Tuberkuloosia ja korona-aikaa yhdistää pelko tuntemattomasta – Aino Matilaisen keuhkosairautta hoidettiin parantolassa puoli vuotta: "Luotin tervehtymiseeni koko ajan"

Keväällä myyntiin tullut Härmän vanha parantola on yksi Suomen tuberkuloosiparantoloista. Jylhät parantolat rakennettiin yleensä kauniin mäntymetsän keskelle hyvän hengitysilman toivossa.

parantolat
Aino Matilainen
Nuoruuden sairastelun jälkeen keuhkosairaudet eivät ole kiusanneet Aino Matilaista. Päivittäiset kävelylenkit sujuvat edelleen 86-vuotiaanakin.Päivi Rautanen/Yle

Tämän päivän koronaviruksella ja entisaikojen tuberkuloosilla (siirryt toiseen palveluun) on sama kohde. Molemmat tekevät pahojaan keuhkoissa.

Keuhkotuberkuloosia ja muita keuhkosairauksia on hoidettu Suomessa parantoloissa, joita perustettiin eri puolille Suomea.

Tänä keväänä myyntiin tullut Härmän parantola Etelä-Pohjanmaalla on merkityksellinen paikka jurvalaiselle Aino Matilaiselle ja ylihärmäläiselle Aimo Hautalalle, mutta eri syistä.

Nuoren opettajan kiusavuodet

Jyväskylän kasvatusopillisesta korkeakoulusta juuri opettajaksi valmistuneen Aino Matilaisen joulu vuonna 1955 oli tyystin erilainen, mitä tuore opettaja osasi odottaa. Näin siitäkin huolimatta, että sairaus varoitteli jo saman vuoden keväällä.

Matilainen oli joutunut keskeyttämään opintonsa vapulta ja palaamaan kotiin Laihialle. Hän oli kuumeillut ja keuhkosairautta oli yritetty hoitaa jo Jyväskylässä.

– Arvelen, että kylmetyin tuolloin parin tunnin tentissä. Silloin oli talonmiesten lakko, eikä rakennuksia lämmitetty.

Aino Matilainen parantui ja pääsi jatkamaan opintojaan syyslukukaudella. Opettajan paperit hän sai saman vuoden marraskuussa.

Sitten tauti iski joulun alla uudelleen ja pahemmin kuin keväällä.

– Se tuntui jo pistoina hengittäessä.

Aino Matilainen vietiin joulun aatonaattona hoitoon Härmän parantolaan. Diagnoosi oli nesteinen keuhkopussintulehdus. Parantolassa vierähti puoli vuotta.

Pistoksia kylkiluiden väliin

Aino Matilaisen keuhkosairautta hoidettiin aluksi antamalla lääkettä pistoksina kylkiluiden väliin. Ensin näytti siltä, että hoito tehoaa nopeasti, mutta toisin kävi.

Jännityksellä kuuntelin, koska kansliassa puhelin soi ja lääkäri kutsui pistokselle.

Aino Matilainen

Matilainen joutui eristyksen kaltaisiin olosuhteisiin, omaan huoneeseensa.

– Olin ensimmäisen kerroksen toisessa huoneessa ja jännityksellä kuuntelin, koska kansliassa puhelin soi ja lääkäri kutsui pistokselle. Se sattui. Ei tuntunut kivalta.

Aino Matilainen ei muista, että hän olisi suuresti ikävystynyt eristyshuoneessaan.

– Siellä oli lukemista ja jotain viihdettäkin järjestettiin. Muutaman kerran viikossa sai kuunnella musiikkilähetyksiä tai toivekonsertteja, joita lähetettiin samasta talosta.

Nuori nainen oli kuitenkin melkein innoissaan siinä vaiheessa, kun eristys purettiin ja hän pääsi vapaasti liikkumaan käytäville ja ruokasaliin. Saman sairauden kokeneen huonekaverinkin saaminen ilahdutti.

Äiti, täti ja veli vierailulla

Aino Matilainen muistelee, että kotiväestä äiti ja täti kävivät hänen luonaan Härmän parantolassa. Myös veli vieraili, kun hän sattui sotaväkiaikanaan olemaan lyhyellä komennuksella parantolan lähiseudulla Kauhavalla.

Matilainen toteaa, ettei hän ollut mitenkään erikoisen kova ikävöimään, eikä hänellä vielä tuohon aikaan ollut poikaystävääkään.

Suomen parantoloista on talletettu runsaasti kuvia parvekkeilta, peittojen suojassa ulkoilevista ja lepäävistä potilaista. Myös Aino Matilainen pääsi Härmän parantolan parvekkeelle raittiiseen ilmaan.

– Mutta vasta keväällä vähän ennen kotiin pääsyä.

Kotona tuberkuloositodistuksen odottamista

Eikä kotiinpääsy tuonut vielä täyttä vapautta.

– En voinut hakea opettajan paikkoja, ennen kuin sain parantumisestani tuberkuloositodistuksen. Siihen meni vielä koko seuraava lukuvuosi.

Minulta jäi tekemättä pari virkavuotta vähemmän kuin ikä- tai kurssikavereilta.

Aino Matilainen

Keuhkosairaus vei siis Aino Matilaisen elämästä kaksi vuotta. Hän aloitti opettajana omassa vanhassa kansakoulussaan syksyllä 1957.

– Minulta jäi tekemättä pari virkavuotta vähemmän kuin ikä- tai kurssikavereilta.

Nuoruuden rankan sairastamisen jälkeen keuhkosairaudet eivät ole kiusanneet Aino Matilaista, eikä hän muista kokemaansa pahalla. Hänen mukaansa henki parantolassa oli hyvä ja mieleen muistuu myös se, että henkilökunnalla riitti huumorintajua.

– Päällimmäisenä on kiitollisuus siitä, että parannuin. Luotin tervehtymiseeni siellä koko ajan.

Härmän parantola eli Härmän sairaala Alahärmässä.
Härmän parantola rakennettiin vuonna 1933 Alahärmän Kaupinkankaalle.Päivi Rautanen/Yle

Suomessa 8 000 menehtynyttä vuodessa

Suomessa on toiminut viitisentoista isompaa keuhkoparantolaa ja lukuisia pienempiä laitoksia. Tuberkuloosiparantoloita perustettiin jo ennen sotavuosia 1930-luvulla.

– Suomessa menehtyi tuolloin noin 8 000 ihmistä vuosittain tuberkuloosiin. Täsmälääkkeitä saatiin vasta 1950-luvun alkupuolella, tietää järjestöjohtaja Mervi Puolanne Hengitysliitosta. Hengitysliiton juuret (siirryt toiseen palveluun) vievät Tuberkuloosipotilaiden liittoon.

Mervi Puolanne kertoo, että ennen lääkehoitoa tuberkuloosipotilaiden hoito perustui hengitysterveyden ylläpitämiseen.

– Potilaat saivat ravitsevaa ruokaa ja uskottiin, että pääasiassa mäntymetsiin perustettujen parantoloiden ympärillä oli hyvää ilmaa hengittää. Myös pelkkä lepo oli yksi hoitomuoto.

Pelko ja huoli yhdistävät tuberkuloosin ja koronan

Mervi Puolanteen työpuhelin on soinut korona-aikaan tiuhasti. Kansalaiset ja toimittajat ovat janonneet tietoa. Puolanne löytää tuberkuloosiajasta ja koronakeväästä keskeisen yhdistävän piirteen.

– Pelko ja huoli yhdistävät näitä sairauksia. Tuberkuloosiaikanakaan ei ollut aluksi lääkettä. Tuberkuloosi tarttui pisaratartuntana. Se myös levisi nopeasti: kun yksi perheessä sairastui, tuberkuloosin saattoi saada myös pitkään samoissa tiloissa oleskellut perheenjäsen.

Korona-ajassa on Puolanteen mukaan pinnalla sama huoli: ei tiedetä kuka sairastuu ja kuka voi sen viruksen saada.

Tuberkuloosi- ja keuhkoparantoloiden ajasta on jäljellä enää oikeastaan jylhiä rakennuksia, jotka ovat enemmän tai vähemmän tyhjillään.

Voidaanko vielä ajautua tilanteeseen, jossa koronan tapainen sairaus vaatisi erillisten hoitolaitosten ketjun? Mervi Puolanne ei usko näin käyvän.

– En oikein jaksa uskoa siihen. Parantoloita käytettiin niiden elinkaaren loppupäässä jo kuntoutukseen. Kuntoutus on tänä päivänä kiinni ihmisen arjessa ja se pyritään toteuttamaan lähellä ihmistä, hänen kotonaan. Avo- ja etäkuntoutus yleistyvät kaiken aikaa, Mervi Puolanne perustelee.

Hengityslaitteiden huoltajaksi ja korjaajaksi

Parantolat ovat olleet merkittäviä työllistäjiä. Ylihärmäläinen Aimo Hautala tuli 1960-luvun alussa töihin Härmän parantolan tekniikkaan. Hän oli Härmän parantolan, sitten Härmän sairaalan ja myöhemmin Härmän palvelukeskuksen leivissä lähes puoli vuosisataa.

