Suomalaiset teinit syövät vähiten kasviksia ja tanskalaiset juopottelevat eniten, kertoo laaja kansainvälinen terveyskysely

Raportti kertoo siitä, miten koululaiset elävät ja voivat. Tutkimukseen vastasi yli 200 000 lasta ja nuorta liki 50 maasta.

nuoret
Nuorten ilmastomielenosoitus.
Kuvan nuoret osallistuivat ilmastomielenosoitukseen Helsingin Senaatintorilla viime vuoden maaliskuussa. Monien koululaisten ruokailutottumuksiin ilmastoajattelu ei näytä siirtyneen. Jani Saikko / Yle

Maailman terveysjärjestön koostama raportti kouluikäisten terveystottumuksista ja omaan terveyteen liittyvistä kokemuksista paljastaa mielenkiintoisia eroja eri maiden teini-ikäisten välillä.

45:ssä pääosin Euroopan maassa tehtyihin kyselyihin vastasi yhteensä 227 000 11–15-vuotiasta lasta ja nuorta. Kyselyt tehtiin vuosina 2017 ja 2018.

Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna esimerkiksi nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt, ja ruokailutottumukset ovat muuttuneet terveellisempään suuntaan. Toisaalta esimerkiksi koulunkäyntiin liittyvät paineet näyttävät kasvaneen.

Kokosimme muutamia esimerkkejä tuoreesta raportista (siirryt toiseen palveluun).

Suomalaiset teinit syövät vähiten vihanneksia ja albanialaiset eniten

Tilastografiikka neljän eri maan teineistä, jotka eivät syö kasviksia päivittäin.
Harri Vähäkangas / Yle

Lähes puolet Euroopan teini-ikäisistä ei syö kasviksia päivittäin. Kaikkein vähiten hedelmiä ja vihanneksia syövät suomalaiset teinit. Suomalaisista pojista lähes kolme neljäsosaa (72%) ja tytöistäkin yli puolet (56%) ei syö kasviksia joka päivä.

Suomessa ero poikien ja tyttöjen välillä on suurempi kuin monissa muissa maissa. Esimerkiksi Ruotsissa kasvikset jäävät syömättä noin puolelta pojista (53%) ja vajaalta puolelta tytöistä (46%).

Eniten kasviksia syödään Balkanilla Albaniassa, jossa vain viidennes tytöistä ja kolmannes pojista ei syö hedelmiä tai vihanneksia päivittäin.

Puolalaiset teinitytöt pitävät itseään ylipainoisina, suomalaiset vertailun puolivälissä

Tilastografiikka neljän eri maan 15-vuotiaista, jotka pitävät itseään liian lihavina.

Yli neljännes kaikista kyselyihin vastanneista 15-vuotiaista piti itseään liian lihavana. Tytöt kokivat kärsivänsä paino-ongelmista poikia enemmän.

Puolassa yli puolet tytöistä (52 %) ei ollut tyytyväisiä painoonsa. Skotlantilaiset, walesilaiset ja saksalaiset tytöt olivat seuraavina listalla.

Suomalaiset 15-vuotiaat olivat vertailun puolivälissä sijalla 22. Tytöistä yli kolmannes (39%) piti itseään liian lihavana ja pojista samoin ajatteli viidennes (20%).

Serbialaiset teinit olivat kaikkein tyytyväisimpiä painoonsa. Vain alle kymmenesosa piti itseään lihavana (tytöistä 8% ja pojista 6%).

Maltalla ehkäisystä huolehdittu huonoimmin, Tanskassa tunnollisimmin

Tilastografiikka neljän eri maan teineistä, jotka eivät käyttäneet ehkäisyä.

Keskimäärin neljännes 15-vuotiaista yhdynnässä olleista ei ollut käyttänyt edellisellä kerralla kondomia tai ehkäisypilleriä.

Maltalla yli puolet (52%) ei ollut käyttänyt kumpaakaan näistä ehkäisykeinoista.

Suomessa ehkäisystä oli jättänyt huolehtimatta viidennes yhdynnässä olleista 15-vuotiaista.

Kaikkein huolellisimmin ehkäisystä huolehtivat tanskalaiset teinit, joista alle kymmenesosa (8%) ei ollut käyttänyt kondomia tai ehkäisypilleriä.

Tanskassa juodaan eniten, suomalaiset keskitasoa

Tilastografiikka neljän eri maan 15-vuotiaista, jotka ovat juoneet itsensä humalaan ainakin kahdesti.

Kolme viidestä 15-vuotiaasta on WHO:n kokoaman raportin mukaan käyttänyt alkoholia, lähes joka neljäs on tupakoinut ja joka seitsemäs käyttänyt kannabista.

Tanskassa on eniten 15-vuotiaita, jotka ovat ehtineet juoda itsensä humalaan ainakin kahdesti elämänsä aikana. Tanskalaisista pojista lähes puolet (47%) ja tytöistä yli kolmannes (37%) kertoi olleensa humalassa vähintään kaksi kertaa.

Suomalaiset teinit ovat vertailussa sijalla 15. Sekä pojista että tytöistä neljännes on ollut vähintään kaksi kertaa humalassa.

Vähiten alkoholikokeiluja vertailun maista on ollut Kazakstanissa. Siellä vain prosentti tytöistä ja kolme prosenttia pojista on juonut itsensä humalaan.

Huomattavan vähäistä humalajuominen on myös Islannin teinien keskuudessa, jossa alle kymmenesosa 15-vuotiaista ilmoittaa olleensa kahdesti humalassa.

Maltalla koetaan eniten paineita koulunkäynnistä, suomalaiset sijalla kahdeksan

Tilastografiikka neljän eri maan 15-vuotiaista, jotka kokevat paineita koulunkäynnistä.

Vajaa puolet 15-vuotiaista kertoo kokevansa paineita koulunkäynnin takia.

Eniten stressiä kokivat maltalaiset teinit. Saarella tytöistä neljä viidesosaa (80%) ja pojista yli puolet (62%) kärsii koulupaineista.

Suomalaiset ovat vertailussa sijalla kahdeksan: tytöistä stressaantuneita oli 73 prosenttia ja pojista 52 prosenttia. Vähiten paineita koulu aiheutti Azerbaidžanissa, jossa tytöistä kymmenen prosenttia ja pojista kahdeksan prosenttia kertoi olevansa stressaantuneita.

Harvempi kuin joka viides liikkuu suositusten mukaan

Vertailusta löytyvät myös nämä tiedot:

  • Vain kaksi kolmasosaa harjaa hampaansa kahdesti päivässä (tytöistä 73 % ja pojista 57 %).
  • Alle viidennes liikkuu suosituksen mukaisesti tehokkaasti tunnin joka päivä.
  • Yli kolmannes kommunikoi lähes koko ajan ystäviensä kanssa netin kautta.
  • 7 prosenttia on sosiaalisen median ongelmakäyttäjiä eli somen käytössä on riippuvuuden piirteitä.

Tutkimus on tehty yhteismitallisesti ja vertailukelpoisesti eri maissa, kertoo Suomen tutkimusta koordinoinut terveystiedon lehtori ja tutkija Jorma Tynjälä Jyväskylän yliopistosta.

– Tämä antaa niin luotettavan kuvan kuin koululaistutkimuksessa voidaan saada, Tynjälä sanoo.

Tynjälä toivoo, että kaikki nuorten parissa työskentelevät hyödyntäisivät laajaa tutkimusaineistoa. Materiaali antaa pohjaa nuoriin kohdistuvien päätösten tekemiselle.

– Etu on siinä, että pystytään asemoimaan se, missä suomalainen nuori on suhteessa pohjoismaisiin ja eurooppalaisiin näissä vertailuissa.

Voit keskustella aiheesta jutun perässä torstai-iltaan klo 23 asti.

Aiheesta muualla:

WHO:n raportti: Spotlight on adolescent health and well-being (siirryt toiseen palveluun) (englanniksi)