Rajavartiolaitosta arvostellaan toimivaltuuksien ylittämisestä – viranomaisen mukaan rajanylityksistä on luovuttu vapaaehtoisesti, mutta moni suomalainen kokee tulleensa käännytetyksi

Rajavartiolaitoksen mukaan toiminta on lainmukaista, mutta ihmisoikeusprofessori pitää perusteluja kestämättöminä.

rajavalvonta
Ilmakuva rajalta, missä autojonot seisovat odottamassa rajatarkastusta.
Rajavartiolaitoksen toiminnasta on tehty kymmeniä kanteluja eri tahoille. Muun muassa ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin on kannellut oikeuskanslerille EU-kansalaisten käännyttämisestä.Antti Ullakko / Yle

Torniolaisen Esa Junturan yritys päästä Ruotsin Kalixissa sijaitsevalle mökilleen tyssäsi huhtikuussa tavalla, joka on tuttu monelle ihmiselle länsirajalla tänä keväänä. Rajavartija kielsi Junturaa ylittämästä rajaa, vaikka niin ei voi Suomen lain mukaan tehdä.

Suomen kansalaista ei voi perustuslain mukaan estää lähtemästä eikä palaamasta maahan.

Juntura ehdotti, voisiko hän antaa avaimet rajan yli Ruotsin asunnon naapurille, jotta tämä voisi tarkistaa, että talo on kunnossa. Etenkin vanhan talon vesiputket huolettivat.

Rajavartija kielsi senkin, vaikka rajavartijalla ei ole lakiin perustuvaa toimivaltaa kieltää tavaroiden liikettä.

Juntura on yksi lukuisista länsirajan asukkaista, joiden matkanteko on tyssännyt hallituksen tahtotilaa toteuttavan Rajavartiolaitoksen kieltoihin. Hallitus palautti sisärajatarkastukset länsi- ja pohjoisrajalle 19. maaliskuuta.

Rajavartiolaitos katsoo toimineensa lainmukaisesti.

Torniolainen Esa Juntura.
Torniolaisen Esa Junturaa ei päästetty raan yli, sillä rajavartija ei pitänyt mökin kunnon tarkastamista pätevänä syynä rajanylitykselle. Muutama päivä myöhemmin hän pääsi rajan yli samalla syyllä muitta mutkitta.Pekka Juntti / Yle

Professori: Lakiin kirjattu periaate on unohdettu

Virkamiehen toiminnan tulee aina perustua lakiin. Se on kirjattu perustuslakiin. Åbo Akademin julkisoikeuden professorin Markku Suksen mukaan länsirajalla kyse on tarkoitussidonnaisuuden periaatteen unohtamisesta.

Sisärajatarkastukset ovat EU:ssa äärimmäinen toimi, johon voidaan turvautua vain poikkeustilanteessa silloin kun jäsenvaltiota uhkaa vakava vaara. Tässä tapauksessa sisärajatarkastusten syy on koronaviruspandemian leviämisen estäminen.

– Tarkoitussidonnaisuuden periaate tarkoittaa, että oikeutta pysäyttää liikenne ei saisi käyttää muuhun tarkoitukseen. Tarkoitus henkilön pysähtymiseen on se, että saadaan terveydellisestä syystä tehtävä rajatarkastus tehtyä ja ohjattua hänet vaikkapa karanteeniin, jos niin on välttämätön tehdä. Jos samalla tarkastetaan muita asioita, käytetään toimivaltaa väärään tarkoitukseen, Markku Suksi linjaa.

Tarkoitussidonnaisuuden periaate löytyy rajavartijoiden toimintaa ohjaavan rajavartiolain pykälästä 7b (siirryt toiseen palveluun).

Juristi: Matkan tarkoitusta ei saa kysyä

Oireettomien Suomen kansalaisten osalta pelkkä kansalaisuuden toteaminen täyttää maahantulo- ja maastalähtöedellytykset. Uumajassa asuva juristi ja väitöskirjatutkija Ida Asplund linjaa, että kaikki toimenpiteet sen jälkeen ovat toimivallan ylittämistä. Jopa kysymykset matkan tarkoituksesta ja määränpäästä ylittävät toimivaltuudet. Asplund on Suomen kansalainen, joka kävi tutustumassa länsirajan käytäntöihin sunnuntaina 17. toukokuuta.

Länsirajalla kansalaisilta on muun muassa vaadittu välttämätön ja perusteltu syy saapua maahan tai poistua maasta, jollei tämä itse ole ymmärtänyt vedota perusoikeuksiinsa.

Työpaikalta on vaadittu kirjallista dokumenttia työn välttämättömyydestä. Rajalla on velvoitettu täyttämään terveysviranomaisille kerättävä oirekysely ja karanteenisitoumus, jossa kysyttiin henkilötiedot, auton rekisterinumero ja määränpään osoite.

Paperin laillisuusongelmista on mennyt oikeuskanslerille useita kanteluita. Sen käytöstä luovuttiin kokonaan 14. toukokuuta.

Perusoikeudet otettava huomioon aina

Rajavartiolain 11. pykälä velvoittaa rajavartiomiehen ottamaan kaikessa toiminnassaan huomioon perusoikeudet ja ihmisoikeudet. Rajavartiomiehen on valittava perusteltavissa olevista vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista.

Rajavartijan tulisi siis ottaa itsenäisesti huomioon perusoikeudet ja tehdä päätöksensä niiden mukaisesti. Nyt perusoikeuksista huolehtiminen on jätetty kansalaisen itsensä varaan eikä häntä ole neuvottu.

Rajavartiolaitoksen rajatarkastusyksikön päällikön Tuomas Laosmaan mukaan Rajavartiolaitos on ollut aktiivinen neuvontavelvollisuutensa toteuttamisessa.

– Rajavartiolaitos on perustanut useita neuvontanumeroita ja pyrkinyt vastaamaan kaikkiin sähköpostitse ja puhelimitse tehtyihin yhteydenottoihin.Vastauksissaan Rajavartiolaitos on esittänyt valtioneuvoston suositukset, mutta myös Suomen kansalaisten perustuslailliset oikeudet, Laosmaa kertoo.

Rajavartiolaitos on vastannut Ylen kysymyksiin sähköpostitse.

Eila Isometsä kävelemässä raja-aidan vieressä Tornion Victorian torilla.
Kaksoiskaupunki Tornio-Haaparantaa jakaa nyt raja-aita. Rajatarkastusten palauttamispäätöstä on jatkettu kahdesti ja näillä näkymin tarkastuksia jatketaan 14. kesäkuuta asti.Pekka Juntti / Yle

Raja: Kääntymiset ovat olleet vapaaehtoisia

Rajavartiolaitoksesta kerrotaan, että käännytykset eivät voi kohdistua Suomen kansalaisiin.

– Vallitsevassa tilanteessa usea ihminen on kanssamme käydyn keskustelun jälkeen vapaaehtoisesti luopunut rajanylitysaikeesta. Varsinaiset käännytyspäätökset kirjataan aina asianmukaisesti, Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentajan sijainen Valtteri Viitala kirjoittaa.

Juttua varten haastatelluista Suomen kansalaisista kukaan ei ole kokenut itse luopuneensa rajanylitysaikeesta vaan heidät on käännytetty, koska välttämätöntä syytä rajan ylittämiseen ei ole ollut.

Myös Esa Junturalle vastaus oli selvä ei.

Käännytys on hallintopäätös, joka dokumentoidaan tarkasti ja josta käännytetty saa itselleen asiakirjan. Laosmaan mukaan länsirajalla on 14.5. mennessä käännytetty yhteensä kuusi henkilöä. He ovat olleet EU–kansalaisia ja kolmannen maan kansalaisia.

Kukaan juttua varten haastatelluista suomalaisista ei ole saanut käännytyksestä virallista päätöstä eikä dokumenttia. Myös useimmilta ruotsalaisilta se puuttuu. Se tekee asiasta kansalaisen oikeusturvan kannalta hankalan.

Kuinka näyttää toteen viranomaisen tekemä toimenpide, jos siitä ei ole mustaa valkoisella?

Autoja jonottamassa Suomeen Ruotsin ja Suomen rajalla Haaparanta-Torniossa toukokuussa 2020.
Useat rajan pinnassa asuvat ovat kertoneet Ylelle, että heidän rajanylityksensä on evätty. Yhteydenottoja tuli myös siitä, että rajan yli on päässyt vaivatta.Pekka Juntti / Yle

Professori kanteli EU-kansalaisen kohtelusta

Perjantaina 8. toukokuuta Yle julkaisi jutun, jossa ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin linjasi, että myöskään ruotsalaisia tai muita EU-kansalaisia ei voi käännyttää rajalta kansalaisuuden perusteella vaan yksilöidysti.

Rajavartiolaitos pitää uutisointia (siirryt toiseen palveluun) virheellisenä ja kirjoittaa, että sen vuoksi ruotsalaisten määrä on lisääntynyt länsirajalla.

EU-kansalaisen käännyttäminen on mahdollista ulkomaalaislain (siirryt toiseen palveluun) 155., 156. ja 156a. pykälissä esitettyjen perusteiden mukaisesti. Scheininin mukaan sen voi kuitenkin tehdä vain yksilöstä nousevaan syyhyn vedoten. Sitä ei siis voida ulottaa kaikkiin Ruotsin kansalaisiin.

Tiedot länsirajalta kertovat, että ruotsalaisia käännytetään jatkuvasti. Osa taas pääsee yli. Kukaan ei rajalle mennessään tiedä, mitkä ovat kriteerit.

Kaksoiskansalainen Adam Huuva yritti ruotsalaisena yli Haaparannalta Suomeen maanantaina 11. toukokuuta. Hänet estettiin. Hänelle rajavartija sanoi syyksi, että ohjeistuksen mukaan kaikki ruotsalaiset käännytetään. Huuva pääsi lopulta yli osoitettuaan, että hän on Suomen kansalainen.

Haaparannalla asuvan ruotsalaisen Birgit Fullerin matka pysähtyi Torniossa rajalle 20. toukokuuta, kun hän oli viemässä poikaansa kaverin luo. Hänen vanhin poikansa ja veljensä taas ovat saaneet hakea Suomesta sählymailaan lavan ja autoon jarrupalat.

Rajatarkastusyksikön päällikön Tuomas Laosmaan mukaan varsinaiset käännytykset eivät ole lisääntyneet huomattavasti viime päivinä.

– Pääosa henkilöistä, joiden maahantulon edellytykset eivät täyty, luopuu rajanylitysaikomuksesta omasta tahdostaan.

Birgit Fullerille oma tahto tarkoitti sitä, että rajavartija kysyi käännytkö vapaaehtoisesti vai tehdäänkö asiasta viralliset paperit. Fuller valitsi vapaaehtoisen palaamisen.

Laosmaa perustelee ruotsalaisten käännytyksiä sillä, että valtioneuvosto on päätöksillään rajoittanut maahanpääsyä. Näihin päätöksiin perustuen EU-kansalaiset voidaan käännyttää kansanterveydelle aiheutuvaan uhkaan perustuen.

Kyse on hänen mukaansa kokonaisharkinnasta, joka toteutetaan ulkomaalaislain 146. pykälän mukaisesti.

– Tiivistettynä käännyttämisen perusteina voivat olla passin tai henkilötodistuksen puuttuminen, hänen katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä tai turvallisuutta, tai kansanterveydelliset syy, Laosmaa kirjoittaa.

Professori Martin Scheinin pitää ulkomaalaislain 146. pykälän soveltamista täysin virheellisenä kahdesta syystä.

Ensinnäkin kokonaisharkinta voi koskea vain yksilöllistä tapausta, ei ryhmää taikka ryhmään kuulumista. Toisekseen kyseinen pykälä koskee toimintaa EU-ulkorajoilla, mikä selviää ulkomaalaislain 142. pykälästä. Länsiraja taas on EU:n sisäraja.

Martin Scheinin on jättänyt EU-kansalaisten kohtelusta kantelun oikeuskanslerille.

Sisärajavalvonnasta lukuisia kanteluita

Kaiken kaikkiaan Rajavartiolaitoksen toiminnasta on tehty kymmeniä kanteluja. Rajavartiolaitokselle on Ruotsin radion mukaan (siirryt toiseen palveluun) tehty 24 kantelua sisärajavalvonnasta. Niistä 14 koskee Tornio-Haaparantaa.

Oikeuskansleri (siirryt toiseen palveluun) on puolestaan saanut 16 kantelua ja myös eduskunnan oikeusasiamiehelle ja tietosuojavaltuutetulle on kanneltu. Yksi oikeuskanslerille kannelleista on lappilainen keskustan kansanedustaja ja entinen rajaupseeri Mikko Kärnä.

Torniolainen Eila Isometsä harkitsi kantelun tekemistä jouduttuaan pysäytetyksi pyöräreissullaan Torniosta Haaparantaan. Palatessaan hän ei suostunut allekirjoittamaan karanteenisitoumusta, jota hän piti laittomana.

Eila Isometsä katsoo kameraan.
Torniolainen Eila Isometsä harkitsi kantelun tekemistä rajavartijoiden toiminnasta, mutta luopui aikeestaan, kun kansanedustaja Mikko Kärnä kertoi kannellensa asiasta oikeuskanslerille.Pekka Juntti / Yle

Episodia seuraavana päivänä Isometsä meni merivartioston konttorille kysymään hänet pysäyttäneiden rajamiesten nimiä kantelua varten.

Eila Isometsän mukaan käynnin jälkeen merivartiostosta olisi soitettu hänen sukulaiselleen, joka työskentelee Rajavartiolaitoksella ja toivottu neuvomaan Isometsää luopumaan kantelusta.

– Ja tämä asiahan ei kuulu hänelle miksikään! Eila Isometsä ärähtää.

Isometsän mukaan kyse on painostamisesta.

– Jollakin oli hätä kun aletaan soittamaan, että lopeta. En ole tehnyt mitään väärää, mutta nämä ovat tehneet omat lakinsa.

Sukulainen kiistää väitteet.

– Ei ole työnantajan puolesta painostettu, enkä ole ollut yhteydessä kuin perheenjäsenenä.

Satoja autoja tarkastettu

Koko kaksi kuukautta kestäneen operaation ajan rajavartijat ovat tutkineet autojen tavaratiloja, kauppakasseja ja laukkuja. Myös nämä toimet näyttäytyvät hankalassa valossa, kun niitä peilaa perustuslakiin ja rajavartiolakiin.

Operaation alussa myös tulli osallistui aktiivisesti autojen tarkistamiseen. Tällöin kyse on tullivalvontatoimenpiteestä, joita myös Rajavartiolaitos voi suorittaa niillä rajanylityspaikoilla, joissa tulli ei ole läsnä, ja tullin pyynnöstä muuallakin.

Rajavartijat tarkastavat henkilöitä Ruotsin rajalla Torniossa.
Rajavartijat ovat pysäyttäneet rajalla kaikki kulkijat. Myös satojen autojen tavaratilat on tutkittu.Antti Ullakko / Yle

Autojen tutkiminen on sallittua EU-sisärajoilla vain erityisestä syystä. Tämä tarkoittaa käytännössä tiedustelutietoa tai tullimiehen vahvaa epäilyä. Toimenpiteet pitää aina dokumentoida.

Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentajan sijainen Valtteri Viitala korostaa Tornion osalta, että tavarat ovat ensisijaisesti tullin toimivaltaan kuuluvia asioita ja Rajavartiolaitos keskittyy pääsääntöisesti henkilöliikenteeseen. Autojen tarkastukset liittyvät rajatarkastustoimenpiteisiin.

Viitalan mukaan tapaukset ovat tilannesidonnaisia ja yleensä tavoitteena on tarkistaa, ettei autossa ole ylimääräisiä henkilöitä. Toimenpiteestä ei Rajavartiolaitoksen mukaan normaalisti tehdä erillistä merkintää tietojärjestelmiin.

Sisäministeri: Epäkohdat tullaan selvittämään

Rajavartiolaitoksen mukaan Torniossa arviolta noin prosentti ajoneuvoista on tarkastettu. Tarkastettujen autojen määrä nousee satoihin.

Tarkastuksista suuri osa on kohdistunut suomalaisiin, joiden edellytykset ylittää raja ovat kansalaisuuden perusteella kunnossa. Enempää kuin se, mitä pandemiaan liittyvä tilanne ja säännöstö edellyttää, ei saisi tehdä, kertoo julkisoikeuden professori Markku Suksi.

– Muussa tapauksessa rajavartija käyttää toimivaltuutta muuhun kuin on tarkoitettu. Se loukkaa tarkoitussidonnaisuuden periaatetta.

Professori Markku Suksi.
Julkisoikeuden professori Markku Suksen mukaan oikeutta pysäyttää liikenne ei saa käyttää muihin tarkoituksiin.Yle/Mattias Simonsen

Markku Suksen mukaan Rajavartiolaitos on sotilaallisesti järjestäytynyt organisaatio. Käskyt tulevat ylhäältä.

– Eli ei siellä rajalla mitään kovin luovaa ajattelua tehdä vaan se toimintamalli on jostakin muualta tullut.

Hänen mukaansa sekä organisaatio kokonaisuudessaan että sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ovat vastuussa toiminnasta, koska Rajavartiolaitoksen esikunta on samalla sisäministeriön rajavartio-osasto. Silti rajavartijankin tulee tietää, mihin lakiin hänen päätöksensä perustuu.

Suksen mukaan asia vaatii selvityksen, korjausliikkeen ja analysointia.

– Ja jos virheitä löytyy, ehkä jonkun suulla pitäisi todeta, että toiminnassa on esiintynyt ylilyöntejä ja että ensi kerralla toimitaan paremmin.

Sisäministeri Maria Ohisalon mukaan on tärkeää, että epäkohtia avataan ja niistä keskustellaan.

Ministeri sanoo, että epäkohdat tullaan selvittämään.

22.5. kello 12.04 Täsmennetty Eila Isometsän kommenttia.

Muokattu 26.5. Täydennetty tieto, että Isometsän sukulainen kiistää tämän väitteet. Täydennetty sukulaisen kommentti asiaan. Lisäksi 21.5. on poistettu sukulaismiehen nimi sekä korjattu virheellinen tieto hänen työpaikastaan.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Sisäministeri Maria Ohisalo: Päätös on tällä hetkellä se, että EU-kansalaisen vapaata liikkuvuutta voidaan rajoittaa

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson länsirajan valvonnasta: kommunikointi ei ehkä ole kaikilta osin toiminut

Miksi rajanylitys kiellettiin länsirajalla? Apulaisoikeusasiamies pyytää selvitystä Rajavartiolaitokselta

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus