Kukaan ei valvo, tekeekö hakija etäpääsykokeen ensimmäisen vaiheen itse – huijari menettää opiskelupaikan, jos paljastuu

Kaksivaiheisen menettelyn pitäisi käräyttää epärehelliset hakijat korkeakoulujen sähköisissä valintakokeissa.

pääsykokeet
Opiskelija valmistautuu etäkokeeseen mökilla
Tuomas Pänkäläinen valmistautuu oikeustieteen pääsykokeisiin kotinsa pihamökissä.Isto Janhunen / Yle

Kun yliopistot ja ammattikorkeakoulut ilmoittivat huhtikuun alussa, että pääsykokeita ei tultaisi järjestämään perinteisinä massakoetapahtumina, alkoi keskustelupalstoilla spekulointi vilpin mahdollisuudesta etäyhteyksillä järjestettävissä kokeissa.

Myös oikeustieteellisen alan pääsykokeisiin valmistautuva jyväskyläläinen Tuomas Pänkäläinen huolestui aluksi.

– Tuli mieleen, että tässä tietenkin huijataan ja mietin miten itse pärjään sähköisessä kokeessa, Pänkäläinen sanoo.

Ainoa vaihtoehto on luottaa hakijoiden rehellisyyteen

Korkeakoulujen oppilasvalintaa jouduttiin muuttamaan tänä keväänä nopealla aikataululla koronaviruksen ja kokoontumisrajoitusten takia.

Suurin osa pääsykokeista on nyt kaksivaiheisia ja ainakin ensimmäinen osa järjestetään etäyhteyttä käyttäen.

Etäkokeet valitettavasti mahdollistavat apujoukkojen käytön ja siten saattavat suosia epärehellisiä hakijoita.

Nimimerkki Tietotyöläinen Ylen uutiskommenteissa

Järjestäjät eivät peittele sitä, että erityisesti pääsykokeiden ensimmäisen vaiheen valvonta on hankalaa suurien osallistujamäärien takia.

Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen yhteiseen valintakokeeseen on ilmoittautunut noin 70 000 hakijaa. Joukossa on myös yliopistoon pyrkijöitä, sillä osa aloista on valinnut ammattikorkeakoulun valintakokeen osaksi omaa opiskelijavalintaansa. Koe järjestetään kahdessa osassa.

Noin 35 000 kokelaan valvominen on käytännössä mahdotonta. Esimerkiksi videoyhteyttä ei voida käyttää, koska verkkokapasiteetti ei riittäisi.

Kokeen tekijät kirjautuvat sähköiseen järjestelmään vahvaa tunnistautumista, kuten pankkitunnuksia, käyttäen. Sen jälkeen ei pystytä seuraamaan, kuka kokeen todellisuudessa tekee.

– Lähdemme siitä, että suomalaiset ovat rehellistä kansaa ja ihmiset haluavat rehellisin keinoin tavoitella itselleen opiskelupaikkaa. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole kuin luottamus, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Sähköistä esivalintaa on aiemmin käytetty ammattikorkeakouluissa sosiaali-, terveys- liikunta- ja kauneusalan hakuprosesseissa. Niiden kulisseissa vilpistä on puhuttu jo vuosia (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat).

Ammattikorkeakoulujen valintakoe piti tänä keväänä suorittaa valvotussa ympäristössä tehtynä sähköisenä kokeena. Koronaviruksen takia kävi toisin ja etäkokeet laajenivat koko korkeakoulukentälle.

Toinen vaihe karsii huijarit – toivottavasti

Korkeakoulujen ratkaisu vilpin karsimiseksi on valintaprosessin muuttaminen kaksivaiheiseksi.

– Pelkällä valvomattomalla kokeella ei pidä ottaa opiskelijoita korkeakouluun, Lempinen sanoo.

ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston toiminnanjohtaja Petri Lempinen
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen haluaa luottaa hakijoiden rehellisyyteen. Markku Pitkänen / Yle

Toiseen vaiheeseen kutsutaan yleensä kaksinkertainen määrä osallistujia koulutuksen aloituspaikkoihin nähden. Pienemmälle hakijamäärälle valvontaa voidaan lisätä.

