Koronakriisi luo diktatuureille paineita, kun Kiinan rahahanat menevät kiinni – Itä-Afrikan Burundin vaaleissa pientä toivoa muutoksesta

Itsevaltainen Burundi ei päästänyt vaalitarkkailijoita maahan, mutta talousongelmat voivat johtaa eristyksen purkuun.

diktatuurit
Kuvassa kannattajat pitelevät Burundissa presidenttiehdokas Agathon Rwasan kuvaa.
Oppositioehdokas Agathon Rwasan kannattajat pitelivät ehdokkaansa kuvaa Burundin pääkaupungissa Gitegassa sunnuntaina.AFP

Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on saanut monet itsevaltaiset johtajat tiukentamaan otteitaan (siirryt toiseen palveluun), ja useat asiantuntijat ovat povanneet demokratian kaventumista.

Toivoa vastakkaisestakin kehityksestä on. Koronakriisi on vaikeuttanut eliittien elämää joissain maailman diktatuurivaltioissa, kun Kiinan kaltaiset rahoittajat joutuvat suitsimaan rahavirtoja ulkomaille.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Yksi esimerkki tästä on Itä-Afrikan pikkuvaltio Burundi, jossa on äänestetty keskiviikkona tärkeissä vaaleissa. Maata 15 vuotta rautaisella otteella johtanut Pierre Nkurunziza väistyy vallasta, ja ilmassa on pilkahdus toivoa muutoksesta.

Taskut alkavat olla tyhjät

Burundin hallitus ei suvaitse toisinajattelijoita. Burundilaisen ihmisoikeusjärjestön mukaan (siirryt toiseen palveluun) noin 750 opposition kannattajiksi syytettyä ihmistä on kuollut ja 550 kadonnut viimeisten viiden vuoden aikana.

Eristäytymisestä on tullut Burundille viime vuosina entistä houkuttelevampi strategia. Afrikan unioni väläytteli aiemmin sotilasoperaatiota (siirryt toiseen palveluun) väkivallan kierteen lopettamiseksi, mutta osa afrikkalaisista johtajista on tukenut Burundin johtoa eikä operaatio ole toteutunut.

Nkurunzizan valtakaudella piskuinen Burundi erosi Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta, joka tutkii maassa tapahtuneita vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Burundi on lisäksi ajautunut syviin ristiriitoihin sitä aiemmin lainoittaneen EU:n kanssa.

Poliisi partioi Bujumburan kaduilla heinäkuussa 2015.
Burundilaisia poliiseja arkistokuvassa. Ihmisoikeusjärjestöt raportoivat tasaisesti poliittisesta väkivallasta Burundissa. Vaalien alla tunnettu rahanvaihtaja löydettiin katuojasta kuristettuna.Will Swanson / EPA

Burundin hallinnon taskut alkavat nyt olla tyhjät, sillä köyhän kahvintuottajamaan taloudella menee heikosti eikä ulkomaisia sijoituksia ole juuri viime vuosina tullut. Kahvintuotanto on laskenut epäonnistuneiden uudistusten takia (siirryt toiseen palveluun), ja kansainvälisen valuutan lähteet ovat vähissä.

Ranskan kansainvälisen radion RFI:n (siirryt toiseen palveluun) haastatteleman Burundin valtapuolueen virkamiehen mukaan hallinnolla ei ole pian muita vaihtoehtoja kuin kansainvälinen avautuminen ja suhteiden normalisointi rahoittajamaihin.

– Koronapandemian takia jopa meitä tukeneilla Saudi-Arabialla ja Kiinalla on taloudellisia ongelmia, virkamies sanoo RFI:lle.

Kambodža kärsii rahanpuutteesta

Burundi ei ole ainoa diktatuuri, joka on ajautunut taloudellisiin ongelmiin Kiinasta tulevan rahoituksen vähentyessä.

Kiinan vaikutusvaltaa laajentava Vyö ja tie- tai Uusi silkkitie- hanke on jo kärsinyt takaiskuja koronakriisin takia (siirryt toiseen palveluun). Rakennusprojekteja on keskeytetty esimerkiksi Kambodžassa, joka on Burundin tapaan luisunut viime vuosina entistä itsevaltaisempaan suuntaan.

Kambodža on riippuvainen myös kiinalaisista matkailijoista, jotka eivät nyt voi matkustaa maahan. Asia Timesin haastatteleman tutkijan mukaan (siirryt toiseen palveluun) Kiina ei pysty auttamaan Kambodžan syöksyvää taloutta nopeasti takaisin jaloilleen.

Samoja ongelmia voi seurata myös Keski-Aasian diktatuureille kuten Turkmenistanille, joka asettaa suuria taloudellisia odotuksia (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi Vyö ja tie-suunnitelmaan liittyvään kaasukenttähankkeeseen.

Varakkaat G20-talousmahdit ovat luvanneet loppuvuodeksi koronmaksuvapautuksia köyhille valtioille, joille ne ovat lainanneet rahaa. Kiina ei ole sitä vastoin luvannut maksuhelpotuksia (siirryt toiseen palveluun) kehittyville maille, joille se on lainannut rahaa Vyö ja tie-suunnitelmaan liittyviin hankkeisiin. Tämä voi pahentaa Keski-Aasian valtioiden taloudellista tilannetta.

Eri asia on, johtaako koronakriisi missään Aasian diktatuurissa nopeaan demokratisoitumiseen.

"Vaalivilpille erinomaiset puitteet"

Itä-Afrikan Burundissa on keskiviikkona äänestetty jännitteisissä tunnelmissa kuten viisi vuotta sitten, kun Burundissa yritettiin vallankaappausta.

Brysselissä toimivan Burundin opposition edustaja Pancrace Cimpaye sanoo Ylelle, että nettiyhteydet ovat poikki, vaaliluettelot salattu ja useita oppositiopoliitikkoja vankilassa.

– Vilpillisille vaaleille on luotu erinomaiset puitteet, Cimpaye syyttää.

Vaalien alla Burundi sulki kansainvälisen lentokentän ja esti vaalitarkkailijoiden saapumisen maahan vedoten koronaviruksen leviämisen uhkaan. Ainoa tarkkailijadelegaatio, jonka olisi sallittu saapua, olisi joutunut kahden viikon koronakaranteeniin juuri vaalien aikaan.

Kuvassa kampanjoidaan Burundissa.
Istuva presidentti Pierre Nkurunziza (oik.) tunnetaan kansanomaisena miehenä, joka jatkaa vallan kulisseissa tittelillä "isänmaallisuuden opas". Vasemmalla valtapuolueen presidenttiehdokas Evariste Ndayishimiye.AOP

Karanteenimääräys on ristiriitainen, sillä hieman aiemmin Burundi karkotti maasta Maailman terveysjärjestön WHO:n edustajat, jotka koordinoivat vastausta koronaepidemiaan.

Virallisesti Burundissa on vain yksi koronakuolema ja 42 vahvistettua tapausta. Cimpayen saamien tietojen mukaan todellisuudessa korona on kuitenkin vaatinut Burundissa jo useita uhreja, ja tartuntojen määrä on kasvussa.

Yksi oppositioaktivistin lähipiiriläinen Burundissa on kotikaranteenissa naapurissa todetun tartunnan takia.

Pääehdokas luvannut avoimempaa politiikkaa

Burundin presidentiksi valitaan todennäköisesti diktaattori Nkurunzizan suojatti Evariste Ndayishimiye. Vastaehdokas Agathon Rwasa on suosittu, mutta hänen mahdollisuutensa ovat vaaleihin liittyvien epäselvyyksien takia heikot.

Burundi tunnetaan samankaltaisesta verisestä lähihistoriasta kuin pohjoisnaapurinsa Ruanda, jossa hutut surmasivat satoja tuhansia tutseja ja maltillisia hutuja vuoden 1994 kansanmurhassa.

Burundissa hutupresidentin murha samoihin aikoihin sytytti pitkällisen sisällissodan hutukapinallisten ja tutsijohtoisen armeijan välillä ja noin 300 000 ihmistä kuoli.

Näiden vaalien pääehdokkaat tulevat sisällissodan aikana syntyneistä puolueista. Rwasa on entisen äärihutujen kapinallisryhmän johtaja ja Ndayishimiye hutuenemmistöisen valtapuolue CNDD-FDD:n sisäpiiriläinen.

Ndayishimiye on heikon taloustilanteen takia lupaillut aiempaa avoimempaa politiikkaa (siirryt toiseen palveluun) ja Burundin avautumista ulkomaisille sijoituksille.

Koronakriisi ja ulkomaisten rahahanojen sulkeutuminen voivat olla viimeinen pisara Burundin kansainväliselle eristäytymiselle. Jos Burundi selviää omasta koronaepidemiastaan vähällä, voi olla toiveita siitä, että ainakin yksi diktatuuri maailmassa muuttuisi demokraattisempaan suuntaan.

Onko koronakriisillä vaikutusta itsevaltaisiin johtajiin? Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.

Lisää aiheesta:

Koronakriisin varjolla poljetaan sananvapautta muuallakin kuin Unkarissa – Turkmenistanissa ei saa edes mainita koronaa (6.4.)

Mistä maailma puhuu -podcast: Miksi afrikkalaisten on vaikeaa luottaa kansainväliseen oikeuteen? (2019)

Teloituksia, raakaa kidutusta ja katoamisia – YK varoittaa kansanmurhan vaarasta Burundissa (2016)

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus