Asiantuntijat toimeentulotukilain uudistamisesta: Miksi vasta nyt korjataan?

Toimeentulotuen ongelmat kaikista heikompiosaisten kohdalla ovat tuttuja Ylen haastattelemille asiantuntijoille.

Köyhyys ja sosiaaliturva
Tampereen keskustan Kelan julkisivu.
Perustoimeentulotuki on haettu Kelasta vuoden 2017 alusta lähtien.Miikka Varila / Yle

Yle uutisoi tänä aamuna, että sosiaali- ja terveysministeriössä aiotaan käynnistää toimeentulotukilain uudistus. Järjestelmässä on vakavia puutteita eniten tukea tarvitsevien kohdalla, ja osa jää jopa kokonaan ilman tukea.

Lue seuraavaksi: Ylen selvitys: toimeentulotuen uudistus on epäonnistunut kaikkein heikompiosaisten kohdalla – lue Jaron, Sirpan, Ilmin ja Johannan tarinat köyhyydestä

Kysyimme kolmelta toimeentulotukeen perehtyneeltä asiantuntijalta, mitä he ajattelevat järjestelmästä ja miten he kehittäisivät sitä.

Ensisijaiset tuet riittäviksi

Erikoistutkija Paula Saikkonen THL:stä kommentoi uutista Ylen Aamussa. Hänestä olisi hyvä huomioida, että ongelmat eivät ole olleet mikään yllätys. Jo valmisteluvaiheessa kiinnitettiin huomiota siihen, miten kunnan ja Kelan yhteistyö toimii.

– Kun 2016 huomattiin, ettei ole riittävän hyviä IT-järjestelmiä eikä valmista mallia yhteistyöhön, uudistusta ei kuitenkaan lykätty vaan vedettiin läpi. Herää kysymys, onko se ihan riittävää, että tilannetta lähdetään korjaamaan kolme vuotta sen jälkeen, kun uudistus on tehty.

Saikkonen muistuttaa, että nykyjärjestelmä ei ole vaikeampi kaikille. Niiden kohdalla, jotka tarvitsevat pelkästään rahallista tukea, koska muut ensisijaiset tuet eivät riitä, järjestelmä on toimiva.

Eniten tukea tarvitsevien kohdalla sekä rahan että palvelun sai aiemmin yhdestä paikasta, nyt perustoimeentulotuki haetaan Kelalta mutta palvelut ovat kunnassa. Esimerkiksi siinä on kuntakohtaisia eroja, vaaditaanko Kelan perustoimeentulotukipäätös ennen kuin kunta myöntää ehkäisevää tukea.

– Ollaan saatu viitteitä siitä, että on kuntakohtaisia eroja. Osa ottaa kirjaimellisesti ohjeistuksen, osa katsoo että on parempi vaikka väärältä momentilta antaa taloudellista tukea, kuin että pallotellaan takaisin Kelaan. Pahimmassa tapauksessa tämä on hyvin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten pallottelua luukulta toiselle.

Toimeentulotukilain uudistamisessa pitäisi Saikkosen mukaan huomioida, että ensisijaiset tuet olisivat riittävän kokoisia.

– On hyvä muistaa, että puhutaan viimesijaisesta turvasta. Se ei voi olla tasasuuruinen etuus, vaan pitää ottaa huomioon yksilöllinen elämäntilanne, eikä sitä voi myöntää täsmällisten kriteerien mukaan.

Koronalla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia

Myös THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo toteaa, että uudistuksessa on ollut plussia ja miinuksia. Perustoimeentulo muuttui tarveharkintaiseksi perustuloksi, ja sitä myötä yhdenvertaisuus on parantunut, tehokkuus on parantunut ja monet ovat tyytyväisiä.

Heikoimmassa asemassa olevien kohdalla, joilla on elämänhallinnan ongelmia, järjestelmä ei toimi. Ennen raha ja palvelu olivat samassa paikassa, ja voitiin neuvotella sosiaalityöntekijöiden kanssa lisätarpeista.

Hiilamo pohtii, että toimeentulotuki on nyt ilmeisesti katsottu kiireellisemmäksi uudistaa, kuin pidempään kestävä sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Kahden luukun malli tuskin tulee poistumaan, mutta esimerkiksi mahdollisuus ohjata tietyt asiakkaat suoraan kunnan sosiaalitoimeen voisi toimia.

– Kahden eri toimijan, kuntien ja Kelan pitäisi tässä pystyä yhteispeliin. Myös kunnissa pitää ymmärtää, mitä Kela voi tehdä. Kelassa toimitaan tiukkojen sääntöjen mukaan, ja harkinnanvaraisuutta ja joustavuutta ei oikein voi olla.

Hiilamo arvioi, että koronatilanteen vuoksi toimeentulotuen tarve tulee kasvamaan, mutta tämä näkyy suuremmalla viiveellä kuin esimerkiksi työttömyysturvan puolella.

– Esimerkiksi vuoden 2008 talouskriisi näkyi toimeentulotuen puolella pitkään, ja sama dynamiikka tulee todennäköisesti näkymään nytkin.

Lain olisi voinut päivittää jo aiemmin

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö Soste ry:n edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti tunnistaa Ylen esiin nostamat ongelmat. Perälahden mukaan Kela-siirto tehtiin nopealla aikataululla ja lakia muutettiin tuolloin vain pakollisilta osin.

Soste ry:n keräämissä Sosiaalibarometreissä on seurattu uudistusta ja niissä ollaan havaittu että yhteistyö Kelan ja kuntien välillä ei aina toimi toivotulla tavalla. Erilaisia kehityshankkeita on kyllä käynnistetty, mutta kunnollista kaksisuuntaista yhteydenpitokanavaa ei ole onnistuttu luomaan.

Perälahti olisi toivonut, että jo Kela-siirron yhteydessä toimeentulotukilakiin tarvittavia muutoksia olisi pohdittu syvemmin.

– Sääli kun Kela-uudistus lähdettiin tekemään niin, että toimeentulotukilakiin tehtiin vain pieniä muutoksia. Sitä ei ole aikoihin päivitetty kunnolla, ei huomioida esimerkiksi nykypäivän teknologiaa ja siihen liittyviä laitekuluja.

Laki ei kuitenkaan itsessään sääntele kuntien ja Kelan yhteistyötä. Jos jatkossakin toimeentulotukea haetaan kahdelta luukulta, niin järjestelmää tulisi selkiyttää niin, että ihmisiä pompotettaisiin mahdollisimman vähän kahdella luukulla.

Perälahti toivoisi avointa hyvää vuoropuhelua kuntien ja Kelan kesken. Erityisesti tulisi pyrkiä parantamaan heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden tilannetta, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea ja neuvontaa.

Perälahti pohtii tulossa olevia uudistuksia. Toimeentulotukilaki ja laaja sosiaaliturvan uudistamishanke vaikuttavat toisiinsa ja ovat tiiviisti sidoksissa. Suuri muutos on myös, jos sote-uudistuksessa toimeentulotuki siirtyy kunnilta maakunnille.

– Kuitenkin etuusviidakkoa pitäisi miettiä ensisijaisesti asiakkaan näkökulmasta mahdollisimman selkeäksi. Ja pyrkiä varmistamaan, että etuudet olisivat sillä tasolla, että toimeentulotuki olisi viimesijainen tuki. Niin, että mahdollisimman monen ei tarvitsisi siihen turvautua pitkäaikaisesti.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus