Järvi-idylliin havitellaan uusia asukkaita markkinoimalla rantatontteja Saimaalta – nykyiset asukkaat eivät halua sinne ketään

Imatran kaupunki toivoo kiinnostuneita muuttajia erityisesti maakunnan ulkopuolelta.

Rantatontti
Lempukan venevajoja
Näiden venevajojen tilalle voisi tulevaisuudessa tulla asuntoja.Kare Lehtonen / Yle

Koronakevät on saanut ihmiset hakeutumaan mökeille ja veden äärelle. Vuokramökkien kysyntä on räjähtänyt. Kesälle etsitään mökkikohdetta nyt tavallista aikaisemmin.

Etelä-Karjalassa Imatralla selvitetään nyt, olisiko ihmisillä kiinnostusta vakituiseen asumiseen järven äärellä. Kaupunki on aloittanut rantatonttien koemarkkinoinnin verkkosivuillaan.

–Yksi syy tähän on korona-ajan esiinnostama etätyömahdollisuus. Pääkaupunkiseudulla asuminen ei ole enää itsetarkoitus. Toivommekin, että ihmiset haluaisivat asua Imatralla, sanoo Imatran kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helminen.

Imatra ei ole aikeineen yksin. Kuntaliiton mukaan korona-aika on luonut näyttöä etätyön toimivuudesta, ja sen vuoksi kiinnostus yhdistää työ- ja vapaa-ajan asuminen lähellä hyviä palveluja on lisääntynyt. Eikä paikan tarvitse sijaita kehä kolmosen sisäpuolella.

Kaupunki toivoo kiinnostusta tontteja kohtaan erityisesti maakunnan ulkopuolelta.

Kartta Imatran ranta
Kaupungin suunnitelmissa tontit sijoittuisivat Lempukan uimarannan ja Malonsalmen väliselle alueelle.Jyrki Lyyttikkä / Yle

Tontit sijoittuisivat Lempukan uimarannan ja Malonsalmen väliselle alueelle. Alue on kaavoittamatonta virkistysaluetta, jossa on luontopolkuja ja varttunutta metsää. Alueelta on matkaa Imatran keskustaan noin kuusi kilometriä.

Anna Helminen perustelee tonttisuunnitelmia myös sillä, että Imatralle haluttaisiin uusia veronmaksajia.

– Olemme olleet huolissamme omakotitalorakentamisen pysähtymisestä Imatralla. Tontteja eihankita jaeivätkä nykyiset tontit ole sellaisia, että ne houkuttelisivat ihmisiä.

Kaupungin suunnitelmat huolestuttavat paikallisia asukkaita.

Virkistysalueiden kohtalo huolettaa

Imatralaiset ovat kaupungin suunnittelemista rantatonteista yllättyneitä ja jopa harmistuneita.

– Siellä on uimarantaa ja venepaikkoja. Kyllä minä kallistun siihen, että se alue täytyy pitää entisellään. Se vie niin monelta ihmiseltä pois sen aktiviteetin tai vapaa-ajanviettopaikan, sanoo Elina Ronkonen.

– Näkisin, että kaupungin arvokkaiden ranta-alueiden pitäisi olla yleistä virkistysaluetta, Marja Tuomela toteaa.

– Ei pitäisi kaavoittaa kaikkia hyviä ympäristöjä meiltä. Maailmanmeno on sen verran muuttunut, että millään vippaskonsteilla tänne ei saa ketään muuttamaan, Markku Lempiäinen sanoo.

Myös Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen väki on huolestunut tonttiaikeista.

– Eihän tätä kovin hyvillä mielin katsele ja kuuntele. Tämä on tärkeää ulkoilualuetta imatralaisille ja täällä on paljon luontoarvoja, esimerkiksi arvokkaita lehtolaikkuja, yhdistyksen puheenjohtaja Juha Jantunen huokaa.

Katso alla olevalta videolta, millaiselle paikalle mahdolliset tontit tulisivat. Videolla Juha Jantunen kertoo alueen erityispiirteistä.

tutkija Juha Jantunen
Katso tästä, miltä Saimaan rannalla näyttää.

Imatran kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna Helminen on huomannut, että asia on herättänyt hyvin paljon keskustelua varhaisessa vaiheessa. Aihe on herättänyt hänen mukaansa kaikenlaista keskustelua, ei pelkästään negatiivista.

Helminen ei kuitenkaan lähde arvioimaan, kuinka paljon vastustavia mielipiteitä on tullut.

– Jokaisella on helposti oma mielipide aiheesta. Vaikka puhutaan Saimaan rannan kaavoittamisesta, se ei tarkoita, että laitetaan koko ranta vieriviereen asutusta. Ei ole tarkoitus, että kaikki tontit olisivat omarantaisia, Helminen rauhoittelee.

Helminen ei osaa vielä tarkalleen sanoa, kuinka monta tonttia alueelle olisi mahdollista saada. Se riippuu hänen mukaansa siitä, haluaisivatko ihmiset asua esimerkiksi vuokralla, omakoti- tai rivitaloissa.

"Omarantaiset tontit ovat aina kiinnostaneet"

Imatran kaupungin suunnitelmat eivät ole asiantuntijoiden mukaan yllättäviä.

– Valtaosassa Suomen kuntia ollaan epätoivoisia sen suhteen, miten pysäytetään väestökato. Monet ovat lähteneet siitä, että toimiva ratkaisu on, jos mahdollisille tulijoille voidaan osoittaa rantatontteja, toteaa alueidenkäyttöpäällikkö Pertti Perttola Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.

Perttolan mukaan viime vuosikymmeninä on ollut huomattavissa trendi rannan läheisyyteen muuttamisesta riippumatta siitä, onko kyseessä kesämökki vai pysyvä asunto.

– Hyvällä paikalla sijaitsevat omarantaiset tontit ovat aina kiinnostaneet suomalaisia, sanoo rakennusneuvos Anna-Leena Seppälä Ympäristöministeriöstä.

Lempukan venevajoja
Saimaan rannalle mahdollisesti tulevien tonttien lukumäärä riippuu siitä, millaisia asuntoja sinne rakennettaisiin.Kare Lehtonen / Yle

Rantatonttien kokonaismäärää Suomessa on vaikea arvioida, sillä tontteja säädellään kolmella eri kaavalla. Kuntien taajamissa pysyvien asuntojen rantatontit ovat asemakaavoissa. Taajamien ulkopuolella olevat tontit puolestaan kuuluvat rantayleiskaavoihin tai ranta-asemakaavoihin.

Ranta-asemakaavoituksen tarkoitus on nimenomaan loma-asutuksen järjestäminen, minkä takia kaavoissa ei juurikaan ole pysyvän asumisen tontteja.

Rantojen kaavoittaminen haasteellista

Ihmisten huoli virkistysalueiden säilymisestä on tuttua myös Kuntaliitolle. Kuntaliitto muun muassa antaa koulutusta ja neuvontaa kuntien kaavoitusasioista vastaavile tahoille.

– Se on normaalia maankäytön asioiden valmistelussa. On haasteellista yhteensovittaa rantojen kaavoittaminen ja se, että niitä olisi riittävän vapaasti käytössä, toteaa kehittämispäällikkö Matti Holopainen Kuntaliitosta.

Ranta-alueet ovat kuitenkin hyvin arvokkaita ja haluttuja rakennuspaikkoja.

– Hyvällä paikalla sijaitsevien omakotitonttien kysyntä on pysyvä ilmiö ympäri Suomea. Se luo kunnille painetta ottaa huomioon myös ranta-alueet rakentamispaikkoina.