Pori ja Järvenpää kukoistavat, Heinola, Seinäjoki ja Jyväskylä kuihtuvat – kymmenien kaupunkikeskustojen elinvoimat vertailussa

Kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta on mitattu 35:ssä kaupungissa viiden vuoden ajan.

keskustat
Porin kävelykatu ja Pori-mainoskyltti.
Porin keskusta on harvoja kaupunkikeskustoja, joiden elinvoima vahvistui selvästi ennen koronasulkuja.Karri Laihonen / Yle

Liikkeiden siirtyminen kauppakeskuksiin ja verkkokaupan nousu ovat näivettäneet kaupunkien keskustoja vuosien ajan. Alkuvuodesta vaikutti siltä, että keskustojen hiljentyminen olisi pysähtynyt, mutta sitten alkoi koronakevät.

Elävät kaupunkikeskustat ry:n mukaan poikkeustilanne kadotti esimerkiksi Helsingin normaalisti vakaasta keskustan elinvoimasta huhtikuun aikana 48 prosenttia.

Yhdistys on mitannut kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta (siirryt toiseen palveluun) viiden vuoden ajan. Mukana on 35 suomalaista kaupunkia. Elinvoimaisuutta mitataan sillä, miten tehokkaasti keskustojen liiketilat ovat käytössä. Tyhjien liiketilojen määrä suhteutetaan asukaslukuun.

Ravintolat pitävät elinvoimaa yllä

Elinvoimatilastoista vastaava Martti Wilhelms kertoo, että kaupunkikeskustoissa liikkeet vähenevät yhä.

– Trendihän on ollut, että vaikka kauppaliikkeet keskustoissa muuten vähenevät, pitävät ravintolat elinvoimaa yllä. Ravintoloiden määrä monissa kaupunkikeskustoissa on pysynyt samana tai jopa lisääntynyt.

Esimerkiksi Kuopion keskustassa ravintoloiden osuus on elinvoimaselvityksen mukaan nyt 34,2 prosenttia. Luku on noussut vuodesta 2017 yli neljä prosenttiyksikköä.

Kokonaisuutena laskien kauppojen ja ravintoloiden määrä on keskustoissa kuitenkin laskenut ja tilalle on tullut toimistoja, arkisin palvelevia yrityksiä tai tyhjiä liiketiloja.

– Tänäkin vuonna trendi oli sama ja muutosta kuvaava prosenttiluku oli 5,27. Suuria muutoksia ei ole. Viime vuonna muutosprosentti oli jopa aavistuksen suurempi eli 5,55.

Pori ja Järvenpää kasvussa

Martti Wilhelmsin mukaan kaupunkien välillä on suuria eroja. Pienemmissä kaupungeissa liiketiloja on vähän ja jo muutaman huoneiston tyhjeneminen tai täyttyminen saa aikaiseksi suuria prosenttimuutoksia.

Esimerkiksi Järvenpäässä on ennätyksellisen vähän keskustan tyhjiä liiketiloja. Luku on alle kolme prosenttia.

– En muista, että missään kaupungissa olisi mitattu noin alhainen määrä. Järvenpäässä voikin jo sanoa, että tyhjistä liiketiloista on pulaa.

Järvenpään keskustaan on suunniteltu rakennustöitä ensi vuodelle ja uutta liiketilaa on tulossa.

Järvenpään lisäksi kovassa nosteessa on Pori. Aiemmin keskustasta muutti liikkeitä Puuvillan kauppakeskukseen, nyt muuttoliike tuntuisi olevan jopa toiseen suuntaan.

– Silloin kun aloimme tehdä elinvoimalaskentaa, oli Puuvilla juuri tyhjentänyt Porissa paljon keskustan liiketiloja. Täysin emme ilmiön juurille siis tämän viiden vuoden aikana ole pääseet.

Heinola, Seinäjoki ja Jyväskylä laskussa

Häviäjiä tuoreissa elinvoimaisuusluvuissa ovat muun muassa Heinola, Seinäjoki ja Jyväskylä. Heinolassa elinvoimaluvun vuosimuutos 2019-2020 oli lähes 38 prosenttia, Seinäjoella 24 prosenttia ja Jyväskylässä runsaat 16 prosenttia.