Toisen vaiheen toteutustavat vaihtelevat hakualasta riippuen. Osa kokeista saatetaan järjestää pienryhmissä fyysistä läsnäoloa vaatien. Usein edellytetään vähintään ääni- ja videoyhteyttä kokeen tekijään.

Hakijan tulee myös todistaa henkilöllisyytensä ja moni aloista on asettanut vähimmäispisterajoja, jotka hakijan tulee ylittää opiskelupaikan saadakseen.

– Jos hakijan osaaminen selittämättömästi vaihtelee eri vaiheissa, voidaan epäillä vilpin yrityksestä, sanoo Aalto-yliopiston vararehtori Petri Suomala.

Suomala on yliopistojen valintakoemenettelyjä linjanneen Unifin opetusvararehtorikokouksen puheenjohtaja.

Tänä keväänä kynnys pääsykokeen ensimmäisestä vaiheesta toiseen vaiheeseen voi olla poikkeuksellisen korkea. Yliopistoissa monella alalla päädyttiin nostamaan suoraan todistuksella koulutukseen valittavien osuutta ja kilpailu pääsykokeen kautta jaettavista paikoista moninkertaistui.

Jos tuhansien ensimmäisen vaiheen hakijoiden joukosta toiseen vaiheeseen pääsee vain kourallinen hakijoita, ensimmäisessä vaiheessa tehdyllä vilpillä voi olla ratkaiseva merkitys.

– Huijari vie paikan joltain muulta, jonka olisi oikeutetusti pitänyt olla toisessa vaiheessa, Tuomas Pänkäläinen sanoo.

Jos vilpistä jää kiinni, seurauksena on hakuprosessin keskeytyminen tai jo myönnetyn opiskelupaikan menettäminen. Paikka voidaan ottaa pois, vaikka opiskelija olisi jo ehtinyt aloittaa opintonsa. Vakavimmissa tapauksissa pääsykoehuijauksella voi olla myös rikosoikeudellisia seurauksia.

Lyhyt koeaika ja aineistokysymykset suitsivat googlailua

Pänkäläinen on lukenut oikeustieteiden pääsykokeisiin viimeisten viikkojen ajan kahdeksasta kymmeneen tuntia joka päivä. Vapaapäiviin ole varaa, sillä oikeustieteissä valintakokeiden ennakkomateriaali julkaistaan noin kuukausi ennen koetta. Siitä alkaa armoton kiri kohti ensimmäistä vaihetta.

Hän ei kuitenkaan usko, että vilppi auttaisi sisään oikeustieteelliseen. Syynä on kokeen rakenne.

Aineisto saa olla ensimmäisessä pääsykokeessa mukana, sillä siinä menestyminen edellyttää enemmänkin tietojen soveltamista kuin ulkoa oppimista. Lunttaamisesta tai apujoukkojen käytöstä ei olisi suurtakaan hyötyä.

Pääsykokeiden sisältöä on pyritty muillakin aloilla muokkaamaan sellaiseksi, että huijaamisesta saatavat edut olisivat mahdollisimman pieniä. Mukaan on voitu lisätä esimerkiksi aineisto-osuuksia.

Opiskelija lukee pääsykoekirjaa
Oikeustieteellisen alan pääsykokeissa kirja saa olla käytössä kokeen aikana. Soveltavat kysymykset vähentävät vilpistä saatavaa hyötyä.Isto Janhunen/Yle

Myös kokeiden tekemiseen käytettävissä olevaa aikaa on nipistetty lähes poikkeuksetta sähköisissä pääsykokeissa. Googlailemaan ei yksinkertaisesti ehdi, ainakaan paljoa.

– Se liittyy osaltaan vilppiin, mutta aikaa on vähennetty myös siksi, että sähköisten välineiden käyttöön soveltuu paremmin tiiviimpi työskentelyn rytmi, Suomala kertoo.

