Ylen MOT-ohjelma sai Julkisen sanan neuvostolta langettavan päätöksen

Langettava päätös 7238/YLE/19

Julkisen sanan neuvosto
Yle linkkitorni Pasila
Derrick Frilund / Yle

Yle

Asia: Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Kantelu 17.12.2019

Kantelu kohdistuu Ylen 9.12.2019 esittämään MOT-ohjelman jaksoon ”En haluaisi olla tyttö”.

Kantelijoina ovat ohjelmaan haastateltu 15-vuotias nuori ja hänen huoltajansa. Kantelun mukaan he eivät saaneet tietää, millaisessa yhteydessä haastattelua käytetään. Kantelun mukaan he kertoivat toimittajalle voivansa kommentoida ohjelmassa yleisellä tasolla asiantuntijoina translasten ja -nuorten hoitoa Suomessa sekä translain uudistusta. Kantelun mukaan julkaistu ohjelma antaa transsukupuolisuudesta valheellisen ja negatiivisen kuvan, ja siinä on mukana esimerkkihenkilönä "transtrendiin sairastunut lapsi”, mistä kantelijoille ei kerrottu etukäteen.

Kantelun mukaan 15-vuotias nuori ilmoitti ennen haastattelua, ettei hän halua yksityisiä transhoitotietojaan ohjelmaan. Kantelun mukaan hän käsitti antavansa taustahaastattelua puhuessaan aiheesta toimittajalle. Tiedot kuitenkin päätyivät ohjelmaan, vaikka nuoren huoltaja pyysi ennen ohjelman julkaisemista nuoren toiveiden mukaisesti, että ne poistettaisiin. Kantelun mukaan tietojen julkitulo asettaa alaikäisen haavoittuvaan asemaan. Kantelijat kokevat tulleensa hyväksikäytetyiksi.

Päätoimittajan vastaus 21.2.2020

Vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan ohjelmaan on haastateltu useita henkilöitä, joilla itsellään on omakohtaista kokemusta asiasta. Aihe on monella tapaa ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti tärkeä. Lähetteiden määrä sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, myös Suomessa. Seksuaalista tasa-arvoa edistävä Seta on esittänyt, että sukupuoli-identiteettitutkimuksiin pitäisi päästä nykyistä nuorempana. Samaan aikaan hallituksessa selvitetään translain uudistusta.

Kantelun mukaan kantelijat olivat sanoneet voivansa kommentoida asiaa yleisellä tasolla. Väite ei pidä päätoimittajan mukaan paikkaansa. Päätoimittajan mukaan toimittaja on alusta lähtien kertonut etsivänsä haastatteluun ihmistä, jolle transprosessi on henkilökohtaisesti ajankohtainen. Aloite sekä kantelijan että nuoren osallistumisesta jutuntekoon on tullut huoltajalta itseltään sen jälkeen, kun MOT oli ottanut yhteyttä Setaan etsien diagnoosia odottavaa nuorta haastateltavaksi. Haastateltaville on toimitettu ennakkoon kysymyksiä, joista käy päätoimittajan mukaan selkeästi ilmi, että 15-vuotiasta haastatellaan nimenomaan hänen omista kokemuksistaan. Päätoimittajan mukaan haastattelun sisältö on kysymysten kautta avattu hyvin selvästi ennakkoon. Kirjeenvaihdossa käytiin läpi myös useaan kertaan se, että kyse on haastattelusta, ei taustakeskustelusta.

Kantelun mukaan kantelijat eivät saaneet tietää ennalta, millaisessa yhteydessä haastatteluja käytetään. Tämäkään väite ei pidä päätoimittajan mukaan paikkaansa, vaan haastateltaville on hyvissä ajoin kerrottu, että ohjelmassa esiintyy asioista eri tavalla ajattelevia henkilöitä – myös heitä, joilla on kriittisiä näkemyksiä nykyisestä hoitopolusta tai omakohtaisia kokemuksia asiasta. Ohjelma ei kuitenkaan ole eikä pyrkinyt päätoimittajan mukaan olemaan “transkriittinen”. Toimitus kuuntelee aina juttuja tehdessään haastateltavien näkökulmia, mutta valitsee itsenäisesti näkökulmansa aiheisiin, joita käsittelee.

Päätoimittajan mukaan ohjelmassa on haluttu totuudenmukaisesti tuoda esille, että sukupuolenkorjausprosessi on monen siihen hakeutuvan kohdalla henkilön hyvinvoinnin kannalta hyvä ratkaisu. Juuri tästä syystä ohjelmaan on haastateltu nuorta, jolle oman sukupuoli-identiteetin löytäminen jo varhaisessa teini-iässä on ollut positiivinen asia, ja joka on saanut perheeltään tukea ja kannustusta.

Päätoimittajan mukaan ohjelmassa ei ole kerrottu yksityiskohtaisia tietoja alaikäisen haastateltavan terveydentilasta. Kantelija ei ole missään vaiheessa pyytänyt jättämään pois tietoa siitä, että haastateltu odottaa diagnoosia. Se, missä määrin haastateltujen omakohtaisia kokemuksia jutussa käsitellään esimerkkinä nykyisestä hoitopolusta, on ollut päätoimittajan mukaan selvää kaikille osapuolille. Jutussa on kerrottu 15-vuotiaan käyneen transpolilla ja odottavan nyt diagnoosia hormonihoitojen aloittamiseksi. Yksityiskohtiin ei ole päätoimittajan mukaan menty. Päätoimittajan mukaan kuvattu tilanne on osa normaalia transition hoitopolkua, ja näistä samoista asioista haastateltavat kertoivat myös itse kameralle. Lisäksi haastateltavat ovat kertoneet samat asiat julkisuudessa jo aiemmin antaessaan haastatteluja muille tiedotusvälineille. Kyseisissä aiemmissa jutuissa kerrotaan huomattavasti tarkemmin kantelijan alaikäisen lapsen kokemuksista omasta kehostaan. Päätoimittajan mukaan Yle on nimenomaan halunnut kunnioittaa kantelijan lapsen omaa tahtotilaa käyttämällä nuoren omia repliikkejä, jotka hän on haastattelussa kertonut. Päätoimittajan mukaan huoltaja on kertonut haastattelussa lapsensa asioista yksityiskohtaisemmin, mutta toimitus on halunnut, että se, miten alaikäinen haastateltava on itse haastattelussa vastannut, nousee jutussa esille.

Huoltajalle toimitettiin etukäteen nähtäväksi haastateltujen sitaatit asiayhteyksineen. Tässä vaiheessa huoltaja pyysi muokkauksia, joista osaan suostuttiin ja osaan ei, päätoimittajan mukaan normaalin journalistisen harkinnan mukaisesti. Huoltaja vaati muokkaamaan toimittajan vuorosanoja niin, että viittaus hormonihoitoihin ja -blokkereihin jäisi pois. Hän ei kuitenkaan pyytänyt poistamaan haastateltujen omia kommentteja samoihin hormonihoitoihin liittyen. Päätoimittajan mukaan ohjelmassa esimerkiksi huoltaja itse tuo esiin lapsensa terveyteen liittyviä asioita, kun hän kritisoi sitä, ettei tämä ole saanut hormonihoitoa, vaikka kaikilla ystävillä on äänenmurros. Toimittajan spiikin poisjättäminen esitetyn toiveen mukaisesti olisi päätoimittajan mukaan tehnyt haastateltavien vastausten ymmärtämisestä hankalampaa, mutta ei olisi vaikuttanut siihen, mitä 15-vuotiaan hoitopolun yleispiirteistä tuli ohjelmassa ilmi. Ratkaisu ja sen perusteet on kerrottu myös huoltajalle ennen ohjelman julkaisua.

Päätoimittajan mukaan toimitus on ollut tietoinen siitä, että julkaistaessa alaikäisen henkilön seksuaaliterveyteen liittyviä asioita, tulee noudattaa erityistä hienotunteisuutta ja harkintaa. Näin on hänen mukaansa myös toimittu. Haastattelussa, joka tehtiin sekä haastateltavan että huoltajan suostumuksella ja läsnä ollessa tuli esille paljon sellaista, jonka haastateltavat olivat valmiita kameralle kertomaan, mutta toimitus itse halusi aiheen sensitiivisyyden vuoksi jättää julkaisematta.

Ratkaisu

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Periaatelausuma lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa (2014): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/jsn-n-periaatelausuma-lasten-ja-alaikaisten-esiintymisesta-mediassa-10-12-2014/ (siirryt toiseen palveluun)

Yle esitti transsukupuolisuutta käsittelevän televisio-ohjelman. Ohjelmaan oli haastateltu useita henkilöitä, jotka toivat esiin erilaisia näkökulmia aiheeseen. Kantelun ovat tehneet 15-vuotias ja hänen huoltajansa, joita haastateltiin ohjelmassa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia. Haastatteluja tehtäessä jutun lopullinen näkökulma ei välttämättä vielä ole tiedossa, vaan se voi tarkentua jutuntekoprosessin aikana. Neuvoston käytettävissä olevan materiaalin perusteella kantelijoille oli kerrottu ennen haastattelua riittävällä tarkkuudella sekä ohjelman että haastattelun aihe. Päätösvalta siitä, mitä julkaistaan, kuuluu toimituksille.

Neuvosto muistuttaa, että alaikäisillä on erityinen oikeus yksityiselämän suojaan. Tässä tapauksessa ohjelma käsitteli yksityiselämän ydinalueella olevaa aihetta ja siinä kerrottiin 15-vuotiaan haastateltavan yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja, kun siinä käsiteltiin hänen hoitotietojaan.

Neuvosto toteaa, että se ei voi ottaa kantaa siihen, oliko haastattelutilanteessa sovittu, että osa tiedoista jää taustatiedoiksi. Neuvosto kuitenkin toteaa, että Ylen tietoon tuli, ettei haastateltu alaikäinen halunnut ohjelmassa kerrottavan hoitotietojaan viimeistään, kun tämän huoltaja ilmoitti asiasta nähtyään osan käsikirjoituksesta ennen ohjelman julkaisemista. Vaikka toimittajalle olisikin jäänyt haastattelutilanteessa käsitys, että tiedot sai julkaista, olisi Ylen pitänyt varmistaa asia saatuaan haastateltavan huoltajalta pyynnön osien pois jättämisestä ohjelmasta.

Osa haastateltavaan viitaten ohjelmassa kerrotuista tiedoista oli yleisiä, transihmisen hoitopolkuun liittyviä tietoja, mutta osa toimittajan ohjelmassa kertomista tiedoista käsitteli erityisesti 15-vuotiaan haastatellun hoitoa. Kumpikaan kantelijoista ei käsitellyt kyseisiä hoitotietoja ohjelmassa samalla tarkkuudella. Neuvosto toteaa, että haastatellun toivetta henkilökohtaisten hoitotietojen pois jättämisestä olisi pitänyt kunnioittaa siltä osin, kuin se käsitteli kaikkein henkilökohtaisimpia tietoja murrosiän jarruttamishoidoista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 27 ja 30, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisu tehty:

19.5.2020

Langettavaa äänestivät:

Eero Hyvönen (pj), Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia ja Tuomo Törmänen.

Vapauttavaa äänestivät:

Ilkka Ahtiainen ja Jukka Ruukki.