Suomen sairaaloihin ei tullut koronapotilaiden tulvaa, vaan kassakriisi – Ei auta, vaikka ihmiset palaavat jo kiireettömille vastaanotoille

Sairaanhoitopiirit pyytävät ennätyksellisen suuren alijäämän paikkaamiseen valtion apua.

koronavirus
Laakson terveysaseman suojavarusteita käytössä.
Mårten Lampén / Yle

– Työkavereille heippa! Oli kiva tutustua, toivottavasti näissä merkeissä ei enää nähdä.

Kätilö Päivi Toivonen lopettelee viimeistä vuoroaan Tampereen keskussairaalan koronakohortissa. Kohortti on osasto, jolle siirretään vuodehoitoa tarvitsevat potilaat, joiden epäillään sairastavan koronavirusta.

Toivonen siirtyi synnytysosastolta koronakohorttiin maaliskuun lopussa. Silloin Suomen koronatartuntojen määrä kasvoi huolestuttavasti. THL ennusti, että tautihuipun aikana sairaaloissa olisi lähes tuhat koronapotilasta, joista sadat teho-osastoilla. Uutisia hallitsivat kuvat esimerkiksi Italian Lombardiasta, jossa teho-osastot olivat katkeamispisteessä.

– Pelotti. En tiennyt mitä tulevaisuus tuo, miten selvitään, Toivonen kertaa.

THL:n ennuste ei toteutunut. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella on toistaiseksi 256 varmistettua koronatartuntaa. Se on väkilukuun suhteutettuna noin 17 kertaa vähemmän kuin Lombardiassa.

– Olo on huojentunut, helpottunut. Päästiin Pirkanmaalla säikähdyksellä.

Päivi Toivonen
Kuten kaikkialla pääkaupunkiseudun ulkopuolella, myös Toivosen koronakohortissa on ollut rauhallista. Päivi Toivonen

Koronakriisin sijaan sairaaloihin tuli toisenlainen ongelma: koronaan varautumisen hintalappu. Se on suuri, vaikka potilasryntäystä ei tullutkaan.

Hoitoja lykättiin, kansalaiset alkoivat välttää sairaaloita, seurauksena kasvaa hoitovelka

Koronaan varautuminen pakotti sairaalat suureen liikekannallepanoon. Tuhansia hoitajia ja lääkäreitä koulutettiin työskentelemään koronayksiköissä, joita perustettiin päivystykseen, tehoille ja vuodeosastoille.

Kiireetöntä hoitoa ajettiin alas sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaisesti (siirryt toiseen palveluun), eli "riittävästi ennakoiden". Lonkkaleikkausten ja ruuansulatuselinten tähystysten kaltaisia hoitotoimenpiteitä lykättiin tulevaisuuteen.

Sen lisäksi, että kiireetöntä hoitoa siirrettiin, suomalaiset alkoivat karttaa sairaaloita.

– ”Koronapelko” lienee aika yleistä. Potilaat peruvat ennen kaikkea kroonisten sairauksien seuranta- ja tutkimuskäyntejään, sanoo johtajaylilääkäri Juha Korpelainen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Lopputuloksena toteutuneiden hoitotoimenpiteiden määrä on vähentynyt kaikkialla maassa.

Sairaanhoitopiirien leikkaustoimenpiteiden määrän muutos 2019-2020 (maalis-huhti)

Nyt sairaaloissa ollaan huolissaan kasvavasta hoitovelasta. Tällä tarkoitetaan siirrettyjen hoitotoimenpiteiden kertyviä terveysvaikutuksia. Tänä vuonna väliin jätetty syöpäseulonta voi olla lähitulevaisuuden pahanlaatuinen kasvain.

– On selvää, että koronan kurissa pitämisellä on säästetty ihmishenkiä, mutta valitettavasti myös menetetty, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalajohtaja Petri Virolainen.

– Viesti on, että tällä hetkellä terveydenhuoltoon on turvallista tulla, kun kutsu tulee, sanoo Tampereen keskussairaalan johtajaylilääkäri Juhani Sand.

Ihmiset ovat jo lähteneet liikkeelle. Sandin mukaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimenpiteiden määrä on noussut 80 prosenttiin normaalitasosta, kun huhtikuun hiljaisimpina viikkoina oltiin 60 prosentissa.

Parin kuukauden notkahdus on kuitenkin jo ehtinyt tehdä valtavan iskun sairaanhoitopiirien talouteen.

“Ylivoimaisesti historian suurin alijäämä”

Talousjohtaja Arja Pesonen on seurannut viime kuukaudet huolestuneena Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tuloja ja menoja.

Koronan kanssa on eletty noin kaksi kuukautta. Jo nyt on selvää, että sairaanhoitopiirin vuodesta on tulossa rahaa-asioiden kannalta ennennäkemättömän huono.

– Meillä on kaksi skenaariota. Niiden mukaan sairaanhoitopiirin alijäämä tulee olemaan 54 miljoonaa tai 67 miljoonaa euroa.

Arviot perustuvat siihen, kestävätkö koronaan liittyvät poikkeusolot 4,5 tai 6 kuukautta.

Oli alijäämä 54 tai 67 miljoonaa, kokoluokka on täysin poikkeuksellinen, Pesonen sanoo.

– Ylivoimaisesti sairaanhoitopiirin historian suurin alijäämä. Pahimmatkin arviot (alijäämästä) finanssikriisin aikana (2007–2009) olivat reilusti alle puolet meidän parhaasta skenaariosta tänä vuonna. Tilanne on todella vakava.

Tilanne on vakava kaikkialla maassa. Sairaanhoitopiirit arvioivat (siirryt toiseen palveluun), että koronaepidemia tuottaa niille tänä vuonna noin 620 miljoonan euron alijäämän.

Se on paljon. Viime vuonna Suomen sairaanhoitopiireistä 12 teki alijäämäisen tuloksen. Niiden yhteenlaskettu alijäämä oli noin 104 miljoonaa euroa.

"Meiltä loppuu kassasta rahat, joista maksetaan työntekijöiden palkat"

HUSin talousjohtaja Jari Finnilä

Koronaan varautumiseen paloi rahaa. Varastoja täytettiin suojausvälineillä ja testauskiteillä, joiden hinnat olivat kohonneet jyrkästi.

Rahapula ei kuitenkaan syntynyt tälläisista ylimääräisistä menoista.

Miten vaje paikataan? "Valtion suora tuki olisi ensisijainen ratkaisu"

Sairaanhoitopiirien raha tulee sotepalveluiden ostajilta eli kunnilta. Raha maksetaan toteutuneen hoidon mukaan. Toteutuneiden hoitotoimenpiteiden määrä on pudonnut kymmenillä prosenteilla kaikissa Suomen sairaanhoitopiireissä.

Se tarkoittaa äkillistä ja merkittävää tulojen vähenemistä, samalla kun menot ovat pysyneet ennallaan tai nousseet.

Tilanne pakottaa sairaanhoitopiirit todennäköisesti vuosia kestävälle säästökuurille.

– Käydään läpi menoja, katsotaan investointeja. Pahimmassa tapauksessa joudumme karsimaan palvelutarjontaa. Viime kädessä edessä on yt-neuvottelut ja henkilöstön lomautus. Teemme kaikkemme, ettei tähän jouduta, sanoo talousjohtaja Pesonen.

Sairaanhoitopiireillä on rajatusti keinoja näin suuren kassavajeen paikkaamiseen. Ne eivät voi tavallisten yritysten tapaan joukkoirtisanoa henkilöstöään, sillä laki velvoittaa niitä tuottamaan tietyt sotepalvelut kansalaisille.

Tyksin päivystyksen sairaanhoitaja Jenna Leppänen ja vuorovastaava Hanna Anttonen.
Suojausvälineiden hankkiminen ja koronayksiköiden perustaminen tuotti ylimääräisiä menoja, mutta tämä ei ole sairaanhoitopiirien rahaongelman pääsyy. Kuva TYKSin päivystyksen koronaosastolta maaliskuun lopulta. Mika Puska

Lopulta lasku lankeaa sairaanhoitopiirien omistajille eli kunnille. Laki velvoittaa niitä tasapainottamaan kuntayhtymiensä alijäämän neljän vuoden määräajassa.

Kunnat olivat kuitenkin jo ennen koronaa syvissä talousvaikeuksissa. Ja sairaanhoitopiirit tarvitsevat rahaa välittömästi.

– Meiltä loppuu kassasta rahat, joista maksetaan työntekijöiden palkat, toteaa Suomen suurimman sairaanhoitopiirin eli HUSin talousjohtaja Jari Finnilä.

Siksi sairaanhoitopiirit pyytävät laskun maksamiseen valtion suoraa tukea.

– Alijäämä on seuraus koronakriisin hoidosta ja siksi suora tuki sairaanhoitopiireille olisi ensisijainen ratkaisu, sanoo VSHP:n talousjohtaja Pesonen.

Hallitus aikoo korvata koronakriisin aiheuttamat lisäkustannukset, mutta se tuskin riittää

Hallitus on päättänyt tukea sairaanhoitopiirejä korvaamalla koronakriisin aiheuttamat lisäkustannukset (siirryt toiseen palveluun). Tuki on osa historiallisen suurta 3,6 miljardin euron lisätalousarviota.

Päätöksiä sairaanhoitopiirien osuudesta ei ole tehty. Jos tuella kuitenkin paikataan vain "koronakriisin aiheuttamien lisäkustannukset", tuki ei riitä, sanoo HUSin talousjohtaja Finnilä.

– Se iso juttu tässä on se, että normaali suunniteltu toiminta on ajettu alas, jotta voidaan vastata koronapotilaiden hoitoon. Tuottopohjasta on kadonnut iso osa, kun kulut on jääneet pyörimään.

Voidaanko jälkiviisaasti todeta, että sairaanhoitopiirit menivät koronaan varautumisessa liian pitkälle ja rahapula on siten niiden omaa syytä?

– Ottaisin mieluummin vastaan sen kritiikin kuin sen, että oli varauduttu liian vähän. Täysin kohdilleen se ei mene koskaan, vastaa TAYSin johtajaylilääkäri Juhani Sand.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin talousjohtaja Pesonen muistuttaa, että sairaaloissa ei sooloiltu, vaan pantiin toimeen valtioneuvoston päätöksiä.

– En kritisoi valittua strategiaa, mutta sillä on hinta ja se täytyy maksaa.

Sairaalat palaavat valmiustilaan

Parhaillaan sairaanhoitopiireissä puretaan kiireellä pystytettyjä koronayksikköjä. Päivi Toivonen on jo siirtynyt koronakohortista kätilön tehtäviinsä.

– Sillä varoituksella, että jos tarvitaan, niin vuorokauden sisällä ollaan takaisin kohorttiosastolla.

Sairaaloiden tulevaisuus on hämärän peitossa. Sairaanhoitopiirien arki ja talous on sidoksissa koronaepidemian kehittymiseen, jota kukaan ei osaa ennustaa.

Päivi Toivonen ei edes tiedä, millaisessa työtehtävässä hän on ensi syksyllä, tai milloin hän voi pitää kesälomansa.

– Se tuntuu ajoittain kuormittavalta. Toisaalta ajattelen, että en huolehdi tulevaisuudesta. Sitten mennään, jos meitä tarvitaan.

Lue lisää aiheesta:

Korona siirsi tuhansien suomalaisten kiireettömät leikkaukset ja hätisti ihmiset vastaanotoilta – haitta voi olla isompi kuin koronan vaikutukset

Hannele Seitsonen soitti sitkeästi lääkäriaikaa – Hoitamattomien sydäntautien vuoksi menetetään ehkä enemmän elinvuosia kuin koronan takia

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus