Äänikirjoja kuunnellaan enemmän kuin koskaan, mutta kirjailijan lompakkoa se ei juuri lihota

Äänikirjojen osuus kirjailijoiden tulonlähteenä kasvaa, mutta niistä saatavat tekijänoikeuspalkkiot laahaavat pahasti perässä.

äänikirjat
Äänikirjan kuuntelija
Kirjailija saa korvausta kuunnellun sivumäärän perusteella.Jyrki Lyytikkä / Yle

Korona-aika on saanut monet hakemaan ajankulua äänikirjoista. Useat äänikirjapalvelut ovat vuoron perään tiedottaneet kuuntelumäärien kasvusta. Esimerkiksi Suomen markkinajohtaja BookBeat riemuitsi hiljattain 300 000 kuuntelijan rajapyykistä. Iloon on syytä, sillä luku on kolme kertaa enemmän kuin viime elokuussa.

Hienosti menee, mutta kuinka on kirjailijan laita? Sataako euroja ovista ja ikkunoista?

– Ei sada. Toki äänikirjat tuovat jonkin verran tuloa, mutta se on hyvin pientä. Äänikirjoista saatava tekijänoikeuspalkkio on paljon pienempi kuin painetusta kirjasta, toteaa kirjailija JP Koskinen.

Koskinen tietää, mistä puhuu, sillä hänen tuotantonsa on laaja. Hän tekee erityyppisiä kirjoja eri kustantamoille. Koskinen on kirjoittanut sekä pienen lukijakunnan kirjoja että myös paljon luettuja Finlandia-ehdokkaita.

Koskisen mukaan uudesta kovakantisesta kirjasta saatava tekijänoikeuspalkkio on yleensä 22 prosentista ylöspäin, kun taas äänikirjasta saa vain noin puolet siitä.

Epäsuhta on vielä suurempi, kun tuotto muutetaan rahaksi. Koska äänikirjojen ulosmyyntihinta on lähtökohtaisesti paljon halvempi, on yhdestä äänikirjasta tuleva tulo vain noin kahdeksasosa verrattuna painettuun kirjaan. Keskivertokirjailija saa yhdestä myydystä kirjasta noin kolme euroa, joten äänikirjasta ei montaa kymmentä senttiä tule.

Kirjailija Juha-Pekka Koskinen
Kirjailija JP Koskinen muistuttaa, että sopimusneuvotteluissa on sitkeästi otettava puheeksi palkkioprosentit. Sami Takkinen / Yle

Yllä mainitut prosenttiosuudet ovat yleistyksiä, sillä jokainen kirjailija neuvottelee oman sopimuksen kustantajansa kanssa. Neuvotteluasema on sitä parempi, mitä menestyneempi kirjailija on.

Nykyään Koskinen ottaa aina puheeksi äänikirjaprosentit tehdessään sopimuksia.

– Prosenttien nostaminen on kuitenkin erittäin vaikeaa. Kustantajat latelevat aina samat syyt. Koska tällä alalla on vain suosituksia, ei kirjailijalla ole mitään kättä pidempää.

Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila on samoilla linjoilla.

– Neuvotteluasema on huono, jos myy keskinkertaisesti tai heikosti. Silloin yleensä otetaan, mitä tarjotaan.

Kirjailijapiireissä, kuten muualla, raha-asiat pidetään piilossa. Sopimuksia ei juuri vertailla, eikä niistä yleisesti puhuta.

– Silloin on vaikea lyödä nyrkkiä pöytään, jos ei tiedä käytännöistä, toteaa Hämeen-Anttila.

kirjailija Virpi Hämeen-Anttila
Virpi Hämeen-Anttila painottaa, että kaikki kirjat eivät sovi äänikirjoiksi.Antti Haanpää / Yle

Kirjailijaliitossa on huomattu kirjailijoiden epävarmuus. Liitto aikoo tehdä kyselyn jäsenilleen äänikirjojen tulovaikutuksista.

– Äänikirjat ovat tulleet niin nopeasti, ettei niistä ole saatavilla koottua tietoa. Kyselyn perusteella saamme jonkinlaisen kuvan tilanteesta ja kirjailijat voivat sitten tukeutua siihen sopimusneuvotteluissa, kertoo toiminnanjohtaja Suvi Oinonen.

Kirjailijaliitossa alan kehitystä seurataan tarkasti. Vielä muutama vuosi sitten äänikirjat olivat marginaalinen ilmiö, mutta tulevaisuudessa niistä voi tulla jopa tärkein myyntimuoto.

– Silloin myös kirjailijoiden tulonmuodostuksen on muututtava.

"Isot tähdet ovat isoja myös äänikirjapalveluissa"

Kustantamoissa asia nähdään hieman toisin. Niissä äänikirjaa pidetään alan pelastajana, kun kirjamyynti hiipuu vuosi vuodelta.

– On totta, että yksittäisestä kuunnellusta äänikirjasta saatava euromäärä on pienempi kuin kovakantisesta kirjasta, mutta niitä ei voi oikein verrata toisiinsa. Kirjailija saa korvauksen joka ikisestä kuuntelukerrasta, kun taas painetusta kirjasta emme voi tietää, kuinka moni sen lukee, perustelee Otavan kustannusjohtaja Antti Kasper.

Äänikirjan kuuntelua puhelimelta.
Tänä keväänä äänikirjojen käyttö on kasvanut.Nella Nuora / Yle

Parin viime vuoden aikana kustantamoissa on ryhdytty tekemään äänikirjoja toden teolla. Suurimmissa kustantamoissa Otavassa ja Werner Söderströmissä lähes kaikista tekstivetoisista kirjoista tehdään äänikirjat. Myös vanhempia kirjoja tehdään äänikirjoiksi.

– Kirjan elinkaari pitenee näin huomattavasti. Kirjakaupoissa ja marketeissa on tilaa rajallisesti, ja pääasiassa vain uutuuksille, sanoo Kasper.

Otavassa digitaalisia kirjoja löytyy jo noin 3000 kappaletta ja Werner Söderströmillä täyttyi juuri 5000 kappaleen raja.

Tarjontaa riittää ja niin riittää myös äänikirjapalveluja. Ruotsalaistaustaiset BookBeat ja Storytel ovat suurimmat toimijat Suomessa. Hiljattain alalle on tullut myös uusia yrittäjiä, kun Suomalainen kirjakauppa avasi oman luku- ja kuunteluaikapalvelunsa. Lisäksi Nelonen Median omistama Supla otti myös äänikirjoja valikoimaansa.

Suuri osa palveluista toimii siten, että kuukausimaksulla saa kuunnella rajattomasti kirjoja. Joissain palveluissa, kuten Elisa Kirjassa, voi äänikirjan ostaa itselleen.

Lukuaikapalveluissa jokainen kuunneltu sivu tuo kirjailijalle tuloa. Jos siis lukija jaksaa kuunnella vain alun, tällöin kirjailija saa palkkion vain muutamista sivuista.

Lähes kaikki palvelut houkuttelevat uusia käyttäjiä ilmaisilla kokeilujaksoilla. Näistäkin kuuntelukerroista kirjailija saa yleensä rahaa.

– Kaikki kustantajat tekevät tietenkin omat sopimuksensa eri äänikirjapalvelujen kanssa, mutta me olemme lähteneet siitä, että kirjailija saa maksun myös kokeilujakson kuunteluista. Ilmaisia kirjoja ei ole. Kustantajan on huolehdittava kirjailijan edusta, vakuuttaa Werner Söderströmin toimitusjohtaja Timo Julkunen.

Timo Julkunen
Timo Julkusen mukaan lähes kaikista kirjoista tehdään myös äänikirjat. Hyvin paksujen kirjojen kohdalla käytetään harkintaa.Nella Nuora / Yle

Entä mitä jos kirjailija haluaa enemmän tuloa äänikirjoista? Miten kustantamoissa tähän suhtaudutaan?

– Se on neuvottelukysymys. On muistettava, ettei äänikirja tuo mitään autuutta. Jos kirja ei myy kirjakaupassa, niin harvemmin se äänikirjanakaan menestyy. Raaka fakta on se, että isot tähdet ovat isoja myös äänikirjapalveluissa. Tietenkin poikkeuksiakin on, Julkunen toteaa.

Menestys siis ruokkii menestystä. Julkunen haluaa kuitenkin painottaa, että äänikirjojen rantautuminen on tapahtunut hyvin nopeasti. Nyt ollaan vasta alkutaipaleella.

– Ehkä tulonjakaumassa ei ole vielä löytynyt sellaista tasapainoa. Jos joku päivä kirjailijan myynnistä tulee vaikkapa yli puolet äänikirjamyynnistä, niin totta kai sen täytyy korreloida tulojen kanssa. Ei ole kustantamon etu, jos kirjailija kärsii.

Myös Antti Kasper sanoo, että kirjailijoiden vaatimuksia kuunnellaan.

– Käymme tätä keskustelua koko ajan. Kaikki osapuolet tarkkailevat alan kehitystä ja haemme ratkaisuja yhdessä kirjailijoiden kanssa.

Äänikirjoja kuuntelevat etenkin nuoret ja kiireiset

Vaikka äänikirjoista saatava tulo on pientä, kirjailijat pitävät äänikirjailmiötä tervetulleena.

– Jokainen lukija ja kuuntelija on ihana, tervetullut lisä, painottaa Virpi Hämeen-Anttila.

Myös JP Koskinen on ilolla seurannut, miten äänikirjojen osuus jokakeväisissä tilityksissä on kasvanut.

– Vielä muutama vuosi sitten äänikirjojen osuus kirjojeni myynnistä oli prosentin luokkaa. Nyt esimerkiksi viime vuonna ilmestyneen Tulisiiven myynnistä se oli jo kymmenen prosenttia.

Äänikirjat siis tuovat ainakin vähän lisätuloa kirjailijoille.

Kännykkä ja kuulokkeet
Etenkin dekkareita ja viihdekirjallisuutta kuunnellaan paljon.Jyrki Lyytikkä / Yle

Tutkimusten mukaan suuri osa äänikirjojen kuuntelijoista on kuitenkin "uusia" lukijoita. Nuoria ja kiireisiä, joiden elämäntapoihin ei kuulu kirjojen ostelu.

– En usko, että äänikirja syö painettua kirjaa. Painettujen kirjojen myynti oli laskenut jo vuosia ennen äänikirjojen nousua. Kyllä äänikirja selvästi kasvattaa markkinaa. Toisekseen en missään nimessä usko, että printtikirja katoaisi. Sillä tulee olemaan keskeinen rooli myös tulevaisuudessa, toteaa Otavan Antti Kasper.