Nuori poika sai aluksi lastata halkovaunuja ja tehdä lumitöitä. Ajan saatossa työtehtävät monipuolistuivat ja vaativat tietoa ja taitoa. Yksi Hautalan mielenkiintoisista työtehtävistä on ollut erilaisten hengityslaitteiden huolto ja korjaus.

Ne olivat vain apulaitteita, hengitystä tukevia laitteita, eivätkä niin kaksisen vaikeita koneita.

Aimo Hautala

– Esimerkiksi happirikastimet ja uniapnean hoidossa käytettävät "ciipapit" eli C-PAP-laitteet huollettiin täällä. Niitä ei ollut tuohon aikaan Seinäjoen keskussairaalassakaan.

Hengityslaitteiden huolto ja korjaus kuulostavat vastuullisilta tehtäviltä. Aimo Hautala toppuuttelee.

– Ne olivat vain apulaitteita, hengitystä tukevia laitteita, eivätkä niin kaksisen vaikeita koneita.

Laitteet piti kuitenkin huoltaa säännöllisesti, että ne toimivat moitteettomasti. Monilla Härmän parantolan asiakkailla oli parantolan laite kotikäytössä.

– Niissä oli paljon suodattimia, jotka vaihdoimme uusiin. Kun koneiden käyttäjät tulivat Härmään kontrolliin, huolsimme ja testasimme samalla heidän laitteitaan, että ne toimivat oikealla tavalla. Ulos piti tulla lähes sataprosenttista happea.

Oliko ihmisten henki kiinni noiden laitteiden toiminnasta?

– Ainakin sillä tavalla, että he pystyivät olemaan kotona näiden laitteiden turvin.

Lue seuraavaksi: Hyvä kysymys: Millainen oli aika ennen antibiootteja?

Parantolaa suunniteltiin Kuortaneen urheiluopiston tontille

Aimo Hautala tietää kertoa, että Alahärmään kauniille mäntykankaalle, Kaupinkankaalle, rakennettu parantola piti alunperin valmistua Kuortaneelle.

– Tämä piti tulla nykyisen urheiluopiston paikalle. Tarina kertoo, että Alahärmän Liinamaan komea tulvajärvi ja tämä kaunis mäntykangas tekivät vaikutuksen päättäjiin ja parantola rakennettiinkin Alahärmään.

Vilkkaimpina vuosikymmeninä linja-autot kulkivat etupihalla monta kertaa päivässä.

Aimo Hautala

Aimo Hautala toteaa, että parantolalla on ollut suuri merkitys Härmän alueen hyvinvoinnille.

– Tämä työllisti parhaimpina aikoina satoja. Parantola tarjosi töitä etenkin naisille. Vilkkaimpina vuosikymmeninä linja-autot kulkivat etupihalla monta kertaa päivässä, Aimo Hautala muistelee.

Parantoloiden henkilökunnasta on aina löytynyt myös temperamenttisia persoonia. Aimo Hautalan mukaan heitä vilisee myös Härmän parantolan historiassa. Ensimmäisenä hänellä nousee mieleen kaksi nimeä omilta työvuosiltaan.

– Vanha ylihoitaja Inga Ingman ja keuhkolääkäri Erkki Aalto olivat persoonia, jotka kuvaavat tätä taloa hyvin.

Aimo Hautala
Aimo Hautala työskenteli 49 vuotta Härmän parantolassa, sittemmin Härmän sairaalassa ja 2000-luvun alusta lähtien Härmän palvelukeskuksessa.Päivi Rautanen/Yle

Myynti pistää haikeaksi

Nyt Härmän vanha parantola on myynnissä. Sen nykyisellä omistajalla Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä ei ole massiivisille rakennuksille enää tarvetta.

Myynti-ilmoitus pisti pitkään talossa työskennelleen mielen haikeaksi, vaikka Aimo Hautala ymmärtää kokonaistilanteen.

Aimo Hautala ei usko ostajaa aivan heti löytyvän. Näin siitäkin huolimatta, vaikka varsinkin rakennuksen vanha siipi on Hautalan mukaan käyty perusteellisesti läpi, eikä uudempi siipikään ole hänen mukaansa toivoton tapaus.

– Onko alueella ketään, joka tarvitsisi näin suuren kiinteistön. Jotain sote-hommaahan tähän pitäisi saada, Aimo Hautala pohtii.

Onko sinulla muistoja keuhkoparantoloista tai tuberkuloosista? Aiheesta voi keskustella 23.5.20 kello 23 asti.

Katso täältä Ylen tuoreimmat uutiset koronavirustilanteesta Suomessa ja maailmalla