Ravintoloiden aukeamiselle asetetut rajoitukset hiertävät yrittäjiä –ravintoloitsija: “En tiedä, minkä alan asiantuntijoita siellä on kuultu, mutta ei ainakaan ravintola-alan”

Yrittäjille tulee kiire valmistella kesäkausi alle kahdessa viikossa. Tiukka aikataulu heijastuu esimerkiksi vuorolistojen laatimiseen.

koronavirus
Kannattaako ravintoloiden avaaminen uusilla rajoituksilla?
Kannattaako ravintoloiden avaaminen uusilla rajoituksilla?

Ravintoloiden avaamiseen liittyvät rajoitukset tulevat ravintoloille liian nopeasti, sanovat yrittäjät Ylen aamussa.

Heidän pitää lyhyessä ajassa ratkoa useita ongelmia. Lisäksi rajoitusten kesto lokakuulle saakka herättää ristiriitaisia tunteita.

Yrittäjät kuvaavat tunteitaan pelokkaiksi, sillä liiketoiminnan tulevaisuus ei näytä hyvältä. Tyytyväisiä ollaan kuitenkin siihen, että anniskelua voidaan jatkaa iltakymmeneen asti.

– Kun pöydällä oli paljon spekulaatioita, esimerkiksi että pitäisi laittaa iltayhdeksältä kiinni, niin siihen nähden on positiivista, että saadaan anniskella kello kymmeneen ja sulkea yhdeltätoista. Mutta ei se hyvä ole, toteaa BW-restaurantsin ravintoloitsija Matti Wikberg.

Wikberg harmittelee, että Suomen ravintolat ovat nyt erilaisessa asemassa kuin muissa Pohjoismaissa. Ikävimmin anniskelun rajoittaminen osuu olutravintoloihin, joista esimerkiksi Teerenpeliltä jää nyt liki puolet tuotosta saamatta.

– Vertasimme viime vuoteen, ja noin 46 prosenttia tuotoista tulee kymmenen jälkeen, summaa Teerenpelin toimitusjohtaja Anssi Pyysing.

Pyysing toivoo, että ihmiset tulisivat nyt paikalle aiempaa aikaisemmin. Ensimmäisten viikkojen aikana asiakasvirtaan vaikuttaa varmasti myös patoutunut kysyntä.

Lomautetuista töihin voidaan ottaa vain murto-osa

Aukioloaikojen lisäksi muutoksia täytyy tehdä asiakasmääriin, pöytäjärjestelyihin ja menuun. Buffet-pöydät on periaatteessa kielletty, joten monet ravintolat joutuvat lennosta vaihtamaan buffetista lautasannoksiksi.

Rajoitusten ja muutosten vuoksi Wikberg ei ole varma, saadaanko lomautetusta henkilöstöstä edes puolta takaisin töihin.

Pyysing suhtautuu lähes yhtä synkästi lomautetun henkilöstön tilanteeseen. Teerenpelissä pyritään tarjoamaan töitä 70–80 prosentille työntekijöistä.

– Ravintolat joutuvat sopeuttamaan, ja henkilökunta on ensimmäinen, jota sopeuttaminen koskee.

Yrittäjät kaipaavat puikkoihin oman alansa asiantuntijaa

Ylipäätään ravintola-alan yrittäjät ovat tyytymättömiä päätöksentekoon. Pyysing peräänkuuluttaa päättäjiltä vastuunkantoa vallan vastinpariksi.

– Valtaan liittyy iso vastuu, ja edelleenkään sitä vastuunkantoa ei ole näkyvissä. On ollut puhetta 123 miljoonan euron kompensaatiosta, mutta yhtään euroa ei ole yrityksen tilille tullut. Odotan kansalaisena ja yrittäjänä huomattavasti selkeämpiä ulostuloja, sanoo Pyysing napakasti.

Yrittäjät toivovat päätöksiin myös lisää ravintola-alan omaa ääntä. Tällä hetkellä hallituksen päätökset eivät yrittäjien mielestä vastaa alan tarpeita ja luonnetta.

– Hallitus on linjannut aina tiedoksiannoissaan, että asiantuntijalausuntojen pohjalta tehdään sitä ja tätä. En tiedä, millaisia asiantuntijoita siellä on käytetty, muttei ainakaan ravintola-alan asiantuntijoita, huomauttaa Wikberg.

Tukea kaivataan pikaisesti

Reagointiaika on todella lyhyt, sillä avaamiseen on aikaa vain reilu viikko. Muutosten lisäksi ravintoloiden täytyy kirjoittaa kirjallinen raportti toiminnan käynnistämisestä. Kuopion Saanassa varauduttiin rajoitustoimiin valmistelemalla kaksi eri suunnitelmaa.

– Rajoitukset eivät ole tasapuolisia millään tavalla. Mutta parempi silti että tuli jonkinlaisia rajoituksia, että tiedetään miten toimia, toteaa Saanan toimitusjohtaja Jukka Savolainen Ylen aamussa.

Yrittäjiä kismittää myös se, että rajoitustoimet julkaistiin jo, mutta kesän aloitukseen tarkoitetusta avustuksesta ei ole tietoa. Hallitus päätti 123 miljoonan euron tukipaketista 8. toukokuuta. Se on edelleen eduskunnan käsittelyssä.

Suuri osa tästä tuesta on työllistämistukea juuri kesän alkua ja ravintoloiden avaamista varten.

– Kun työllistämistuesta ei ole vielä päätettykään, millä perusteella sitä saadaan, miten sitä haetaan ja miten se maksetaan, niin eihän se auta meitä millään tavalla avauksen suunnittelussa, toteaa Wikberg.

Yrittäjillä itsellään on visioita siihen, mistä lähtökohdista ravintoloita tulisi auttaa. Muun muassa arvonlisäveroon toivotaan huojennusta ja työeläkemaksut halutaan puolittaa. Etenkin alv-huojennukset olisivat yrittäjien mielestä suora apu toiminnan aloitukseen. Helpotusten toivottaisiin kestävän ainakin vuoden verran.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Uusimmat uutiset koronavirustilanteesta puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus