Kuolleeksi luultu maailman vanhin saimaannorppa löytyikin elossa – tässä on 33-vuotias Venla: "Jättiyllätys kaikille"

WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen kuvasi Venlan eteläisellä Saimaalla. Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä.

saimaannorppa
Venla-saimaannorppa kuvattiin huhtikuussa eteläisellä Saimaalla.
Venla-saimaannorppa kuvattiin huhtikuussa eteläisellä Saimaalla. Ismo Marttinen / WWF

Jo kuolleeksi luultu Venla-saimaannorppa onkin elossa. WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen kuvasi Venlan eteläisellä Saimaalla huhtikuun loppupuolella.

– Kun Venla siirrettiin Etelä-Saimaalle, sen arvioitiin olleen vähintään viisivuotias. Se tarkoittaa, että Venla on nyt ainakin 33-vuotias. Venla on näin ollen todistetusti vanhin elossa oleva saimaannorppa, Marttinen sanoo.

Nyt Venla asuu ja elää Taipalsaaren kunnan alueella. Viimeksi Venla on nähty vapun jälkeen ja viimeiset kuvat ovat toukokuulta. Venla on viihtynyt jo 28 vuoden ajan eteläisellä Saimaalla, synnyttänyt alueelle useita poikasia ja vaikuttaa edelleen elinvoimaiselta.

Kun Venlasta ei ollut aikaisemmin varmoja tunnistushavaintoja, epäiltiin, olisiko se muuttanut muualle tai kuollut vanhuuteen.

– Se tiedetään, että hylje-eläimet elävät kyllä pitkäikäisiksi. Oletusarvo on, että saimaannorppa voi elää yli 30-vuotiaaksi, Marttinen sanoo.

Siirrettiin vuonna 1992 Savosta eteläiselle Saimaalle

Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Sen suojelu aloitettiin jo vuonna 1979, minkä jälkeen norppakanta on kasvanut Saimaalla. Saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään.

Venla siirrettiin vuonna 1992 Savonlinnan pohjoispuolella sijaitsevalta Haukivedeltä eteläiselle Saimaalle. Siirto tehtiin, koska eteläisen Saimaan norppakanta oli tuohon aikaan taantumassa. Venlan toivottiin elvyttävän kuihtuvaa kantaa.

– Se on lisääntynyt hienosta ja tehnyt useita kuutteja. Saimaannorpan kanta on edelleen niin pieni ja geneettinen muuntelu on todella kapeaa. Voi ainakin päätellä, että geneettiseen vaihteluun on ollut hyvä lisä, kun saadaan savolaisverta, Marttinen kertoo.

Saimaannorppa tunnetaan kuvioistaan

Iän määrittely vaatii pitkäaikaista vuosien seurantaa. Marttinen kuvasi Venlan osana Itä-Suomen yliopiston Photo-ID-tutkimushanketta, jossa kerätään kuvapankkia saimaannorppayksilöistä. Saimaannorpan turkin kuviot ovat yksilöllisiä ja pysyviä, joten niitä voidaan käyttää sormenjälkien tapaan yksilöiden tunnistamiseen.

Venla tunnistetiin juuri Venlaksi näiden kuvioiden perusteella.

– Oli jättiyllätys kaikille, että vanha Venla-norppa on edelleen hengissä. Samalla löytö on todiste siitä, kuinka erinomainen menetelmä Photo-ID on pitkäikäisen ja harvalukuisen saimaannorpan seurannassa”, Itä-Suomen yliopiston tutkija Mervi Kunnasranta sanoo WWF Suomen tiedotteessa.

Yksilöistä saatavaa seurantatietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kannan koon arvioinnissa ja norppien elämänkaaren ja keskinäisten suhteiden selvittämisessä.

– Tämä on hyvä esimerkki siitä, että hylje voi elää pitkäikäisen elämän. Siirtoistutuskokeilu voidaan todeta onnistuneeksi, mutta ennen kaikkea Photo ID-seuranta osoitti toimivuutensa. Kuka tahansa, joka löytää saimaannorpan, voi ottaa siitä tunnistuskuvan ja lähettää WWF:n norppagalleriaan, sanoo WWF:n Ismo Marttinen.

Voit keskustella aiheesta 23.5. kello 23:een asti.

Lue myös:

Luonnonsuojeluliitto: Nykyiset verkkokalastusrajoitukset eivät riitä turvaamaan saimaannorpan kannan kasvua

Sukeltajat keräävät saimaannorppien pesäpaikoilta talteen karvatukkoja ja istukoita, jotka kertovat kuuttien määrästä ja perimästä

Näin yritetään pelastaa äärettömän uhanalainen kalalaji Suomen järvessä – katso video uudenlaisesta tavasta pelastaa kalanpoikaset vihollisten hampaista