Eurooppa-kirje: Turhamaisuus katoaa korona-aikana, mutta eurooppalaisuus vahvistuu – ainakin suurimpien EU-maiden suunnitelmissa

Saat Euroopan unionin sisäpiirijutut kerran viikossa suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Euroopan unioni
Susanna Turunen
Susanna Turunen / Yle, AOP

Tuli mieleen maanantaina mennä kampaajalle. Niin tuli monelle muullekin, kun Belgian hallitus salli kampaamojen ja partureiden vihdoin avata ovensa (siirryt toiseen palveluun) kymmenen viikon sulun jälkeen.

Mieheni on trimmannut lyhyet hiukseni jo kahdesti, mutta nyt tuntui siltä, että kunnon ammattikosketus olisi tarpeen.

Oma kampaamoni oli vielä kiinni. Toinen jota olen harkinnut, oli täyteen buukattu pitkälle eteenpäin, joten päätin turvautua kolmannen kerran puolisoni kykyihin.

Todella lyhyiden hiusten kirous on se, että ne kasvavat ylipitkiksi muutamassa viikossa.

Oikean kampaajan valinta on tarkkaa puuhaa. Se on luottamustehtävä (siirryt toiseen palveluun), jonka jokainen meistä antaa tarkan seulonnan ja valinnan perusteella vuosiksi eteenpäin.

Historia tietää kertoa, että kriisiaikoina naisilla lyhenevät sekä hiukset että hameen helmat. Pitkät hiukset vaativat hoitoa: joillakin permanentin, leikkausta, kiharrusta ynnä muuta. Jos kampaamopalveluja ei ole saatavilla, hiukset pannaan poikki. Hameen helman pituus taas liittyy kankaan saatavuuteen ja hintaan.

Kangaskaupat saivat avata ovensa kaksi viikkoa sitten, ei tosin hameiden vaan maskitarpeen takia.

Naisille tärkeät, nyt täysin turhilta tuntuvat tarvikkeet ovat myös meikit. Niitäkin yritin maanantaina ostaa. Menin paikalliseen tavarataloon kosmetiikkaosastolle, mutta näky oli vähintäänkin kummallinen. Värikkäät luomiväri-, huulipuna- ja värivoidehyllyt oli peitetty muovilla. Kaikki, mitä olisin tarvinnut ja halunnut ostaa, oli ostajan ulottumattomissa. Niitä olisi pitänyt testata, mutta koronaviruksen pelossa se ei ole mahdollista.

Kotiin tullessa ostoskori oli tyhjä. Mietin, mikä tässä elämässä on oikeasti tärkeää ja tarpeellista. Ei selvästikään siisti kampaus tai hyvä meikki vaan terveys ja turvallisuus.

Viihdytän itseäni monien muiden lailla seuraamalla Twitterissä mitä hauskempia pilakuvia (siirryt toiseen palveluun) hiusmuodista ja ulkonäöstä korona-aikaan. Joskus asiat vain ovat, eikä niitä vastaan kannata taistella.

Alta voit lukea Ylen EU-toimituksen poimintoja kuluneen viikon olennaisista Eurooppa-aiheista:

Tämä juttu on osa perjantaisin ilmestyvää Eurooppa-uutiskirjesarjaa. Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

#SOMESSA: Onko nyt "hamiltonilainen hetki" eli syntyykö Euroopan Yhdysvallat?

Hamiltonilainen hetki vai ei, kas siinäpä kysymys. Tätä ovat pohtineet EU:ssa vaikuttavat (siirryt toiseen palveluun) ja Brysselin tapahtumia seuraavat (siirryt toiseen palveluun) twitteristit syvään ja hartaasti tällä viikolla. Mistä on kyse?

Euroopan unionilla on nyt joidenkin mielestä hamiltonilainen hetki kehittyä liittovaltioksi, kun Saksa ja Ranska ehdottavat unionille yhteistä velkaa ja syvempää taakanjakoa koronakriisin selättämiseksi. Eurooppalainen keskinäisriippuvuus lisääntyisi selvästi.

Alexander Hamilton oli Yhdysvaltojen ensimmäinen talousministeri vapaussodan (1775-1783) jälkeen. Hän otti sodasta toipuvien osavaltioiden velat liittovaltion hoidettaviksi, jotta nämä eivät luhistuisi velkataakan alle. Näin alkoi kehittyä Yhdysvaltojen liittovaltiomalli.

Myös Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz kuvaili Die Zeit -lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) hetkeä hamiltonilaiseksi. Kun EU:ta jatkossa kehitetään, Scholzin mielessä siintää Euroopan Yhdysvallat.

#FAKTA: Nettomaksut EU-budjettiin ovat vain yksi tapa kuvata jäsenyyden hyötyjä ja haittoja

Tilastografiikka EU-budjetista hyötyvistä maista.
Maksut EU:lle, joista on vähennetty saadut tuet.Harri Vähäkangas / Yle

Saksa pulittaa EU:n ylläpidosta kaikkein eniten, ja sen osuus kokonaisuudesta saattaa kaksinkertaistua (siirryt toiseen palveluun), kun Britannia lähtee unionista. Ylläoleva grafiikka kertoo, että Saksa maksoi kaksi vuotta sitten EU-kassaan yli 17 miljardia euroa enemmän kuin sai sieltä takaisin tukina. Kun jäsenmaksut suhteutetaan väkilukuun ja bruttokansantuotteeseen, Hollanti nousee suurimmaksi nettomaksajaksi.

Runsaimmin EU-budjetista saavat rahaa takaisin Puola ja Unkari. Kun muistaa, miten juuri nämä kaksi maata rikkovat monessa asiassa yhteisiä pelisääntöjä vastaan, niin tuntuuhan tuo – no, oudolta. Väkilukuun suhteutettuna tosin Liettua on suurin hyötyjä 580 eurolla per asukas, Unkari toiseksi suurin.

Kannattaa lukea tämä New York Timesin artikkeli (siirryt toiseen palveluun), jossa kerrotaan EU-tukien nurjasta puolesta eli varojen väärinkäytöstä.

Grafiikkaa lukiessa saattaa herätä kysymys, miksi vauraat Luxemburg (siirryt toiseen palveluun) ja Belgia ovat vahvasti saamapuolella. Vastaus: niille maksetaan korvausta siitä, että ne ylläpitävät maaperällään EU-hallintoa (siirryt toiseen palveluun) ja -toimielimiä. Kallista puuhaa.

Nettomaksut eivät kuitenkaan mittaa eri maiden jäsenyydestä saamia hyötyjä kuin vain osittain. Vaikka Suomi on nettomaksajamaa, se hyötyy unionista esimerkiksi sisämarkkinoiden ja kauppasopimusten kautta sekä tiede- ja tutkimusyhteistyöstä.

KUPLII PINNAN ALLA: Muodostaako Suomi kantansa yhteiseen EU-velkaan ensi viikolla?

Saksa ja Ranska esittelivät maanantaina ideansa uudesta 500 miljardin elpymisrahastosta, josta avustetaan koronakriisin runtelemia maita. Lue täältä, miksi esitys on merkittävä muutos EU:n toimintaperiaatteisiin. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden, jossa he painottivat poikkeuksellisen voimakkaasti EU-yhteistyön syventämisen tärkeyttä (siirryt toiseen palveluun).

Macron ja Merkel
Ranskan Emmanuel Macronin ja Saksan Angela Merkelin ilmeet olivat iloiset yhteisessä videotiedotustilaisuudessa maanantaina. EU:n voimakaksikko on löytänyt yhteisen eurooppalaisen sävelen.Andreas Gora / EPA

Suomen poliittinen johto on pysytellyt hiljaa EU:n suunnitelmista. Eurooppa-kirjeen toimitus pyysi valtiovarainministeri Katri Kulmunilta (kesk.) haastattelua aiheesta keskiviikkona jo kolmatta kertaa kuukauden sisällä. Kulmuni lähetti sähköpostia: ”Suomi ottaa kantaa, kun asiasta on saatu selkeä esitys. Olemme yhteistyöhakuinen EU:n jäsenmaa, mutta poikkeustilanteessakaan ei tulisi kumota maiden omaa vastuuta talouspolitiikkansa hoidosta eikä lisätä yhteisvastuullista velkaa.”

Torstaina Kulmuni täydensi vastaustaan politiikan toimittaja Maria Stenroosille. Valtiovarainministeri ei usko, että Ranskan ja Saksan esitys toteutuu sellaisenaan. Ylen tietojen mukaan komissio aikoo vielä säätää esimerkiksi elpymisrahaston kokoa.

EU-parlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.) sen sijaan kyllä kommentoi! Hän arvioi Brysselin koneessa, että Saksan ja Ranskan esityksestä heijastuvat Ranskan intressit. Maan pankit ovat rahoittaneet Pekkarisen mielestä italialaisten "yli varojen elämistä", mistä syytä Italia on pidettävä pystyssä. Saksan etu taas toteutuu, koska sen intresseissä on pitää yhteisvaluutta euro pystyssä.

Jos Ranskan presidentti Emmanuel Macron onkin ollut voitokas Eurooppa-politiikassaan viime aikoina, kotimaan politiikassa hän on vaikeuksissa, kirjoittaa toimittaja Annastiina Heikkilä Pariisista.

Nousussa: kirjeet! Kirjeitä on sinkoillut viime päivinä brexitin tiimoilta. "Lopetettaisiinko kirjeiden lähettely", EU:n pääneuvottelija Michel Barnier vastasi kirjeellä (siirryt toiseen palveluun) brittikollegansa David Frostin kiivassävyiseen kirjeeseen keskiviikkona. Frost oli syyttänyt, kirjeessä, EU:ta huonolaatuisen kauppasopimuksen tarjoamisesta Britannialle.

Kuvakollaasi genovalaisten erilaisista kasvomaskeista.
Genovassa Italiassa on käytössä monenlaisia kasvosuojaimia. Luca Zennaro / EPA

Koronamuotia: italialaiset valitsevat kasvomaskit tyylinsä mukaan ja Espanjan rautatieasemat näyttävät nyt suomalaisilta turvavälien vuoksi. Eurooppa avautui tällä viikolla, lue juttu ja katso kuvat täältä.

EU:n pääkaupungissa Brysselissä kuuluisalla Grand-Place -keskustorilla kasvaa jo ruoho (siirryt toiseen palveluun), kun turistit eivät ole talloneet mukulakiviä koronakriisin aikana.

Brysselin legendaarinen Hôtel Métropole taas on yksi koronakriisin uhreja (siirryt toiseen palveluun). Moni Eurooppa-kirjeen lukijakin on saattanut istuskella sen terassilla katuvilinästä nauttimassa vuosien varrella. Hotelliketjujen ulkopuolinen, perheomisteinen viiden tähden hotelli on tehnyt tappiota (siirryt toiseen palveluun) jo viisi vuotta. Sääli!

Politiikkaradiossa keskustellaan tapauksesta Unkari. Maassa on käytössä kovat keinot ja uudet lait koronan varjolla – onko tässä EU:n ensimmäinen diktatuuri? Toimittaja Linda Pelkosen haastateltavana on Unkarin tilanteeseen perehtynyt Turun yliopiston valtio-opin dosentti Heino Nyyssönen.

Korona on iskenyt erityisen pahasti Euroopan paperittomiin – ei niinkään itse virus vaan sen aiheuttamat sulkutoimenpiteet (siirryt toiseen palveluun). Tällaisia "näkymättömiä" siirtolaisia arvioidaan olevan yksin Italiassa 600 000. Ulkolinjan viime kevään jaksossa Orjana Italiassa vieraillaan hylätyllä penisilliinitehtaalla, jossa asuu satoja afrikkalaisia turvapaikanhakijoita.

ENSI VIIKON YKKÖSAIHE: Komissio esittelee vihdoinkin uudet EU-budjettisuunnitelmat

Keskiviikkona koittaa pitkään odotettu päivä, kun komissio julkistaa koronapäivitetyn esityksensä EU:n seitsenvuotiseksi budjetiksi ja sen yhteyteen perustettavasta rahastosta. Rahastoa on kutsuttu niin elpymis-, elvytys- kuin jälleenrakennusrahastoksikin.

Komissio on ollut yhteydessä johtajiin ympäri Eurooppaa rakentaessaan budjettia ja rahastoa. Esitys on saanut osakseen sekä kiitosta, että arvostelua, mutta ilman suurvaltojen siunausta ei synny mitään. Jos uudesta rahastosta annetaan tuki avustuksina, kuten Saksan ja Ranskan esityksessä maanantaina, sille on tulossa mitä todennäköisimmin tiukkoja ehtoja (siirryt toiseen palveluun).

Komission julkitulon jälkeen Suomenkin hallitus saattaa ensi viikolla vihdoin tarkentaa kantaansa eurooppalaisen yhteisvastuun lisääntymiseen.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus