Venäjän maakaasutankkerit lähtivät Koillisväylälle ennätyksellisen aikaisin – purjehduskautta pidentävät ilmastonmuutos ja vahvat laivat

Presidentti Putin haluaa kaksinkertaistaa Koillisväylän tavaraliikenteen.

Pohjoinen jäämeri
Kuvassa on kaasutankkeri Christophe de Margerie.
Jäänmurtokykyinen kaasutankkeri Christophe de Margerie Sabettan terminaalissa keväällä 2017.Friedemann Kohler / AOP

Maakaasutankkerit pohjoisen Siperian satamista Jäämeren kautta Kiinaan ovat lähteneet tänä vuonna matkaan aiemmin kuin koskaan ennen, kertoo norjalainen Independent Barents Observer (siirryt toiseen palveluun) -sivusto.

Kaksi LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua kuljettavaa tankkeria ja kaksi ydinkäyttöistä venäläistä jäänmurtajaa lähti liikkeelle Sabettan terminaalilta tämän viikon alussa. Ensimmäisenä lähti tankkeri Christophe de Margerie, joka on nimetty Moskovassa lento-onnettomuudessa kuolleen ranskalaisen Total-öljy-yhtiön johtajan mukaan.

Matka jäiden läpi Jamalin niemimaalta Kiinan Jingtangiin kestää suunnitelmien mukaan vajaat neljä viikkoa.

Edellisvuosina Kiinan-saattueet ovat lähteneet kesäkuun lopulla.

Venäjän pohjoisilla merialueilla ja Siperiassa on tänä vuonna ollut jopa kahdeksan astetta lämpimämpää (siirryt toiseen palveluun) kuin normaalisti. Jään sulamisvauhti ei ole tänä keväänä kuitenkaan ollut erityisen nopea, ja Koillisväylällä on kiintojäätä paikoin kaksi metriä.

Ilmastonmuutoksen on ennakoitu ohentavan Jäämeren jäätä varsinkin rannikkoalueilla.

Putinin Jäämeri, ja Kiinan

Jamalin niemimaan maakaasuvaroja kuljettamassa venäläisillä ja kiinalaisilla varustamoilla on 15 uutta jäänmurtokykyistä tankkeria, joista Christophe de Margerie on yksi. Ne pystyvät omin neuvoinkin ajamaan parimetrisessä jäässä.

Uusien laivojen avulla ollaan purjehduskautta nyt pidentämässä ainakin alkupäästä.

Jamalin maakaasun suurin ostaja on Kiina, jonka poliittinenkin kiinnostus Jäämeren alueeseen on kasvanut sitä mukaa kun se hankkii sieltä energiaa.

Mutta ennen kaikkea Jäämeri on yhä tärkeämpi Venäjälle. Laivaliikenne Koillisväylällä kasvoi viime vuonna lähes 60 prosenttia. Valtaosa liikenteestä on joko nesteytetyn maakaasun tai öljyn laivauksia.

Koillisväylä, tai venäläisittäin Pohjoinen meritie, on Venäjän johdon kärkihankkeita. Presidentti Vladimir Putin on asettanut tavoitteeksi, (siirryt toiseen palveluun) että väylää pitkin kuljetetaan vuosittain 80 miljoonaa tonnia tavaraa vuoteen 2024 mennessä.

Tavoitetta on epäilty liian kovaksi. Viime vuonna kuljetusten määrä oli 31,5 miljoonaa tonnia, eivätkä alueen satamatkaan odota kuljetusten nykyisten ennusteiden mukaan kasvavan enempään kuin 52 miljoonaan tonniin neljässä vuodessa.

Jäätilanne ja Pohjoinen meritie kartalla Pohjoisella napa-alueella.
Harri Vähäkangas / Yle

Pohjoista meritietä pidennetään

Yksi mahdollisuus on, että kuljetusten laskutapaa muutetaan. Nykyisin Pohjoisella meritiellä tarkoitetaan Novaja Zemljalta Beringinsalmeen vievää varsinaista Koillisväylää.

Venäjällä on alettu viitata Pohjoisen meritien sijasta Pohjoiseen kuljetuskäytävään, joka ulottuisi Murmanskista Kamtshatkan niemimaalle. Koillisväylää siis jatkettaisiin molemmista päistä enimmäkseen jäättömällä osuudella.

Putinin asettama tavoite täyttyisi uudella määritelmällä helpommin. Ydinvoimayhtiö Rosatom uskoo, että tavarankuljetukset Pohjoisella Jäämerellä kasvavat jopa 120 miljoonaan tonniin kymmenessä vuodessa.

Alueelle on suunnitteilla jättimäisiä luonnonvarojen hyödyntämisprojekteja. Sellainen on esimerkiksi Rosneft-yhtiön Vostok Oil, jolla on tarkoitus porata öljyä Taimyrin niemimaalta Pohjois-Siperiasta ja viedä se markkinoille Koillisväylän kautta.

Ajat ovat uusille öljynporaushankkeille epävarmoja, mutta Vostok Oililla on presidentti Putinin tuki, kertoo Barents Observer (siirryt toiseen palveluun).

Urengoin kaasukentän varastointi- ja siirtolaitteistoja Siperiassa.
Urengoin kaasukentän varastointi- ja siirtolaitteistoja Siperiassa.Uwe Zucchi 7 EPA

Koronaa kaasukaupungeissa

Koronaviruksesta johtuvan öljyn hinnan romahduksen ja tuotantoleikkausten lisäksi Venäjän öljy- ja kaasuprojekteja kiusaa itse koronavirus.

Covid-19-virus jyllää vahvasti pohjoisilla porauskentillä tai sellaisten rakennusalueilla. Niillä kullakin on tuhansittain siirtotyöläisiä, ja tartunnat kasvavat. Ensimmäisenä tilanne kärjistyi Murmanskin lähellä olevassa Belokamenkassa.

Tyytymättömyys tautitilanteen käsittelyyn ja tiukkoihin karanteenimääräyksiin ovat johtaneet mielenosoituksiin.

Esimerkiksi Sabettassa, mistä tankkerit alkuviikosta lähtivät, koronatartuntojen virallinen määrä on toista sataa, mutta todellinen määrä luultavasti suurempi.

Kaupungista pääsee pois ainoastaan lentämällä, ja lentokenttä on vain osittain toiminnassa. Huhtikuussa alueen terveysviranomaiset halusivat sulkea kentän kokonaan koronavirustilanteen takia.

Työntekijät ovat valittaneet (siirryt toiseen palveluun), että Sabettasta ei pääse kotiin edes negatiivisen koronatestin ja kahden viikon karanteenin jälkeen. Työnantajapuolen mukaan työntekijöitä on alettu lennättää kotikaupunkeihinsa.

Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan klo 23 asti.