Yle selvitti: Kymmenille kuntapomoille on annettu erityisvaltaa lakipykälän nojalla, joka ei koskaan astunut voimaan – Tutkija: Kuka oli se Pena, joka tämän keksi?

Samoja perusteluja vallan siirtämiseksi on kierrätetty kunnissa leikkaa ja liimaa -menetelmällä.

kuntapolitiikka
Kyltteja maantien varressa Tyrnävän rajalla.
Tyrnävällä erityisvalta siirtyi kunnanjohtajalle erikoisella tavalla.Risto Degerman / Yle

Sähköposti lauloi. Pohjoispohjalaisen Tyrnävän paikallispoliitikot kokoustivat laitteidensa ääreltä kuka mistäkin. Videoyhteyksiä ei ollut.

Oli maaliskuun 17. päivä.

Vasta edellispäivänä hallitus oli pitänyt historiallisen tiedotustilaisuuden, jossa se kertoi valmiuslain käyttöönotosta. Suomi siirtyisi poikkeustilan aikaan. Koulut menisivät kiinni, julkiset kokoontumiset rajoitettaisiin kymmeneen henkilöön.

Vajaan 7 000 asukkaan Tyrnävällä mietittiin, kuinka kunnallinen päätöksentekokoneisto pidettäisiin toiminnassa. Ylimääräisen sähköpostikokouksen listalla oli vain yksi asia: päätösvallan siirtäminen kunnanhallitukselta kunnanjohtajalle.

Pöytäkirjan mukaan kunnanjohtaja Vesa Anttila valmisteli päätöksen. Esittelytekstissä lukee, että vallansiirto perustuu valmiuslakiin ja sen pykälään 108. Tämä pykälä käsittelee kuntien hallinnon järjestämistä valmiuslain ollessa voimassa. Kunnanjohtajan esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmiuslain pykälää 108 ei kuitenkaan koskaan ole otettu Suomessa käyttöön. Tyrnävän tapauksessa se ei jäänyt ainoaksi ongelmaksi.

Koko kokous oli alusta loppuun vailla laillista pohjaa.

Erityisvalta laajasti käytössä ympäri Suomea

Suomen siirryttyä poikkeustilaan kymmenet kunnat ympäri Suomen ovat tehneet samankaltaisen vallansiirtopäätöksen kuin Tyrnävä.

Kuntien oli muun muassa suljettava kirjastot, vähennettävä koulukuljetuksia ja järjestettävä kaikille mahdollisuus etäkoulunkäyntiin. Kaikki oli tehtävä tilanteessa, jossa kuntien päätöselimet eivät voisi rajoitusten vuoksi kokoontua perinteiseen tapaan yhteen.

Kunnat halusivat, että joku voisi tehdä päätöksiä, jos kunnanvaltuuston ja -hallituksen toiminta halvaantuu. Samalla valmistauduttiin epidemian pahenemiseen.

Kaikissa kunnissa ei myöskään ollut epidemian alkuvaiheessa mahdollisuutta sähköiseen kokoustamiseen ja päätöksentekoon.

Ylen löysi kaikkiaan 29 kuntaa, joissa poliittiset päättäjät ovat antaneet kunnanjohtajalle, kaupunginjohtajalle tai pormestarille poikkeuksellista valtaa koronaepidemian vuoksi.

Määrä lähenee kymmenesosaa kaikista Suomen kunnista. Koska tiedonkeruumenetelmä ei ole aukoton, tällaisia kuntia on todennäköisesti tätäkin enemmän.

Voit katsoa listan kaikista kunnista tämän jutun lopusta.

20:ssä kunnassa vallansiirtoa on pohjustettu valmiuslailla ja sen pykälällä 108. Suurin osa on pieniä tai keskisuuria maalaismaisia kuntia ja kaupunkeja. Merkittävä osa kunnista sijaitsee Pohjanmaalla.

Suurimmissa kaupungeissa, kuten Tampereella, Jyväskylässä ja Kuopiossa, päätösasiakirjoista ei löydy mainintaa pykälästä 108.

Kuntaliiton talo, kuntatalo.
Kuntaliiton päärakennus Helsingissä. Liiton mukaan siltä ei ole juurikaan kysytty apua toimivallan siirtämisessä.Jyrki Lyytikkä / Yle

Valmiuslaki on jaettu kolmeen osaan. Pykälä 108 kuuluu toiseen osaan, jonka jokainen kohta täytyy ottaa käyttöön hallituksen erillisellä asetuksella.

Hallitus ei missään vaiheessa (siirryt toiseen palveluun)ole aktivoinut pykälää 108.

Itä-Suomen yliopiston kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen on seurannut poikkeusvallan aikaan siirtymistä tarkasti.

Muukkonen on aiemmin toiminut myös kunnanjohtajana. Hän kuvailee tilannetta koomiseksi. Muukkosen näkemys on, että valmiuslakiin perustuvat vallansiirtopäätökset ovat laittomia, koska niille ei ole juridista pohjaa.

Ongelmat eivät lopu siihen.

– Myös erityistoimivallan perusteella tehdyt päätökset saattavat olla laittomia, Muukkonen sanoo.

Muukkonen viittaa päätöksiin, jotka kunnan- tai kaupunginjohtaja on tehnyt tälle virheellisesti myönnetyn erityistoimivallan turvin.

Joissakin kunnissa erityistoimivallan turvin on tehty runsaasti päätöksiä, toisissa ei yhtäkään.

Kaikki päätökset eivät ole ihan pieniä. Esimerkiksi Kauhajoella kunnanjohtaja käynnisti koko kaupungin henkilöstöä koskevan yt-prosessin.

Jos kaikkien päätösten laillisuutta lähdettäisiin testaamaan oikaisupyyntöjen kautta tai lakiteitse, siitä voisi syntyä kunnissa melkoinen soppa. Muukkonen epäilee, että päätöksiä saatettaisiin joutua ottamaan takaisin.

Muitakin erikoisuuksia päätöksenteossa on ollut.

Päätökset syntyivät pikatahtiin

Suuri osa vallansiirroista on tehty heti hallituksen tiedotustilaisuuden (16.3.) jälkeen, monet jopa saman illan aikana.

Päätösprosessia ei voi pitää yksinkertaisena. Koronaepidemiaan perustuvassa vallansiirrossa on otettava huomioon ainakin kunta-, hallinto- ja valmiuslait sekä kuntien omat hallintosäännöt. Juridista asiantuntemusta vaaditaan paljon.

Tällaisissa tilanteissa käännytään usein Kuntaliiton puoleen, joka avustaa kuntia lakiasioissa. Nyt niin ei ole käynyt. Kuntaliiton lakimies Annaliisa Oksanen on koko asiasta hämillään.

– Meille on tullut hirvittävän vähän kysymyksiä toimivallan delegoinnista. Itse en ole vastannut yhteenkään avunpyyntöön.

Oksanen ihmettelee myös päätösten aikataulua.

– Se on tapahtunut tosi pikaisesti. En tiedä, onko paniikki korrekti sana, mutta siinä on varmasti tullut tarve tehdä nopeasti jotain.

Lisähämmennystä aiheuttaa se, että päätösten esittelytekstien sisällöt ovat laajalti samankaltaisia, jopa identtisiä. Vain kuntien nimet vaihtuvat.

Kauhajoen, Tyrnävän ja Kuhmon päätökset rinnakkain.
Esimerkkejä tekstien yhteneväisyydestä.

Yhteneväisiä osia on teksteissä laajemminkin. Tekstejä voi vertailla tarkemmin kuntien verkkosivuilla esimerkiksi täällä (siirryt toiseen palveluun), täällä (siirryt toiseen palveluun) ja täällä (siirryt toiseen palveluun).

Ylen selvityksen perusteella näyttää siltä, että suuressa osassa kuntia asian itsenäinen valmistelu on jäänyt vähiin.

Käytössä on ollut leikkaa ja liimaa -metodi.

Mistä teksti on peräisin?

On epäselvää, mistä virheellinen käsitys valmiuslaista ja sen käyttöönotosta on alkujaan lähtenyt. Kuntaliitto kieltää, että se olisi ohjeistanut kuntia toimimaan näin.

– Näköjään kaikki ovat imuroineet sen saman tekstin. Jossain on hokattu tämä ennen muita ja sitten muut käyttävät valmista tekstiä hyödyksi, Oksanen arvelee.

Tampereen yliopiston kunta- ja aluejohtamisen lehtori Jenni Airaksinen pohtii, missä väärintulkinta on voinut tapahtua.