Korkeakoulujen piti valita kahdesta pahasta

Korkeakoulujen yhteishakuun on tänä keväänä ilmottautunut ennätysmäärä hakijoita. Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin pyrkii yli 150 000 ihmistä. Koronavirus ja kokoontumisrajoitukset aiheuttivat valtavan lumipalloilmiön.

Korkeakoulujen johdon oli puntaroitava pääsykokeiden järjestämisen terveydellisiä riskejä sekä mahdollisuuksia järjestää tasa-arvoinen ja luotettava opiskelijavalinta muilla menetelmillä. Täydellistä ratkaisua ei ollut tarjolla.

– Minkälainen keskustelu olisi käynnissä, jos olisimme ilmoittaneet, että kokeet järjestetään alkuperäisen suunnitelman mukaan ja 150 000 ihmistä matkustaa eri paikkakunnille koetta suorittamaan, kysyy Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Yliopistojen vararehtoreita edustava Petri Suomala on samoilla linjoilla. Vaikka valintakokeiden sähköistämistä on yliopistoissa suunniteltu jo jonkin aikaa, näin nopeaan toteuttamiseen ei olisi koskaan lähdetty ilman koronaviruksen aiheuttamaa painetta.

Suomala vakuuttaa, että tämän kevään ratkaisut eivät ole ennakkotapaus siitä, miten valinnat tullaan tulevaisuudessa toteuttamaan. Kokemukset aiotaan kuitenkin hyödyntää tulevaisuuden suunnittelussa.

– On täysin mahdollista että tämän kevään pakotettuna saadut kokemukset vauhdittavat (pääsykokeiden sähköistämisen) prosessia lähiaikoina ja lähikuukausina.

Opiskelijavalintojen jälkipyykkiä pestään pitkään

Yliopistojen valintamenettelyn muutokset ovat jo nyt poikineet useita kanteluita oikeusasiamiehelle. Perusteluina ovat olleet muun muassa valintakriteereiden muuttaminen sekä sähköisen esivalintakokeen vilpin mahdollisuus.

Aalto-yliopiston vararehtori Petri Suomala
Aalto-yliopiston vararehtorin Petri Suomalan mukaan tämän kevään valintakokeiden järjestäminen on ollut tasapainoilua turvallisuuden, teknisten mahdollisuuksien ja valinnan luotettavuuden kanssa.Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Korkeakoulukentällä on varauduttu siihen, että tämän kevään opiskelijavalintoja puidaan vielä pitkään.

– Tämä on niin iso asia hakijoille ja heidän läheisilleen, että aivan ymmärrettävästi valintoja halutaan oikeudellisesti testauttaa. On myös yliopistojen etu, että prosessi käydään huolella läpi, Suomala sanoo.

Tuomas Pänkäläinen ymmärtää, että yliopistot ovat olleet pääsykokeiden suunnittelussa puun ja kuoren välissä. Luottamus hakijoiden rehellisyyteen on ainoa vaihtoehto, vaikka tämän kevään etäkokeissa on jo havaittu merkkejä vilpistä (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat).

Pänkäläinen toivoo, että viimeistään valintojen toinen vaihe tekisi tehtävänsä ja epärehelliset karsiutuisivat kouluun pääsevistä.

Hän ei usko, että huijaamisesta tulee isoa ilmiötä, mutta ymmärtää heitä, jotka asiaa harkitsevat. Oppilaitoksen hylkäyskirje voi tuntua ainakin hetken aikaa maailmanlopulta.

– Se on taas vuosi pois siitä, että pääsisi eteenpäin. Kilpailu, stressi ja paineet on niin kovat, että aivan varmasti moni miettii mitä keinoja voi käyttää, että pääsisi kouluun.

Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan klo 23 saakka.

Lue lisää:

Näin valmistaudut ammattikorkeakoulujen yhteiseen valintakokeeseen.

Katso yliopistojen uudet valintaperusteet: psykologian opintoihin 93, lääkikseen 75 ja kauppikseen 70–90 prosenttia todistuksilla

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus