Kysyimme, kuinka korona sotki kesälomasuunnitelmat – vastauksista paistaa pettymys: "Vapaudenpatsas vaihtuu Suomenlinnaan"

Tutkijan mukaan matkailu on ala, jolla on voimakas taipumus palautua entiseen.

matkailu
kesämökki Asikkalassa
Kaukokohteiden sijaan 2020 kesälomalla mennäänkin mökille. Arkistokuva.Juha-Petri Koponen / Yle

Yle kysyi viime viikonvaihteessa koronaviruksen poikkeusolojen vaikutuksista kesän lomasuunnitelmiin. Suurimmalla osalla lähes 400 vastaajasta lomasuunnitelmat menivät uusiksi.

Useampi kuin neljä viidestä vastaajasta sanoo, että suunnitelmat muuttuivat, ja lähes puolella ne muuttuivat täysin.

Tarkoitukseni oli juhlia nelikymppisiä New Yorkissa ja Bostonissa, missä aikanaan asuin ja tavata paikallisia ystäviäni pitkästä aikaa. Olin säästänyt rahaa matkaa ja juhlia varten pitkään ja nyt kaikki peruttu. Syntymäpäiväjuhlat vaihtuvat zoom-tapaamiseen. Lastenkin pettymys on aikamoinen kun vapaudenpatsas vaihtuu Suomenlinnaan, vaikka sinällään mielellämme myös Suomessa retkeilemme. -Nainen, ikäryhmä 30-40 v.

Noin neljännes vastaajista kertoo ulkomaanmatkan vaihtuneen mökkeilyyn.

Meillä oli tarkoitus lähteä esikoisen peruskoulun loppumisen kunniaksi perheellä reilaamaan Eurooppaan. Sitä varten oli säästetty pitkään. Mennäänkin sitten mökille ja veneilemään. Harmittaa pirusti, kun pitkään perheellä haaveiltu ja suunniteltu reissu meni mönkään. Niin monta kesää on jo säästetty ja mökkeilty kotimaassa. -Nainen, ikäryhmä 40-50 v.

Liki yhtä suuri osa jää ulkomaanmatkan sijaan yksinkertaisesti kotiin.

Toukokuun lopulla täytän pyöreitä ja meidän piti olla kahdestaan kaupunkilomalla Euroopassa. Matkan oli tarkoitus olla yllätys minulle. Nyt syömme kakkua perheen kanssa kotona. -Nainen, ikäryhmä 30-40 v.

Useampi kuin joka viides vaihtoi ulkomaat matkailuun kotimaassa.

3 viikon USA:n reissu vaihtui 2 automatkaan Suomessa ja kesämökkeilyyn. Vuosia suunniteltu "kerran elämässä" matka Yhdysvaltoihin peruuntui useammaksi vuodeksi, koska sinne ei ole nyt pitkään aikaan asiaa. -Mies, ikäryhmä 50-60

Joka kymmenes perui kotimaanmatkustuksen suunnitelmat, ja jää sen sijaan kotiin.

Taidekurssit on peruttu, Iijokisoutu on peruttu, lavatanssit on peruttu, ulkomaille ei voi reissata. En tiedä mitä lomalla teen. -Nainen, ikäryhmä 50-60 v.

Rahaa käytetään aiempaa vähemmän

Muuttuneet lomasuunnitelmat näkyvät myös rahankäytössä. Yli puolet vastaajista arvioi käyttävänsä rahaa vähemmän kuin aiemmilla lomilla.

Jos olla öllötetään kotona, niin mihinkä sitä rahaa kuluisi? -Nainen, ikäryhmä 40–50 v.

Kyllä varmaan tuhansista puhutaan. TV:n katselu kotona ja luonnossa liikkuminen ei paljon maksa. -Mies, ikäryhmä 40–50 v.

Tyypillisesti vastaajat arvioivat rahankäytön vähenevän 1000–3000 eurolla, mutta joukossa on kymmenien tuhansienkin eurojen summia pitkien kaukomatkojen peruunnuuttua.

Osalla vastaajista rahankäyttö on ennallaan, mutta kohde on vaihtunut esimerkiksi remontointiin.

Rahaa menee saman verran, mutta matkailun sijaan remonttitarvikkeisiin. -Nainen, ikäryhmä 50–65 v.

Käytetään matkarahat remonttiin. -Nainen, ikäryhmä 50–65 v.

Muutamat myös arvioivat käyttävänsä rahaa nyt jopa enemmän.

Miellän Suomessa lomailun kalliiksi. Joudumme ostamaan kaikken telttatarvikkeista lähtien. Oletan siis menevän rahaa ainakin saman verran, ellei enemmän. -Nainen, ikäryhmä 30–40 v.

Nyt tuetaan kotimaista työtä ja siksi nostetaan budjettia. Nainen, ikäryhmä 30–40 v.

Matkailulla taipumus palautua

Ylen kyselyn vastauksista paistaa läpi pettymys. Lomamatkaa on odotettu, ja siihen on saatettu valmistautua pitkäänkin. Monissa vastauksissa tuodaan esiin se, että lomalle on nyt vaikea keksiä tekemistä.

– Tämä kertoo myös siitä, ettei kotimaanmatkailu kuitenkaan ole sama asia kuin ulkomaanmatka. Pako arjesta on matkailussa merkittävä tekijä, sanoo tutkimuspäällikkö Juho Pesonen Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuskeskuksesta.

Ihmiset haluavat matkustaa, ja matkailualalla onkin historiallisesti ollut vahva taipumus toipua erilaisista kolhuista.

– On kuitenkin mahdotonta sanoa milloin vaikkapa Venetsia on taas yhtä täynnä kuin se oli viime syksynä, Pesonen sanoo.

Samaan aikaan koronan kanssa matkailua kyseenalaistetaan myös ympäristösyistä. Erityisesti lentomatkustamisen ilmastovaikutukset ovat kestopuheenaihe.

– Matkailu kuluttaa luonnonvaroja ja saastuttaa. Sitä on arvioitava kriittisesti.

Koronaviruspandemian aikana tehdyissä selvityksissä hämmästyttävintä on Pesosen mukaan se, miten vähän ihmiset koronasta välittävät.

– Monet ajattelevat, että tämä ei koske minua: mitkä ovat todennäköisyydet, että sairastun. Todennäköisyys on pieni. Siksi koronaan suhtaudutaan matkailijoiden parissa aika kevyesti, Pesonen sanoo.

Koronan vaikutukset tulevat talouden kautta

Pesosen arvion mukaan koronan päävaikutukset matkailuun eivät tule suoraan viruksesta itsestään, vaan sen vaikutuksista talouteen.

– Suurimmat vaikutukset tulevat siitä, jos ihmisten tulot vähenevät lomautusten, irtisanomisten tai konkurssien vuoksi, Pesonen sanoo.

Matkailualan tulot perustuvat pitkälti siihen, että matkailijoita on paljon. Tulot yksittäistä matkailijaa kohden eivät ole kummoiset, mutta kun määrä on suuri, bisnes kannattaa.

– Esimerkiksi halvat lennot perustuvat matkustajien määrään. Vielä ei voi edes arvioida, kuinka kauan korona vaikuttaa lentoliikenteen matkustajamääriin, Pesonen sanoo.

Kun matkustajamäärät vähenevät, hintoja on pakko nostaa. Kun taas hinnat nousevat, matkailijamäärät vähenevät.

– Ihmisillä on ollut vahva motivaatio matkustaa. On vaikea kuvitella, että se muuttuisi. Enemmänkin kyse on siitä, muuttuvatko matkustamisen tavat, kohteet ja kuljetusvälineet.