Leipominen ja napostelu voivat rauhoittaa korona-arjessa, mutta myös lihottaa – asiantuntijat kertovat, miten lisäkiloihin kannattaa nyt suhtautua

Kysyimme ravitsemusalan ja psykologian asiantuntijoilta, mitä koronakiloista pitäisi ajatella.

painonhallinta
Lautasella on lounasateria.
Mielihyvän hakeminen ruoasta on yleistä. Kuvituskuva. Wasim Khuzam / Yle

Maaliskuussa koronan vuoksi päälle pamahtanut poikkeustilanne on muuttanut monen ruokailutottumuksia. Kotona vietetään nyt enemmän aikaa ja napostelu on lisääntynyt. Aikaa kulutetaan ruokaa laittamalla ja noutoruokaa tilataan kotiin arkenakin.

Kun ruoka on aiempaa isompi osa elämää, huoli vatsan ympärille kertyvistä kiloista voi nousta esiin. Miten koronakiloilta voi välttyä? Vai pitääkö näiden muutosten keskellä edes murehtia kertyviä lisäkiloja?

Valitsimme viisi tapaa, jotka voivat kerryttää kiloja korona-arjessa ja pyysimme ravitsemusalan ja psykologian asiantuntijaa kommentoimaan niitä. Psykologi Katarina Meskanen on erikoistunut syömisen ja kehonkuvan psykologiaan. Heli Kuusipalo on ravitsemuksen erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

1. Leipomisesta on tullut uusi ajanviettotapa

Koronakriisin keskellä monet ovat hurahtaneet leipomiseen, ja sille on syynsä. Psykologi Katarina Meskasen mukaan leipominen poikkeuksellisessa arjessa voi vaikuttaa omaan mielialaan.

– Jos leipomiseen liittyy vahvoja tai turvallisia tunnemuistoja, niin leipominen itsessään rauhoittaa ja tyynnyttää stressaantuneen mielen.

– Leipominen on myös prosessina aika palkitseva. Lopputulos on jotain konkreettista ja sen saa käsiinsä pian. Leipominen on enemmän omissa käsissä, kuin suositusten ja kehotusten tuomat monet rajoitukset.

Ruokakulttuuriin liittyy erikoistutkija Heli Kuusipalon mukaan olennaisesti se, että pullan tuoksusta tulee hyvä mieli. Meillä kaikilla on oma rakas ruokamuisto.

– Kokemukseni mukaan aika monella se on korvapuusti ja kylmä maito.

Jos omia leipomuksia syö ilman rajoituksia, niin paino voi kuitenkin nousta helposti. Siksi kannattaa olla tarkkana, kuinka usein ja millaisia leipomuksia syö.

– Syöminen kannattaa miettiä tällaisena rajoitusaikana niin, että kiinnittää huomiota omaan ruokarytmiin ja tietää terveellisetravitsemussuositukset.

Katarina Meskanen ei kuitenkaan olisi huolissaan mahdollisesta painonoususta. Koska arjessa niin moni asia on muuttunut, Meskanen ei halua demonisoida koronan tuomia lisäkiloja.

– Kun tämä poikkeustila helpottaa ja arki palaa omiin uomiinsa, niin kyllä ne kehon muutokset tasaantuvat sen jälkeen.

2. Hektiseen arkeen haetaan helppoutta noutoruoasta

Noutoruoka on helppoa: omaa keittiötä ei tarvitse sotkea ja ruoan saa nopeasti eteensä. Ruoan tilaaminen onkin lisääntynyt koronakeväänä ja sitä syödään yhä useammin arkisin. Katarina Meskasen mielestä se ei ole huono asia.

– Arkea pyöritetään jo aika paljon varavoimavaroilla. Varsinkin ravintolatason noutoruoka tuo tervetullutta vaihtelua arjen syömisiin. Se tuo juhlantuntua. Lisäksi ravintoloiden suurempi valikoima päihittää kotikeittiön menun mennen tullen.

Noutoruoan ei tarvitse olla epäterveellistä. Asiantuntijoiden mukaan niin sanottu pikaruoka-ateria voidaan saada monipuoliseksi kasviksilla ja vihanneksilla, jos ruokajuomana ei ole sokerinen limppari.

Meskasen mielestä ruoasta kannattaa nauttia, eikä tuntea syyllisyyttä syömisestä. Hän muistuttaa, että hyvästä ruoasta voi tulla kylläiseksi myös vähäisemmällä määrällä.

Jos viime aikoina on tullut syötyä tavallista epäterveellisemmin, THL:n erikoistutkija Kuusipalon mukaan liikkumista ei sovi unohtaa poikkeusoloissakaan. Hyvän olon lisäksi liikunta herättää terveen ruokarytmin.

– Välillä saa tulla vähän nälkäkin, kun liikkuu. Toisaalta urheilusuorituksen jälkeen ei heti ole valtava nälkä.

3. Kun korona ahdistaa, syömällä lempiruokaa tulee parempi fiilis

Psykologi Katariina Meskasen mukaan on luonnollista, että ruoasta haetaan mielihyvää ja turvaa – varsinkin nyt kun elämme epävarmaa poikkeuksellista aikaa.

– Kun koetaan stressiä, epävarmuutta, pelkoa ja ahdistusta, niin ruoka nousee tunteiden säätelykeinoksi. Taustalla on ajatus, että tunteet voisi syödä pois häiritsemästä tai syödä itsensä turruksiin. Silloin kannatta miettiä, miltä oma arki näyttää tai mistä se tarve helpottaa omaa oloaan kumpuaa, sanoo Meskanen.

THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalon mukaan poikkeusoloissakin kannattaa elää normaalia arkea syömisen suhteen. Syödä pitäisi neljä tai viisi kertaa päivässä.

Jos omaa epäterveellisempää suosikkiruokaa haluaa syödä koronan aikana tavallista useammin, Kuusipalo kehottaa miettimään, mitä kivoja kasviksia voi sen kanssa tarjoilla. Monien lempiruoka voi olla myös ihan tavallinen kotiruoka.

– Esimerkiksi marjakiisselit tai puurot ovat lapsille tosi mieluisia ja mukavia kotona tehtyinä. Hyviä perinteisiä kotiruokia kannattaa kokeilla.

4. Kotona ollessa tulee käytyä jatkuvasti jääkaapilla

Stressi lisää ruokahalua ja napostelemisen tarvetta. Moni tekee nyt töitä kotoa käsin ja ruokatauot eivät erotu kotona niin selvästi, joten syömisen rytmi menee helposti sekaisin. Voi olla vaikea erottaa nälkää mieliteoista tai hallita jatkuvaa napostelua.

Heli Kuusipalon mukaan hyvän vireen ylläpitäminen esimerkiksi etätyössä on tärkeää. Päivä kannattaa aloittaa hyvällä aamiaisella, joka ei ole kuitenkaan liian raskas.

– Jääkaappiin voi varata sellaisia ruokia, jotka ovat mahdollisimman terveellisiä. Kyllä moni syö keksipaketin tai suklaalevyn, jos kaapissa ei muuta syötävää ole.

Kuusipalo pitää tärkeänä päivittäisen ja viikoittaisen syömisen suunnittelua.

– Itse laittaisin syömislukujärjestyksen jääkaapin oveen kaikkien nähtäväksi. Näin suunnitellaan yhdessä koska syödään ja sitä kautta rytmitetään päivän kulkua.

Katarina Meskasen mielestä tavanomaista napostelua voi lempeästi kyseenalaistaa.

– Kannattaa kysyä itseltään, tarvitsenko minä todella tätä juuri nyt vai olisiko joku muu asia, mikä helpottaisi elämää napostelua paremmin.

5. Korona-aikana tulee kokattua enemmän

Korona-arjessa voi tuntua, että syöminen on nyt yksi harvoja huvituksia, mitä on. Leipomisen lisäksi, monet ovatkin innostuneet kokkaamaan ja kokeilemaan uusia reseptejä kotona.

Heli Kuusipalon mielestä erilaiset ruokakokeilut voivat vahvistaa tunnetta elämänhallinnasta, kun korona-aikana voi muuten tuntua, ettei arki ole omissa käsissä.

– Tällainen suunnittelu ruoan valmistuksen kanssa ovat elämän perustaitoja. Omin käsin tekeminen voi lisätä myös ruoan arvostusta, koska itse tehtyä ruokaa kunnioitetaan ihan eri tavalla kuin kaupasta ostettua

Jos ruokakokeilut eivät ole terveellisemmästä päästä, se voi pitkässä juoksussa vaikuttaa painoon.

Katarina Meskasesta on hienoa, jos löytää uuden harrastuksen näinä aikoina. Meskanen ajattelee, että jos ruokasuhde on kutakuinkin mutkaton, niin esimerkiksi ruokakokeiluista aiheutuneet painonvaihtelut eivät varsinaisesti haittaa.

Samaistuitko jutussa olleisiin esimerkkeihin? Keskustelu on auki 23. toukokuuta kello 23:een asti.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus