Se on sittenkin mahdollista – toimeentulotuen asiakkaat saatiin koko maakunnassa samalle luukulle, kun Kela ja sosiaalitoimisto ryhtyivät työkavereiksi

Avainasemassa ovat sosiaalitoimistoille nimetyt yhteyshenkilöt Kelassa.

toimeentulotuki
Sanna Nyholm
Etuuskäsittelypäällikkö Sanna Nyholmin aloitteesta Kelan ja sosiaalitoimistojen välillä ryhdyttiin kehittämään yhteistyötä, jolla toimeentulotukea tarvitsevia voitaisiin auttaa entistä paremmin tukiuudistuksen jälkeen. Nyholm työskentelee Kelan eteläisessä vakuutuspiirissä, johon kuuluu viitisenkymmentä kuntaa.Pyry Sarkiola / Yle

Kunnat ja Kela tiivistävät yhteistyötään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi. Tavoitteena on vähentää toimeentulotuen hakemiseen muodostunutta kahden luukun ongelmaa.

Ongelma syntyi runsaat kolme vuotta sitten, kun toimeentulotuen hakeminen siirtyi kunnilta Kelalle. Asiakkaiden pompottelu luukulta toiselle sekä Kelan ja sosiaalitoimistojen välisen tiedonkulun takkuilu nousivat esiin kuntien sosiaalitoimistolle Ylen tekemässä kyselyssä. Asiakkaat, joiden toimeentulotuki ei riitä elämiseen, joutuvat hakemaan ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea edelleen kunnalta.

Uudeksi keinoksi on kehitetty malli, jossa Kelan työntekijät ja kuntien sosiaalitoimistojen työntekijöillä on yhteiset asiakkaat. Avainasemassa ovat Kelan työntekijät, jotka toimivat yhteyshenkilöinä sosiaalitoimiston ja Kelan välillä.

Toiminnan ydin on se, että Kela ja sosiaalitoimistot voivat käsitellä yhdessä asiakkaan tarvitsemaa tukea. Mahdollista on sekin, että apua tarvitseva asiakas on itse läsnä tilanteessa Kelan ja sosiaalitoimiston edustajien kanssa – jos asiakas antaa siihen suostumuksensa.

– Ideana on, että emme lähetä ihmisiä pois toistemme luota,vaanyhdessä kohtaamme asiakkaan ja teemme suunnitelman hänen asiansa edistämiseksi. Tällainen tapaaminen hoidetaan videopuhelulla Skypen avulla, kuvailee mallia etuuskäsittelypäällikkö Sanna Nyholm Kelasta.

Mallista on jo saatu hyviä kokemuksia.

Vaikea alku vaihtui tyytyväisyyteen

Kelassa luotua toimintamallia on kokeiltu Kymenlaakson maakunnallisessa sosiaali- ja terveysyhtymä Kymsotessa vuoden verran.

Johtava sosiaalityöntekijä Tarja Mäntynen Kymsoten aikuissosiaalityöstä sanoo, että kolmen vuoden takainen alku uudessa toimeentulotuen mallissa ei ollut Kymenlaaksossakaan helppo.

– Kuntien kannalta katsoen tuntui suorastaan,että yhteys Kelaan katkesi kokonaan, sanoo Mäntynen.

Kymsoten johtava sosiaalityöntekijä Tarja Mäntynen
Johtava sosiaalityöntekijä Tarja Mäntynen Kymenlaakson sosiaali- ja terveysyhtymä Kymsotesta sanoo, että Kelan tarjous yhteistyömallista runsas vuosi sitten otettiin avosylin vastaan. Pyry Sarkiola / Yle

Nyt tilanne on toinen. Kymsotella on Kelassa neljä omaa yhteyshenkilöä, joiden kanssa sosiaalitoimen asiakkaiden asioita hoidetaan. Mäntysen mukaan tuloksena on ollut se, että asiakkaan tilanne on tullut paremmin tutuksi sekä Kelassa että sosiaalityössä.

– Mielestäni olemme sosiaalitoimessa oppineet katsomaan asiakkaan tilannetta Kelan silmin ja Kelassa on opittu katsomaan asiakkaan tilannetta sosiaalityön silmin. Päätökset ovatkin nopeutuneet,koska 'kerralla kuntoon' -periaate oikeasti toimii.

Sanna Nyholmin mielestä yhteistyössä on päästy niin pitkälle, että hän puhuisi mielellään yhteistyön sijaan yhteisestä työstä.

– Sosiaalitoimisto on ikään kuin työkaveri meille, vertailee Nyholm.

Yhteistyöstä on tullut arkea

Vuoden verran Kymenlaaksossa tehdystä yhteistyöstä on tullut päivittäistä rutiinia sekä sosiaalityössä että Kelassa.

– Kymsoten alueella yhteistyötilanteita on tämän kevään aikana ollut kuukausittain vajaat sata, kertoo Sanna Nyholm.

Tyypillisiä yhdessä selvitettäviä tilanteita ovat esimerkiksi vuokrarästeihin liittyvät ongelmat. Silloin uhkana voi olla häätö.

– Ja jos esimerkiksi etuuksien maksamiseen on tullut sekavan elämäntilanteen takia katkos, voidaan olla tilanteessa, jossa Kelasta haettava perustoimeentulo ei enää riitä vaan tarvitaan harkinnanvaraista tukea. Siinä tilanteessa Kelan ja sosiaalitoimiston yhteinen tilannekartoitus on tärkeää, sanoo Tarja Mäntynen.

Kymenlaaksossa käytössä oleva yhteistyömalli laajeni tämän vuoden alussa Päijät-Hämeeseen ja Etelä-Karjalaan. Mallin ensiaskeleita pilotoitiin Sanna Nyholmin aloitteesta kaksi vuotta sitten Järvenpäässä.