Kolin kansallismaisemiin halutaan lisää parkkitilaa autoille ja isompi hotelli – suositun retkikohteen kehittämisestä riidellään taas

Kolin kansallispuiston kävijöille tarvittaisiin parkki- ja majoitustilaa. Nyt keskustellaan jälleen siitä, minne ne voisi sijoittaa.

Koli, Lieksa
Kolin kansallispuisto
Ukko-Kolin laelta aukeaa näkymä Pieliselle. Tontti, joka on kaavoituksen alla on Ipatin rinteen toisella puolella.Sami Takkinen / Yle

Suomen kansallismaisemissa Kolilla riidellään taas alueen kehittämisestä. Mutta kerrotaan ensin faktat.

Koli on yksi Suomen suosituimmista retkikohteista. Kansallispuistossa vierailee vuosittain noin 200 000 kävijää. Parkkipaikoista on pula ja seongin aikaan laelle vievän tien penkereet ovat täynnä autoja.

Kävijämäärään suhteutettuna myös hotellimajoitusta on niukalti. Kaupunki haluaisi siis kehittää aluetta, sillä viime vuonna se on tuonut paikalliselle taloudelle 19,5 miljoonaa euroa. Kehittäminen on hidasta, koska panoksena ovat työpaikat, raha ja mittaamattoman arvokas luonto.

Näistä syistä Kolilla riidellään vuodesta toiseen.

Tuorein kiista hotellihaaveista

Uusin kissanhännänveto on alkanut Kolin kansallispuiston huipulle vievän tien varrella olevasta tontista. Tontti sijaitsee kansallispuiston ulkopuolella, noin kilometrin päässä Kolin huipusta. Lieksan kaupunki nimittäin haluaa kaavoittaa tontin ja tutkia sen sopivuutta parkkipaikaksi tai jopa hotellille.

Kalabaliikki Kolilla nousi, koska kaupunki halusi viime hetkillä maakuntakaavaan lisäyksen tontista, jonka mukaan tonttia voisi hyödyntää matkailukäytössä.

Osa ajattelee jopa, että kyseessä on kaupungin tahallinen harhautus, jotta kukaan ei ehtisi reagoida asiaan. Kaupunki puolestaan sanoo, että he eivät yksinkertaisesti ehtineet tehdä lisäystä aiemmin.

Ymmärtääkseen erimielisyydet on katsottava ajassa taaksepäin.

Riita alkoi lähes 30 vuotta sitten

Kolin kansallispuisto on perustettu 1991. Jo tuolloin Kolista oli monta mielipidettä. Yksi äärilaita edusti asiaa, jonka mukaan rinteet voisi hakata ja aluetta hyödyntää kaupallisesti. Toinen äärilaita halusi Kolin pysyvän täysin koskemattomana. Perustamisesta vaikuttaa jääneen kaunoja, joita ei saada sovittua. Alueella puhutaankin osuvasti Koli-veteraaneista.

– Niin sanottuja Koli-veteraaneja on edelleen olemassa ja sitä kautta voisi sanoa, että tuli leimahtaa kohtuullisen nopeasti edelleen, Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen kuvailee.

On olemassa edelleen ihmisiä, joiden mielestä kansallispuiston perustaminen oli väärä päätös. Näin siitä huolimatta, että Kolista on tullut yksi Suomen suosituimmista retkikohteista.

– Joidenkin tavoite puolestaan on palauttaa Ukko-Kolin alue luonnonmukaiseen tilaan, jatkaa Määttänen.

Jarkko Määttänen, kaupunginjohtaja, Lieksa
Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen arvelee, että kaupunki voisi parantaa viestintää.Sami Takkinen / Yle

Kolilla törmäävät muun muassa matkailijoiden, yrittäjien, luonnonsuojelijoiden, paikallisten ja kaupungin intressit ja arvot. Kansallismaisemat herättävät ihmisissä suuria tunteita, esimerkiksi YleX:n juontaja sai viime kesänä lokaa niskaansa kiivettyään kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen mäntyyn ja julkaistuaan siitä kuvan somessa.

1896 Kolin huipulle rakennettiin Ylämaja-niminen majoituspaikka, joka kuitenkin korvattiin hotellilla 1970-luvulla. Kiinteistössä toimii nykyisin matkailubisneksessä mukana oleva Pohjois-Karjalan Osuuskauppa.

Osuuskauppa on tehnyt hotelliin pienen kylpylän ja se pyörittää laskettelurinteitä. Toiminta Kolin laella on siis pitkälti yhden yrityksen varassa tai hallussa. Lieksan kaupunki toivoisi alueelle muitakin toimijoita ja kilpailijoita.

Lieksa tekee strategisia ostoksia

Luonnonsuojelijat kokevat, ettei heitä kuunnella eikä heidän kanssaan jaeta tietoa. Eri tahojen on vaikea löytää keskinäistä luottamusta neuvottelupöydässä ja ilman sitä joudutaan usein valituskierteeseen.

Esimerkiksi kansainvälisestä kulttuurikeskuksesta, Koli Culturasta, on puhuttu jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Suunnitelmat kävivätkin läpi kaikki valitusasteet. Nyt matkailukeskus etsii rahoittajia ja operaattoria. Myös Purnuniemen kylpylän rakentaminen oli kivulias ja pitkä prosessi.

Eri osapuolet eivät pääse vieläkään yhteisymmärrykseen siitä, miten Kolilla pitäisi toimia. Lieksan kaupunki on tehnyt oman suunnitelmansa ja ostaa nykyisin maata itselleen strategisilta alueilta kuten Kolin kylältä ja satamasta. Näin vältytään vaikkapa maanvuokrauskahnauksilta. Nyt kuohuttava tonttiasia on nimenomaan kaupungin strateginen peliliike.

– Olemme erityisesti parin viime vuoden aikana ostaneet tontteja, esimerkiksi hankimme maata Kolin sataman läheisyydestä, kaupunginjohtaja Määttänen sanoo.

Kolin kiistelty tonttialue
Kaavaa ollaan tekemässä tälle tontille. Sen osoite on Ylä-Kolintie 25 ja sillä seisoo nykyisin keltainen puurakennus. Talo aiotaan purkaa. Viereisellä tontilla sijaitsee punainen hirsirakennus Kaarnan huvila eli Ylämaja.Sami Takkinen / Yle

Luonnonsuojelijoille kaupungin uudet kaavoitusaikeet tulivat yllätyksenä. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajalle Harri Höltälle kaupunki esitteli tammikuussa tonttia osana kehittämissuunnitelmia.

Tuolloin puhuttiin ensisijaisesti tontin hyödyntämisestä mahdollisena parkkipaikkana. Hotelli-sanakin mainittiin keskustelussa. Paikalliset luonnonsuojelijat eivät kuitenkaan saaneet viestiä siitä, että kaupunki haluaa tehdä tontille kaavan, joka mahdollistaa myös hotellin rakentamisen.

Keskusteluyhteys loppui, kun maakunnallinen sanomalehti Karjalainen julkaisi noin kuukausi sitten uutisen Lieksan kaupungin suunnitelmista. Luonnonsuojelupiiri erosi työryhmästä, jossa keskustellaan Kolin alueen kehittämisestä.

– Me koimme hyvin turhauttavaksi ja turhaksi. Meitä ei kuultu, ja sitten myös toisinpäin, meille ei annettu kuultavaksi niitä päätöksiä, joita tehtiin jossain muualla, sanoo Lieksan luonnonystävien varapuheenjohtaja Kaija Kiiskinen.

Vaikka Hölttä ei ollut tietoinen Pohjois-Karjalan piirin eroaikeista etukäteen, hän tunnistaa ongelman. Sekä Hölttä että Kiiskinen kertovat, että viestintä ja yhteistyö on takunnut kaupungin kanssa vuosien ajan.

Kaija Kiiskinen, varapuheenjohtaja, Lieksan luonnonystävät ry
Lieksan luonnonystävien varapuheenjohtaja Kaija Kiiskinen kirjoittaa puhtaaksi Kolin kehittämisestä ja tulevaisuudesta keskustelevan koordinaatioryhmän kokoukset.Sami Takkinen / Yle

Lieksan kaupunki haluaa varata kaavaan mahdollisuuden jopa 20 000 kerrosneliömetriselle hotellille. Kaavasta on huomattavan pitkä matka itse hotellin rakentamiseen.

Jos kaava hyväksytään, hotellin ja parkkialueen rakentaminen vaatii esimerkiksi luonnonarvojen ja maisema-arvojen arviointia. Ilman riittäviä selvityksiä ja lupia Kolin rinteisiin ei voi rakentaa vaikka kyseinen tontti ei kuulukaan luonnonsuojelualueeseen.

Helsinkiläisellä Nina Kemiläisellä on selkeä mielipide kyseiselle tontille rakentamiseen. Hän on toinen yksityishenkilöistä, joka valitti Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta. Hänellä on henkilökohtainen kytkös naapuritonttiin, se on nimittäin hänen lapsuuden aikainen kesäpaikka. Tontti ja vapaa-ajan asunto ovat perikunnan, jonka osakas Kemiläinen on.

– Massiivinen hotelli on ristiriidassa luonto- ja maisema-arvojen kanssa. Se ei sovi muuhun ympäristöön sillä paikalla.

Kolin kansallispuisto
Näkymä Ukko-Kolilta. Ylä-Kolintie ei näy tässä kuvassa.Sami Takkinen / Yle

Jos paikalle tulisi hotelli tai parkkitalo, sen naapurissa olisikin maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi laskettu Ylämaja eli Kaarnan huvila. Kemiläinen kieltää vastustavansa kaavoitusta siksi, että hänen oma tonttinsa on naapurissa. Itseasiassa hän voisi jopa hyötyä hyötyä taloudellisesti, jos naapurissa olisi hotelli.

Parkkipaikankaan rakentaminen ei ole yksiselitteistä, sillä rinteen jyrkkyys ei välttämättä mahdollista risteyksen tai sivutien tekemistä.

Koska yhteistyö kaupungin ja luonnonsuojelupiirin kanssa on jäissä, voidaan olettaa, että Kolin kehittämistä tehdään seuraavatkin vuodet samalla tavoin kuin tähänkin saakka.

Se tarkoittaa, että suunnitelmiin haetaan muutosta valitusprosessin kautta.

Lue lisää:

Kolin kansallispuistossa kaadetaan metsää – Metsähallitus haluaa eroon kansallismaisemaan kuulumattomasta vieraslajista

Kolin kansallismaiseman kupeeseen vuosikausia kaavailtu matkailukeskus etenemässä – rahoitusta tarvitaan yli 100 miljoonaa euroa

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus