Kylmä ilmavirtaus pysäytti valtavat hanhiparvet Suomen pelloille – asiantuntijalla yksinkertainen ratkaisu: "Ampumalla ongelma ei ratkea"

Keskustelu hanhien aiheuttamista vahingoista kiihtyy. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan metsästystä, Birdlife Suomi ehdottaa hanhipeltoja, joiden viljelystä maksettaisiin kunnon korvaus.

hanhet
Tuhannet valkoposkihanhet ovat lepäilleet ja ruokailleet Joroisten Kolmassa parisen viikkoa.
Leuto talvi ja lämmin alkukevät toi satoja tuhansia hanhia Suomeen. Nyt ne odottelevat säiden lämpenemistä ennen matkan jatkamista tundralle.

Kymmenentuhannen hanhen lauma parveilee peltoalueella Joroisten Kolman kylällä Etelä-Savossa. Lauma on muuttomatkalla kohti Siperiaa, mutta kylmien ilmavirtausten takia linnut ovat pysähtyneet ja viihtyneet jo pari viikkoa Joroisissa.

Ainakin kymmenientuhansien hanhien parvia on nähty pitkin kevättä lukuisilla pelloilla eri puolilla itäistä ja kaakkoista Suomea.

Tänä keväänä hanhiparvia on nähty poikkeuksellisen paljon ja aiempaa laajemmalla alueella. Ilmiöön on selvä syy.

– Erityisen poikkeavaa on se, että hanhet tulivat Suomeen hirveän aikaisin. Se johtui lämpimästä talvesta ja alkukeväästä. Sitten tuli vastaan kylmä, pohjoinen ilmavirtaus. Ne odottelevat myötäistä tuulta Suomen kohdalla, Birdlife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi kertoo.

Kolea vastatuuli houkuttelee jopa satoja tuhansia lintuja pysyttelemään Suomessa. Hanhilaumoille Suomi on viimeinen ruokailumahdollisuus ennen pitkää loppumatkaa kohti tundraa.

– Pesintäalueella tundralla on kylmä alkukevät, eikä siellä ole mitään syötävää. Pesintäkunto hankitaan Suomen korkeudella, Lehtiniemi muistuttaa.

Suomessa muuttomatkalla pysähtyvien hanhien määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Myös muuttoreitti on leventynyt kapeahkolta itärajavyöhykkeeltä kohti keskistä Suomea. Hanhet ovat yleinen näky koko Itä- ja Kaakkois-Suomessa.

– Tähän on yksinkertainen syy, ilmaston lämpeneminen. Aiemmin ne joutuivat tankkaamaan muuttokuntoon etelämpänä, mutta nykyisin Suomi on lintujen kannalta viimeinen pysähdyspaikka ennen pesintäalueita, Teemu Lehtiniemi kertoo.

Suomen houkuttelevuutta on tiettävästi lisännyt myös se, että osa hanhien aiemmin suosimista pelloista Venäjän puolella on kasvanut umpeen.

Valkoposkihanhet ovat tavallisena keväänä tähän aikaan jo matkalla kohti Siperiaa.
Valkoposkihanhet ovat tavallisena keväänä tähän aikaan jo matkalla kohti Siperiaa.Petri Vironen / Yle

Kansalaisaloite vaatii lupaa metsästykseen

Lisääntyvistä lintuparvista on harmia maanviljelijöille, joiden pelloilla linnut ruokailevat ja odottavat parempia muuttovirtauksia, käytännössä lämmintä myötätuulta siipiensä alle.

Tuoreessa kansalaisaloitteessa (siirryt toiseen palveluun) vaaditaan rajoitettua metsästysoikeutta hanhien aiheuttamien vahinkojen torjumiseksi. Aloite on kerännyt kahdessa viikossa lähes 20 000 nimeä.

Teemu Lehtiniemen mielestä metsästys on väärä ratkaisu hanhiongelmaan.

– Ymmärrän viljelijöiden harmin, mutta ampumalla ongelma ei ratkea. Vaikka 50 000 tuhannesta linnusta ammuttaisiin 10 000, ongelma pysyy edelleen, Lehtiniemi sanoo.

Asiantuntijan ratkaisu lintujen aiheuttamien vahinkojen torjumiseen on yksinkertainen. Hanhien suosimillle muuttoreiteille tulisi perustaa hanhipeltoja, joiden viljelystä maksettaisiin asianmukainen korvaus.

– Tästä on kokemusta eri puolilla maailmaa ja Eurooppaa. Hanhet oppivat löytämään aika helposti parhaat ruokapaikat. Yhteiskunnan maksama tuki on parempi ratkaisu kuin jokavuotinen vahinkojen korvaaminen.

Eino Repo voi seurata hanhien elämää lähes kotipihastaan.
Eino Repo voi seurata hanhien elämää lähes kotipihastaan.Petri Vironen / Yle

"Tuhansien eurojen tappiot hehtaarille"

Yksi hanhien suosimista alueista sijaitsee Joroisten Kolman kylällä. Siellä on laaja peltoalue, jossa linnuilla riittää syötävää.

– Tämä on Etelä-Savon parasta hanhialuetta. Hanhien määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Nyt ne ovat viipyneet tavallista pidempään, joroislainen lintuharrastaja Eino Repo kertoo.

Repo arvelee viipymisen syyksi myös pohjoisen kylmää ja lumista talvea.

– Soitin juuri Lappiin, kun pitäisi mennä kalalle sinne. Siellä on puoli metriä lunta ja tundralla vielä enemmän. Linnut vaistoaa sen, Repo tuumii.

Hanhia on parveillut pitkin Joroisten viljavia peltoja muillakin kylillä. Maanviljelijä Juho Anttonen myöntää olevansa harmissaan. Anttonen pitää lihakarjatilaa Savuniemen kylällä, mutta viljelee peltoja myös Kolmalla.

– Parhaillaan hanhiparvi ruokailee naapurin kuminapellossa ja odottaa, että nurmi kasvaa ojan toisella puolella meidän pellolla.

Juho Anttosen mukaan hanhiongelmana on sadon pienenemisen lisäksi myös mahdollinen hanhen lantaan liittyvä tautiriski.

– Ensimmäinen säilörehusato näyttäisi olevan menossa pitkälti hanhille. Se tekee herkästi tuhansien eurojen tappiota. Yksittäiselle tilalle peltovahingot voivat olla kymmeniä tuhansia.

Myös Anttonen on allekirjoittanut kansalaisaloitteen hanhien metsästyksen sallimisesta peltovahinkojen torjumiseksi.

– Ei tämä hirveästi naurata, kun mitään ei saa tehdä. Kun saisi edes säikäytysampua, mutta linnut ovat hyvin kesyjä ja päästävät lähelle.

Ideaan erillisistä hanhipelloista Juho Anttonen suhtautuu hieman ristiriitaisesti. Karjatila, kuten Anttoset tarvitsevat koko peltoalan oman karjan ruokintaan. Karjatilojen peltoresurssi on yleensä laskettu tarkkaan.

– Toisaalta herää kysymys, että saadaanko hanhet ohjattua sellaisille. Tuore nurmi ja apila tuntuu olevan niille erityisesti mieleen. Tietysti jos on ylimääräistä peltoalaa, se voisi olla vaihtoehto, jos korvaus on riittävä. Toisaalta kuka haluaa houkutella hanhet lähelle tilan peltoja, Anttonen pohtii.

Juho Anttosen säilörehusadosta osa päätyy hanhien ravinnoksi.
Juho Anttosen säilörehusadosta osa päätyy hanhien ravinnoksi.Petri Vironen / Yle

Pohjois-Karjalassa on kokeiltu hanhien hätistelemiseksi pellolta muun muassa haukkaleijoja, heliumpalloja lasertykkiä.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus