Sympaattinen Kupla

Kuplassa on jotain, mikä saa ihmiset hymyilemään.

Tasan 70 vuotta sitten, 9. kesäkuuta, ensimmäiset virallisesti maahantuodut Kuplat luovutettiin omistajilleen Senaatintorilla.

Näistä 12 autosta on jäljellä ainakin kolme. Kaksi niistä on päätynyt Kangasalle: toinen on museossa, toinen osina volkkariharrastajan verstaassa.

Janne Hilliaho osti oman Kuplansa nurmijärveläiseltä korjaamoyrittäjältä vuonna 2007.

Muistan vieläkin sen hetken, kun menin hakemaan autoa. Omistaja sanoi, että osa osista on tuolla lämpökeskuksessa, pannuhuoneen päällä on osa ja osa tuolla tallissa.

Janne Hilliaho

Niitä keräiltiin pakettiautoon ja kotimatka alkoi. Mietiskelin, että paljonko mahtaa puutteita olla, mutta kyllä ne sieltä on löytyneet osa kerrallaan.

Janne Hilliaho

Hilliaho on vuosien aikana ottanut yhteyttä auton entisiin omistajiin, joista ensimmäinen oli tunnettu oopperalaulaja Liisa Linko-Malmio.

Auto ei ollut perheessä pitkään. Kun Kupla myytiin, he saivat paremman rahan, kuin mitä uutena siitä maksoivat. Hyvin harvinaista sinällään.

Janne Hilliaho

Auton historiaan kuuluu myös raju kolari. Kolhut näkyvät selvästi lasimurskalla puhalletussa korissa.

Helsingissä 1960-luvulla sattuneessa ketjukolarissa Kuplan keula ja perä olivat menneet syvälle ruttuun. Auto oli ollut jo menossa romuttamolle, mutta viime tingassa siitä oli päätetty tehdä vielä ajoneuvo.

Janne Hilliaho

Auton alusta on täysin valmis, tekniikka uusittu ja tarvittavat osat vaihdettu. Nyt työn alla on auton kori.

Auton alkuperäinen 25 hevosvoiman moottori odottaa korjattuna asennusta. Hilliaho kiittelee, että varaosia on hyvin saatavilla. Pirkanmaalla on jopa paja, jossa tehdään käsityönä peltiosia vanhoihin volkkareihin.

Yksi ensimmäisestä virallisesta tuontierästä säilynyt Kupla on tieliikennemuseo Mobiliassa. Auton omistaa Volkswagenin nykyinen maahantuoja K Auto Oy.

Auto on entisöity alkuperäiseen loistoonsa sisältä ja ulkoa. Mittaristo on kojelaudassa keskellä ja Kupla käynnistyy nappia painamalla.

1950-luvun alun Kuplien tunnusmerkki on kaksiosainen takaikkuna, joka suureni portaittain. Todellinen volkkarituntija erottaa eri vuosikerrat vilkaisulla takalasiin.

Kuplia tuotiin Suomeen 1950–87 kaikkiaan 127 074 kappaletta. Huippuvuosi oli 1965, jolloin niitä tuli yli 17 000. Viime vuoden lopussa Kuplia oli rekisterissä 8 748 kappaletta.

Jo ennen vuotta 1950 maahan oli tullut muutama Kupla niin sanottuina merimiesautoina. Suomen ajoneuvorekisteristä löytyy edelleen kaksi 1940-luvun Kuplaa.

Saksassa Kupla esiteltiin jo 1930-luvun lopulla nimellä KdF-Wagen. Adolf Hitlerin tilaaman ja Ferdinand Porschen suunnitteleman auton huippunopeus oli 100 km/h.

Kuplia valmistettiin kaikkiaan 20 maassa. Viimeinen Kupla rullasi ulos tehtaasta Meksikossa vuonna 2003. Myös Suomessa, Heinolassa, tehtiin 1960–70-luvun taitteessa 48 kappaleen koe-erä.

Kuplasta tuli nopeasti perheiden suosikki. Mobilian markkinointivastaavan Petri Niemenmaan mukaan se täytti lapsiperheen perustarpeet liikkumisen suhteen.

Sillä pääsi kohtuullisen luotettavasti paikasta toiseen ja tavarat mahtuivat mukaan. Kupla oli yllättävän väljä kohtuullisen pieneksi autoksi eli hyvin suunniteltu.

Petri Niemenmaa

Alkuaikoina kansanautoa käyttivät erityisesti ne, joiden oli liikuttava huonokuntoisilla teillä. Tarinan mukaan lehmätkin tunnistivat Volkkarin äänen, sillä sitä käyttivät metsäyhtiöiden henkilökunnan ja lääkärien lisäksi keinosiementäjät.

Kupla-harrastajien joukko on iso ja yhteisöllinen. Suomen Volkkariyhdistykseen (siirryt toiseen palveluun) kuuluu yli 2 000 jäsentä. Janne Hilliaho toimii Pirkanmaan Volkkariharrastajat (siirryt toiseen palveluun) ry:n hallituksessa.

Hilliaholla on myös liikenteessä olevia 1950-luvun volkkareita. Vuoden 1956 ambulanssi on palvellut aikanaan Kemin lentokentällä.

Vuoden 1952 Kupla vietti 49 vuotta kuusen alla. Entisöinnissä on korjattu vain välttämätön, ajan patina saa näkyä.

Rottatyyli saa monet ihmiset hymyilemään. Volkkariharrastajalla riittää juttukavereita.

Tällä kun liikkuu, aika usein ihmiset uskaltaa lähestyä tuntematontakin ja tulla kyselemään. Siinä löytyy yhteinen puheenaihe hyvin nopeasti.

Entisöintiprojektiaan Hilliaho toteuttaa puusepän ja insinöörin tarkkuudella. Tavoite on 10 vuoden päässä.

Periaate on, että hiljaa hyvä tulee. Tekemisestä pitää nauttia, se on osa harrastamista.

Janne Hilliaho

Jutun julkaisemisen jälkeen toimitus sai tiedon kolmannesta säilyneestä Kuplasta. Tätä juttua päivitetty kauttaaltaan 9.6. kello 10.00. Lisää uudesta löydöstä voit lukea täältä.

Tekijät

Toimittaja

Heli Mansikka

Valokuvat

Miikka Varila

arkistokuva

Volkswagen Suomi / K Auto Oy

arkistofilmi

Yle / Finlandia-katsaus

Kolmas Kupla

Jani Ruusunen

Julkaistu 1.6.

Juttua päivitetty 9.6.2020