Suomalaiset menivät huhtikuussa metsään: Etelän kansallispuistojen kestokyky koetuksella

Poikkeusaika on tuonut ruuhkia retkeilyreiteille ja kansallispuistoihin. Käyntimääriin tuli rajua kasvua.

kansallispuistot
Ruissalo, pitkospuut, ulkoilu
Pitkospuilla on riittänyt väkeä tänä keväänä.Markku Sandell / Yle

Tänä keväänä poikkeusaika on saanut ihmiset liikkeelle luontoon, kun muut harrastukset ovat rajoitusten takia jääneet vähemmälle. Kävely- ja juoksulenkillä olevia ihmisiä näkee jokainen kaupungeissa ja taajamissa, mutta myös luontopolut, retkeilyreitit ja kansallispuistot ovat kasvattaneet kävijämääriään.

Metsähallitus ja ympäristöministeriö lanseeraavat nyt retkeilijöiden käyttöön oman etiketin. Retkietiketti tiivistää luonnossa liikkujan muistilistan viiteen sääntöön.

  • Kunnioita luontoa
  • Suosi merkittyjä reittejä
  • Leiriydy vain sallituille paikoille
  • Tee tulet vain sallituille paikoille
  • Älä roskaa

Näistä tarkempia ohjeita löytyy sivustolta Luontoon.fi. (siirryt toiseen palveluun)

Oikeat käytöstavat eivät ole olleet aivan itsestään selviä tänä keväänä kaikille, jotka ovat lähteneet esimerkiksi kansallispuistoihin patikoimaan. Metsähallituksen erikoissuunnittelija Liisa Kajalan mukaan myös turvavälin pitäminen ja kontakten välttäminen on johtanut uusiin tilanteisiin.

– Korona-aika on auttanut ihmisiä löytämään luontokohteet henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lähteinä. Se ilahduttaa, mutta tänä keväänä on ollut enemmän haastetta roskaamisen ja luvattomien nuotioiden takia, Kajala kertoo.

Roskaton retkeily, Aittojarvi, Hossa, Tuuli Turunen
Roskaaminen ei kuulu retkietikettiin.Metsähallitus

Ongelma on havaittu myös kansainvälisesti, kun on ollut tarve pitää sosiaalista etäisyyttä. Suomalaisille on tyypillistä tehdä nuotio retkeilyn yhteydessä. Nämä seikat yhdistyvät nyt retkeilijöiden käytöksessä.

– Oman turvallisuuden takia ei ole haluttu mennä samaan aikaan merkitylle nuotiopaikalle. Mutta pitäisi miettiä, onko ihan pakko tehdä nuotiota juuri tällä retkellä, Liisa Kajala sanoo.

Hän suosittelee pakkaamaan sellaiset retkieväät, jotka voi nauttia ilman avotulta. Luvattomia nuotioita on havaittu myös Kurjenrahkan kansallispuistossa 35 kilometrin päässä Turusta. Väkeä on ollut liikkeellä tavanomaista enemmän.

– Jonkun verran luvattomia tulipaikkoja on maastossa ollut. Hiukan voisi olla tarkempi siitä, minne ja milloin nuotio tehdään. Jos on rajoituksia, niin tehdään tulet merkityille paikoille eikä koskaan maastoon, puistomestari Petri Hautala sanoo.

Puistomestari Petri Hautala, Kurjenrahkan kansallispuisto
Puistomestari Petri Hautala on tyytyväinen Kurjenrahkan kävijöiden käyttäytymistavoista.Markku Sandell / Yle

Samaan hengenvetoon hän kehuu Kurjenrahkan kävijöiden olleen miltei aina kovin vastuullisia. Hautala kertoo lähtevänsä mieluummin neuvomaan retkeilijöitä aina positiivisessa hengessä.

Luonto kutsuu yhä useampia

Puistomestari Petri Hautala ja oppilasharjoittelija kunnostavat parhaillaan Karpalopolkua esteettömäksi pehmeän suon yli. Aiemmin kansallispuistossa on ollut työmiehinä vankeja läheisestä avolaitoksesta, mutta nyt sielläkin ollaan karanteenissa.

Painekyllästettyjä lankkuja kuskataan mönkijällä työmaalle, jonka ohi kulkee vaeltajia tasaiseen tahtiin. Mynämäestä tulleet Elina ja Jouni Porekari liikkuivat tuttua polku.

– Maaliskuussa jo olimme täällä kävelemässä sama reitti ja silloinkin oli luonto tosi kaunis, vaikka oli vielä sellaista talvikeliä, Elina Porekari kertoo.

– Teatterit ovat jääneet vähemmälle meiltäkin, Jouni Porekari vahvistaa monen muunkin kevätmenot.

Nyt Porekarit sitten nauttivat luonnosta ja kotoilusta.

Suon yli kapeita pitkospuita kulkevat myös Marianna Hintikka ja kirjailija Max Manner. Ensi kertaa ulkoilureitti ohjautui Kurjenrahkaan tuttujen Aurajoen rantojen jälkeen.

– Ulkoilu on nyt henkireikä, joka korvaa sosiaalisen kanssakäymisen puutteita, Hintikka toteaa.

Samaa arvelee myös Max Manner.

– Kyllähän se näkyy Turunkin katukuvassa. Siellä on päivisin paljon porukkaa jokirantoja kulkemassa, Manner sanoo.

Molemmille käen kukunnan säestämät suo- ja metsämaisemat tarjosivat vaihtelua pitkän työputken jälkeen. Saman rytminvaihdoksen ovat tehneet monet muutkin tänä keväänä.

Ruissalo, valkovuokot
Retkeily luonnossa on tarjonnut vaihtoehdon sisäliikunnalle ja kulttuuririennoille.Markku Sandell / Yle

Etelän vaellusreiteillä ruuhkaista

Matsähallituksen kävijätilastot (siirryt toiseen palveluun) ovat komistuneet alkuvuodesta huomattavasti. Jo lumeton Etelä-Suomen talvi sai ihmiset lähtemään luontoretkille, mutta varsinainen ryntäys koettiin huhtikuussa.

Kurjenrahkan käyntimäärä yli kaksinkertaistui vuoden takaisesta. Silloin reiteillä liikkui hieman yli 4 500 kulkijaa. Nyt huhtikuussa kävijöitä oli lähes 10 000.

Kurjenrahkan puistomestari Petri Hautala arvioi, että polut kestävät, mutta käyntimäärä hipoo maksimia.

– Kyllä tämän kokoisessa puistossa ollaan nyt siinä rajoilla. Ei tänne tuhottomasti ihmisiä mahdu. Meillä on sen verran vähän reittejä, että jos niitä ja tulipaikkoja olisi enemmän, niin silloin väkeä mahtuisi reiteille, Hautala arvioi.

Kävijämäärän kasvun hän on huomannut kiertäessään laavuja ja tulipaikkoja. Arkisinkin on tänä keväänä ollut maastossa yöpyjiä. Kesää kohti kävijämäärä on jo tasaantunut, kun ihmiset ovat lähteneet mökeilleen.

Erikoissuunnittelija Liisa Kajala vahvistaa ryntäyksen puistoihin ja retkeilyalueille. Kasvu on jatkunut jo vuosia, mutta nyt joidenkin alueiden kestokyky on ollut koetuksella. Helsinkiä lähellä olevan Sipoonkorven käyntimäärien arvioidaan kasvaneen jopa 300 prosenttia tänä keväänä.

– Puolet maalis-huhtikuun kasvusta lienee koronapandemian aiheuttamaa, mutta Sipoonkorvessa näkyvät myös valtion luontopalveluille myöntämät lisämäärärahat, joilla on voitu avata uusia palveluita, Kajala sanoo.

Etenkin pääkaupunkiseudulla puistojen paremmat palvelut huomataan ja kävijämäärät kasvavat. ESimerkiksi myös Repoveden kansallispuistoon saatu uusi silta romahtaneen tilalle on lisännyt Kajalan mukaan retkeilijöiden intoa lähteä niihin maisemiin.

Pohjoisessa Metsähallituksen hallinnoimat kansallispuistot sen sijaan kokivat kävijäkadon, kun liikkuminen Lapin sulkeutuneiden hiihtokeskusten liepeillä loppui koronapandemian myötä. Metsähallitus sulki palvelunsa maastossa ja kävijämäärät romahtivat suunnitellusti.

Lue myös:

Testaa tunnistatko luontokohteet – tänä kesänä lumoudutaan perinnemaisemista