– Esittelytekstin alkuperä, sylttytehdas, olisi siinä mielessä hyvin kiinnostava.

Matti Muukkonenkaan ei ole varma tekstin alkuperästä, mutta haluaisi kyllä tietää.

– Kuka oli se Pena, joka tämän keksi? Että hei, meillä on tämmöinen erityistoimivalta, joka ei perustu mihinkään lakiin, mutta perustuu kuitenkin valmiuslain pykäliin, tutkijatohtori naurahtaa.

Kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä: vallansiirtoja ei voi perustella valmiuslain pykälällä 108.

Yle pyrki jäljittämään tekstin alkuperän.

Selvitetään kuitenkin ensin, mitä erityistoimivalta oikeastaan tarkoittaa.

Erityistoimivallan merkitys ei aukea

Vallansiirroista on useimmiten päätetty kunnan- tai kaupunginhallituksen kokouksessa. Kokousten julkisten pöytäkirjojen pohjalta on vaikea päätellä, mitä päätökset käytännössä tarkoittavat.

Päätösteksteissä olevan useimmiten identtisen muotoilun mukaan johtaja käyttää erityisvaltaa, kun kyseessä on “peruspalveluiden turvaaminen, häiriötilanteen normalisointi, toimenpiteiden yhteensovittaminen eri toimialueiden välillä sekä taloudellisten ja henkilöstöresurssien suuntaaminen, tiedottaminen tai muu häiriötilanteen hoitamisen kannalta välttämätön päätös”.

– Valittu sanamuoto ei selvennä millään tavalla, mitä toimivaltaa on siirretty, tutkijatohtori Matti Muukkonen sanoo.

Tekstin muotoilu on epäonnistunut, Annaliisa Oksanen sanoo. Se on niin ympäripyöreä, että sisältö ei aukea.

– Esittelyteksti varmasti kuulostaa aivan järkyttävältä kuntalaisen tai poliitikon korviin, Oksanen arvelee.

Oksasen tulkinta kuitenkin on, että päätösvaltaa on tosiasiassa siirtynyt kunnanjohtajille melko vähän.

– Käsitykseni on, että nämä päätökset ovat välttämättömiä ja kiireellisiä, ehkä vähän bulkkipäätöksiä, hän sanoo viitaten esimerkiksi virastojen sulkemisiin ja koulukuljetusten uudelleenjärjestelyihin.

Oksanen muistuttaa, että virkajohtajien tekemät päätökset voidaan edelleen ottaa kunnanhallituksen käsittelyyn, jos päätös ei miellytä luottamushenkilöitä.

Kaikkien vallansiirtojen ongelmallisuutta se ei kuitenkaan poista.

Tyrnävällä salamyhkäinen kokous

Takaisin Pohjois-Pohjanmaalle. Tyrnävä on malliesimerkki siitä, miten vallansiirtopäätös menee alusta alkaen juridisesti pieleen.

Tyrnävän poikkeuspäätös on tehty sähköpostitse 17. maaliskuuta käydyssä kunnanhallituksen kokouksessa.

Lainsäädäntö ei tunnista tällaista kokouskäytäntöä.

Kuntalain mukaan sähköisesti käytävät kokoukset tulisi järjestää siten, että osallistujilla on yhdenvertainen näkö- ja ääniyhteys. Sähköpostitse käytävässä kokouksessa näin ei ole.

Tyrnävän kunnantalo. Tyrnävän vallansiirtopäätöksestä ei löytynyt mainintaa kunnan verkkosivuilla. Koko kokousta ei näytä tapahtuneen. YLE

Pöytäkirjan mukaan Tyrnävän päätöksen on valmistellut ja esittänyt kunnanjohtaja Vesa Anttila. Kuntaliiton Oksasen näkemys on, että näin ei olisi saanut toimia.

Tyrnävän päätöksestä puuttuu myös muutoksenhakuosoitus.

Omituista on myös se, että Tyrnävän vallansiirtopäätöksestä ei ylipäänsä löydy mainintaa kunnan verkkosivuilla. Siitä ei ole merkintää Tyrnävän tietopalvelussa (siirryt toiseen palveluun). Kunta ei myöskään ole tiedottanut asiasta muilla tavoin.

Kokouksen päätöspöytäkirjan (siirryt toiseen palveluun) voi kaivaa verkosta, jos tietää mitä etsiä. Yle löysi asiakirjan hakukoneen avulla.

Ainoa maininta sähköpostikokouksesta näyttää löytyvän kunnanhallituksen maaliskuun 30. päivän kokouksesta, jolloin sähköpostikokouksessa tehdyn päätöksen sisältöä selvennettiin luottamushenkilöille.

Kuntalaki ja sen pykälä 29 (siirryt toiseen palveluun) velvoittaa kuntia tiedottamaan tekemistään päätöksistä.

Kunnanjohtajat laajalti mukana päätöksenteossa

Asiantuntijat tyrmäävät Tyrnävän tavan hoitaa asiaa.

Tampereen yliopiston Jenni Airaksinen hämmästelee etenkin sitä, miksi kunnanjohtaja ei antanut valmisteluvastuuta jollekin toiselle virkamiehelle.

– Riski sille, että on ollut jäävi, on niin valtavan korkea.

Annaliisa Oksanen kommentoi asiaa yleisellä tasolla. Kunnanjohtajan tulisi ymmärtää olevansa jäävi valmistelemaan ja esittämään päätöstä, jossa hänelle itselleen siirretään poikkeuksellista valtaa.

Oksasen mukaan kunnanjohtaja ei olisi saanut olla missään roolissa asian käsittelyssä. Hänen olisi tullut myös poistua kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Matti Muukkonen on sitä mieltä, että kunnanjohtaja ei ole automaattisesti esteellinen, vaan vasta sitten, jos hän tai lähipiirinsä hyötyvät erityisvallan käytöstä.

– Tässä ollaan aika lähellä rajatapausta, Muukkonen sanoo.

Tyrnävä ei ole lähimainkaan ainoa paikkakunta, jossa virkamiesjohtajan esteellisyys herättää kysymyksiä.

Kunnanjohtaja on ollut valmistelemassa, esittelemässä tai ehdottamassa vallansiirtoa ainakin Askolassa, Hailuodossa, Jyväskylässä, Kauniaisissa, Kuopiossa, Lemillä, Lumijoella, Nakkilassa, Orimattilassa, Pomarkussa, Pudasjärvellä ja Siilinjärvellä.

Päätösten sisältö ja kunnanjohtajan roolin suuruus päätöksentekoketjuissa kuitenkin vaihtelee kunnittain. Vivahde-eroja on sen verran, että tapauksia on hankala niputtaa yhteen.

Esimerkiksi Kuopiossa, Jyväskylässä ja Lumijoella vedotaan siihen, ettei valtaa ei ole siirretty henkilölle, vaan virka-asemalle. Mikäli esimerkiksi kunnanjohtaja sairastuisi, valta siirtyisi tehtävän mukana sijaiselle.

Tyrnävällä kunnanjohtajan esteellisyyskysymys on vain pieni osa ongelmaa.

Kuntaliiton Oksanen kertoo, että laki ei tunnista sähköpostitse käytävää kokousta. Matti Muukkosen mukaan Tyrnävän kokousta ei tästä syystä ole oikeudellisesti koskaan ollut olemassakaan.

Vaikka olisikin, vallansiirtopäätös ei Muukkosen mukaan ole tullut lainvoimaiseksi, koska siitä puuttui muutoksenhakuohje.

Kunnanjohtaja: Hiusten halkomista

Tyrnävän kunnanjohtaja Vesa Anttila ei näe vallansiirrossa ongelmaa. Anttilan mukaan päätöksentekokulttuuri on kunnassa ollut koronaepidemian aikana hyvä.

Kun puheeksi tulee perusteluna käytetty valmiuslain pykälä 108, Anttila miettii hetken ja vastaa.

– En osaa tähän hätään sanoa tuohon nyt yhtään enempää. Me olemme reagoineet maalaisjärjellä.

Kunnanjohtajan mukaan kunnalla on ollut velvollisuus suojella asukkaitaan, ja päätöksillä on ollut kiire. Velvoitteet tulevat hänen mukaansa muualta lainsäädännöstä.

– Muut lait sanovat, että yhteiskunnassa, kunnassa ja kunnan johtamisessa palvelutuotanto vaatii häiriötilanteissa poikkeustoimenpiteitä. Jos ruvetaan hiuksia halkomaan, että mitä valmiuslaki sanoo, niin se on sitten oma asiansa, Anttila kertoo.

Anttila ei osaa sanoa, miksi kokouksesta ei löydy mainintaa kunnan verkkosivuilta.

Muut kysymykset jäävät vaille vastausta, sillä Anttila keskeyttää haastattelun.

– Minusta alkaa tuntua, että meidän pitää tämä haastattelu päättää tähän. Sinulla on lähestymiskulma negatiivinen, kun meillä on positiivinen. Me haluamme taata kuntalaisten hyvinvoinnin, Anttila päättää puhelun.

Myöhemmin kunnanjohtaja vastaa lisäkysymyksiin sähköpostitse. Sähköpostin allekirjoittajiksi on merkitty kaikkiaan 13 henkilöä, mukana lähes koko kunnanhallitus.

Vesa Anttilan mukaan sähköpostikokouksella on ollut laillinen pohja, koska menettelytapa sopi kunnanhallituksen jäsenille.

Anttila ei myöskään katso olleensa esteellinen asiassa.

Kunnanjohtaja kirjoittaa, että kokouksen päätöksiä on selvennetty jälkikäteen kunnanhallituksen 30. maaliskuuta käydyssä kokouksessa. Anttilan mukaan aiemman kokouksen päätöksenteko on vahvistettu tässä jälkimmäisessä kokouksessa.

Siihen, miksi sähköpostikokousta ei edelleenkään ole merkitty kunnan tietopalveluun tai miksi tämän kokouksen pöytäkirjassa ei ole muutoksenhakuohjeita, ei tule selkeää vastausta.

Anttilan mukaan päätöksentekoa ei kuitenkaan ole yritetty peitellä.

Kauhajoen kiistanalaiset yt-neuvottelut

Vaikka Tyrnävällä päätöksenteko on saanut erikoisia piirteitä, vallansiirtopäätöksestä ei ole noussut meteliä.

Etelä-Pohjanmaan Kauhajoella sen sijaan on.

Kuten moni muukin kunta, Kauhajoki teki päätöksen erityistoimivallan käyttöönottamisesta 16. maaliskuuta. Samana päivänä hallitus oli ilmoittanut poikkeusoloista. Päätöksen esittelytekstissä lukee, että erityistoimivalta perustuu valmiuslain pykälään 108.

Mm. Kauhajoki hakee harkinnanvaraista avustusta.
Kauhajoen kaupungintalo. Kauhajoki ei suostunut oikaisemaan vallansiirtopäätöstä kuntalaisen pyynnöstä. Nyt asiaa ajaa paikallispoliitikko.Hans-Mikael Holmgren / YLE

Kaupunginhallituksen tekemästä päätöksestä oli unohtunut oikaisuvaatimusohje. Toisin sanoen päätökseen tyytymättömille ei kerrottu, miten siihen voisi hakea muutosta.

Yksittäinen kaupunkilainen teki päätöksestä oikaisupyynnön. Kaupunginhallitus ei suostunut oikaisemaan itse päätöstä, joka oli tässä vaiheessa jo yli kuukauden vanha. Kunnanhallitus liitti vanhaan päätökseen kuitenkin oikaisuohjeen jälkikäteen.

Tämä sai kaupunginhallituksessa istuvan Petteri Oppaan (kok.) kupin nurin. Opas oli mukana päättämässä vallansiirrosta eikä tuolloin epäillyt sen laillisuutta. Oppaan mukaan kunnan hallintojohtaja oli esitellyt vallansiirron perustuvan lakiin.

– Sitä ei tullut etukäteen tarkistettua, että kyseiset lakipykälät eivät ole voimassa, Opas kertoo.

Kun ongelmallisuus paljastui, Opas on yrittänyt saada asiaan muutosta. Hän on vaatinut päätökseen oikaisua sekä merkkauttanut pöytäkirjoihin eriävän mielipiteensä.

Kauhajoen kaupunginjohtajan Linda Leinosen mukaan erityistoimivallan käyttöönottoa ei ole perusteltu valmiuslain pykälällä 108, vaan kaupungin hallintosäännöllä.

– Päätös perustuu nimenomaan hallintosäännön delegointiin.

Päätösehdotuksen mukaan kaupunginjohtaja käyttää valtaa “kaupungin hallintosäännön määrittelemästä toimivallasta poiketen”.

Leinosen mukaan kaupunki on varmistanut Kuntaliitosta, että päätöksenteko on mennyt oikein.

– Meillä on käsittääkseni useamman lakimiehen näkemys Kuntaliitosta.

Kuntaliitosta kerrotaan, että kaupungille ei ole annettu asiasta lausuntoja.

Kauhajoen ja Kuntaliiton avustavan lakimiehen välillä on kyllä käyty epävirallisempaa viestinvaihtoa, kun kaupunki sai oikaisupyyntöjä asiasta. Tämä on kuitenkin tapahtunut vasta toukokuussa.

Vallansiirtopäätöksiin liittyviä oikaisuvaatimuksia on käsitelty lisäksi ainakin Ilmajoella, jossa kunnanhallitus hylkäsi oikaisupyynnöt (siirryt toiseen palveluun).

Oikaisuja vaatinut kunnanvaltuutettu Hannu Akkanen (ps.) kertoo aikovansa viedä päätökset suurella todennäköisyydellä vielä hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Limingassa kunnanhallitus oikaisi (siirryt toiseen palveluun) itse vallansiirtopäätöstään, kun sen ongelmallisuus kävi ilmi. Aiheesta on kirjoittanut Kaleva (siirryt toiseen palveluun).

Mitä vallalla sitten on tehty?

Kuntalaisten näkökulmasta oleellisin kysymys lienee, miten kunnanjohtajat ovat erityistoimivaltaansa käyttäneet.

Kaikissa tapauksissa kunnanjohtajien tekemiä päätöksiä ei löydy kunnan tietopalvelusta.

Tyrnävä on kuitannut erityispäätökset kunnanhallituksen kokouksissa siten, että kunnanjohtaja on kertonut tekemistään päätöksistä kunnan luottamushenkilöille. Päätösten sisältöä ei ole avattu pöytäkirjoissa edes otsikkotasolla.

Kunnanjohtaja Vesa Anttilan mukaan hän on tehnyt kaikkiaan 14 päätöstä erityistoimivallan turvin. Mukana on muun muassa kouluruokailujen ja -kuljetusten järjestämistä koskevia päätöksiä. Anttilan mukaan päätösten julkistamisesta ei ole kunnassa keskusteltu.

Kunta on tuonut julki ainakin osan päätösten sisällöstä tiedottein (siirryt toiseen palveluun). Kaikista tiedotteista ei kuitenkaan selviä, miten päätökset ovat syntyneet ja kuka ne on tehnyt. Tiedotteista ei myöskään ilmene, onko mukana sellaisia päätöksiä, joihin kuntalainen voisi halutessaan hakea oikaisua.

Kauhajoen päätökset puolestaan on ilmoitettu kuntalaisille viranhaltijapäätöksinä. Kaupunginjohtaja Linda Leinosen mukaan niitä on pidetty julki vähintään lain vaatimat 14 päivää.

Enää erityisvallalla tehtyjä viranhaltijapäätöksiä ei ole nähtävissä, mutta Leinosen mukaan niitä on tehty Kauhajoella kaksi: toinen liittyi etätyön tekemiseen koronaepidemian aikana. Toisessa kaupunginjohtaja käynnisti koko kaupungin henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut.

Neuvotteluissa oli määrä neuvotella henkilöstön lomautuksista poikkeusaikana. Normaalisti näin iso päätös vaatisi poliittista päätöksentekoa.

Kauhajoen yt-päätöksessä ongelmaksi muodostuu se sama hallintosääntö, johon kaupunginjohtaja Leinosen mukaan koko vallan delegointi kaupungissa perustuu.

Kauhajoen hallintosäännössä henkilöstöasiat on eroteltu muista siten, että niiden päätösvaltaa ei voi delegoida eteenpäin.

Linda Leinosen mukaan erityistoimivallalla tehdyn yt-kutsun ja kunnan hallintosäännön välillä ei kuitenkaan ole ristiriitaa.

– Nämä yt-neuvottelut liittyvät talouden hoitamiseen.

Eli yt-neuvotteluiden käynnistäminen ei ole mielestäsi henkilöstöasia?

– On se toki henkilöstöasiakin, mutta myös meidän talouden tasapainottamiseen liittyvä asia. Näiden seurauksena ei päädytty lomauttamaan, vaan aloitettiin kaupunginhallituksen päätöksellä uudet neuvottelut.

Tutkijatohtori Matti Muukkonen on eri mieltä Leinosen kanssa yt-päätöksestä.

– Viranomaiselta on kokonaan puuttunut toimivalta tehdä kyseinen päätös. Tällöin päätös on pätemätön, Muukkonen kertoo.

Myös Tyrnävällä kunnanjohtaja käynnisti yt-neuvottelut (siirryt toiseen palveluun) erityistoimivaltansa turvin.

Näin järeät päätökset näyttävät olevan poikkeuksellisia. Yleisesti ottaen erityistoimivallan käyttö on ollut maltillista.

Useassa kunnassa sitä ei ole käytetty kertaakaan. Esimerkiksi Kuopio, Hailuoto ja Lumijoki kertovat, että poikkeuspäätöksiin ei ole ollut tarvetta.

Esittelyteksti on levinnyt verkossa

Mistä kaikki oikein sai alkunsa?

Epäonninen esittelyteksti näyttää syntyneen kunnanjohtajien sähköisissä sosiaalisissa verkostoissa ja sähköpostiryhmissä. Teksti on synnytetty yhteistuumin, siksi se on monessa tapauksessa identtinen.

Lopulta teksti on alkanut elää omaa elämäänsä ja levinnyt laajemmalle, kun kunnat ovat kopioineet toinen toisiaan.

– Jos sen nyt kehtaa sanoa, niin olen googlaillut, katsellut ja ollut yhteydessä, että miten muissa kunnissa on tehty, uusimaalaisen Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka kertoo.

Tiina Heikka
Lapinjärven kunnantalo. Lapinjärvellä seurattiin ennen vallansiirtoa kuntapomolle, miten muissa kunnissa oli jo aiemmin toimittu.Tiina Jutila / Yle

Hailuodosta myönnetään suoraan, että valmiuslakia ei ole tunnettu riittävän hyvin.

– Ehkä meidän mielissä on ollut, että valmiuslaki otetaan sellaisenaan käyttöön, kunnanjohtaja Aki Heiskanen sanoo.

Heiskaselle tulee yllätyksenä, että valmiuslain pykälä 108 ei ole voimassa.

– Se ei itse asiassa noussut esiin ennen tätä puhelua millään tavalla. Sitten se täytyy korjata, jos on näin, hän kertoo puhelimitse.

Lähtökohtaisesti tekstin alkuperä ei liene ongelma. Tilanne kuitenkin voi muuttua hankalaksi, jos yhdessä laadittuun tekstiin tulee juridinen kömmähdys, kuten nyt näyttää käyneen.

Tällöin virheet monistuvat ja asian virkavastuulla esitelleet henkilöt voivat joutua pulaan.

Tampereen yliopiston Jenni Airaksinen epäilee, että toimintatavan taustalla on etenkin pienten kuntien pula resursseista.

– Osaaminen on ihan muutamien henkilöiden varassa, Airaksinen toteaa ja jatkaa:

– Systeemin heikkoudet paljastuvat yllättävissä tilanteissa. Kyllä tämä korona näköjään kaikenlaista paljastaa.

Tämä juttu keskittyy tilanteisiin, joissa vallansiirtopäätös on synnyttänyt juridisia ongelmia. Näyttää siltä, että pääsääntöisesti erityisvaltaa on kunnissa käytetty vastuullisesti, vaikka sen myöntöperusteet olisivatkin olisivatkin olleet virheellisiä.

Jenni Airaksinen kertoo, että esimerkiksi Tampereella vallansiirrosta on tiedotettu ulospäin, eikä asiasta ole syntynyt metakkaa.

– Keskustelu oli varsin intohimotonta, vaikka kyseessä on pormestari, joka ei edes ole normaali virkajohtaja. Tämän homman voi tehdä joko tosi hölmösti tai tosi fiksusti.

– Siinä oli aluksi valtion ohjeiden kanssa hähmyistä, että mitä tässä tulee tapahtumaan ja minkä nojalla ja mitä oikeasti ollaan tekemässä. Siihen nähden olemme saaneet kaikki palvelut hyvin toteutettua ja asiat pidettyä hanskassa, Lapinjärven Tiina Heikka tiivistää.

On myös korostettava, että poikkeusvaltaa käyttäessään kunnanjohtaja ei ole päättänyt asioista täysin omassa yksinäisyydessään, vaan jonkun toisen virkamiehen esittelystä. Päätökset tehdään useimmiten jonkinlaisessa poikkeusajan johtoryhmässä.

Miten vakavasta asiasta sitten lopulta on kyse?

Epäselvyydet voivat syödä luottoa demokratiaan

Petteri Opas on pohtinut asian vakavuutta paljon sen jälkeen, kun hän otti asian esille. Vaikka asiaa miten pyörittelee, lopulta päädytään demokratian ytimeen.

– Julkisen vallankäytön tulisi perustua lakiin, Opas sanoo.

Yle jututti lukuisten kuntien edustajia tätä juttua varten. Kaikki painottivat, että vallansiirtojen tavoitteena on ollut kuntalaisten etu ja päätöksenteon turvaaminen.

Asiantuntijoiden mukaan ongelmia on etenkin periaatetasolla. Epäselvät ja heikosti perustellut vallansiirrot voivat nakertaa kuntalaisten uskoa kansanvaltaan.

Hailuodon kunnanvirasto.
Hailuodon kunnantalo. Hailuodolla luultiin virheellisesti, että valmiuslaki tuli kokonaisuudessaan käyttöön.Paulus Markkula / Yle

Kaikki kolme asiantuntijaa uskoo, että taustalla on enemmän tietämättömyyttä ja osaamattomuutta kuin vallanhimoa.

– Voiko tässä olla niin, että meillä oli kansakuntana liian huono ymmärrys siitä, miten valmiuslaki toimii? Muukkonen pohtii.

Kuntaliiton Annaliisa Oksanen on sitä mieltä, että käytännössä suurempaa vahinkoa ei näytä tapahtuneen. Oksasen mukaan sekään ei ole ongelma, että väärin myönnetyn toimivallan turvin on tehty päätöksiä, koska suuri osa niistä on jo ehtinyt “vanhentua” ja niiden vaikutukset ovat jo tapahtuneet.

– Toimivallan ylittäenkin tapahtunut päätös tulee lainvoimaiseksi, jos siitä kukaan ei valita, Oksanen sanoo.

Oksanen kuitenkin saattaisi väärin myönnetyllä toimivallalla tehdyt päätökset jälkikäteen oikean päätöselimen tiedoksi, jotta niitä voitaisiin tarvittaessa pohtia uudestaan.

– Että tämmösen päätöksen tein, tämä oli välttämätöntä, onko ok, Oksanen kuvailee.

Kunnat, joissa on tehty vallansiirtoja:

Kunta

Perusteltu pykälällä 108?

Askola

Kyllä

Enontekiö

Ei

Haapavesi

Kyllä

Hailuoto

Kyllä

Ilmajoki

Kyllä

Isokyrö

Kyllä

Jyväskylä

Ei

Kauhajoki

Kyllä

Kauniainen

Ei

Kempele

Kyllä

Kuhmo

Kyllä

Kuopio

Ei

Lapinjärvi

Kyllä

Lemi

Ei

Liminka

Kyllä

Luhanka

Kyllä

Lumijoki

Kyllä

Marttila

Kyllä

Nakkila

Kyllä

Orimattila

Ei

Pomarkku

Kyllä

Pudasjärvi

Kyllä

Pyhtää

Ei

Rusko

Kyllä

Siilinjärvi

Ei

Soini

Kyllä

Tampere

Ei

Tyrnävä

Kyllä

Vesilahti

Kyllä

Lue myös:

Koronakriisi lyö myös kuntiin: Soitimme Ypäjälle ja Siikalatvaan ja kysyimme, miltä tulevaisuus tuntuu kahdesta parikymppisestä kunnanjohtajasta

Kunnat haluavat ripeämpää päätöksentekoa poikkeusoloissa – onko järkeä kutsua iso valtuusto koolle korona-aikana?

Analyysi: Aiemmin mahdottomina pidetyt koulupäätökset yritetään nuijia Porissa pöytään koronan avittamina

Valtaosassa Suomea koronatartuntoja on hyvin vähän tai ei lainkaan – kartta näyttää, miten korona hiipuu eri puolilla maata

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus