopainen / Yle

Alueelle muutakin

Jämsänkallion-Kotojärven-reitti ei ole ainoa, joka pesee hankerahoilla kasvojaan tänä ja ensi vuonna.

Lestijokilaakson yläjuoksun retkeilyreittien kunnostushankkeeseen kuuluvat myös Lestijoen melontareitti sekä Toholammin Hongiston alue. Niihin satsataan runsaat 100 000 euroa. Hongiston leirikeskuksessa uusitaan pitkoksia kahden kilometrin matkalta kesällä 2021.

Melontareitti raivataan mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Jatkonkosken reitillä uusitaan 800 metriä pitkoksia tänä kesänä; puut ovat jo polun varrella. Käytössä on jo kanoottilaituri.

Kyläläiset ja melojat ovat olleet aktiivisia hankkeessa, jota koordinoi Kaustisen seutukunta. Rahoitus tulee Euroopan Maaseuturahastosta.

Työpäällikkö Mikko Hänninen on tyytyväinen myös siihen, että hankkeen avulla alueen yrittäjälle on saatu töitä ja raha urakasta jää pääosin samalle seudulle.

Kuvassa ihmisiä nuotiolla
Lestijokilaakson yläjuoksun retkeilyreiteille tulee useita laavu- ja nuotiopaikkoja.Heini Holopainen / Yle