Helsingin keskustan elinvoima on ollut vakaata vuosia ja sen keskusta onkin edelleen kaupallisesti Suomen tiivein. Tyhjinä kaupungin liiketiloista on 7,5 prosenttia.

Sekä Tampereella että Turussa kaupungin elinvoimaa laskevat suuret rakennushankkeet: Tampereella jättimäinen raitiotietyömaa ja Turussa laaja toriparkkityömaa.

Heinola ei säikähdä romahdusta

Elinvoimaluvun suhteellinen pudotus viime vuodesta on jyrkintä Heinolassa. Kaupungin elinvoimajohtaja Heikki Mäkilä ei ole valtavan huolestunut tiedosta. Heinola on niitä pieniä kaupunkeja, joissa yhdenkin liiketilan muutos heilauttaa tilastoja.

Selvityksen mukaan tänä vuonna noin 17 prosenttia liiketiloista oli Heinolassa tyhjillään.

Elinvoimaluku oli miinuksella myös, kun verrattiin viime vuotta toissa vuoteen.

– Elinvoimaa voi tarkastella myös esimerkiksi katsomalla, miten paljon ihmisiä katukuvassa näkyy, sanoo Mäkilä.

Noin 19 000 asukkaan Heinola aikoo edistää myös asuntorakentamista keskustassa, kun tyhjiä kiinteistöjä on tarkoitus ottaa käyttöön.

Torikatua remontoidaan Heinolan keskustassa.
Heinolan keskustassa remontoidaan parhaillaan Torikatua.Petri Niemi / Yle

Kaupunki panostaa jatkossa lisäksi muun muassa keskustan katujen ja torin remontoimiseen. Pyöräteiden aukkokohtiakin on tarkoitus täydentää.

Heinolalaiset pääsevät mukaan muokkaamaan kaupunkikuvaa. Esimerkiksi vanhan linja-autoaseman alueelle ja keskustaan hahmotellaan erilaisia vapaa-ajan liikuntapaikkoja, jotka eivät vaadi massiivisia investointeja.

Toiveita on tullut muun muassa skeittiparkista.

– Ihmiset haluavat liikkua ulkona ja luonnossa. Koronaepidemia näyttää vain vahvistavan tätä halua. Meillä on keskustassa jo hyvät ulkoilumahdollisuudet, mutta esimerkiksi opasteita on parannettava, Mäkilä toteaa.

Porissa iloitaan noususta

Porin keskustassa tyhjiä liiketiloja on selvästi aiempaa vuotta vähemmän. Keskustaan on tullut lisää kauppoja ja ravintoloita. Porin elinvoimaindeksin kasvu, runsaat kymmenen prosenttia, on ollut suurinta koko Suomessa, iloitsee toiminnanjohtaja Mari Antikainen Porin kaupunkikeskusta ry:stä.

– Osasimme jo varovasti aavistella tätä nousua. Kaupunkikeskustayhdistys perustettiin viime vuoden alussa ja siitä asti olemme puhaltaneet enemmän yhteen hiileen.

Porin kaupunkikeskustan liiketilojen määrä on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut. Ensimmäisessä laskennassa viisi vuotta sitten keskusta-alueella oli liiketiloja 631, nyt niitä on 24 enemmän.

Asukkaat epäilevällä kannalla

Porin kävelykadulla tavatut kaupunkilaiset suhtautuvat elinvoimaindeksin huippulukuihin skeptisesti.

– Ehkä lähtötilanne oli niin huono, että tuo on mahdollista, Markku Koskinen toteaa.

Hän ei näe Porin keskustaa järin elinvoimaisena, vaikka Teljäntorin kauppakeskuksessa jonkin verran vilinää riittääkin. Kadun toisella puolella tyhjiä liiketiloja on Koskisen mukaan turhan paljon.

Markku Koskinen Porin kävelykadulla
Markku Koskinen uskoo, että hyvä kehitys johtuu huonosta lähtötilanteesta.Karri Laihonen / Yle

Keskustaa pitäisi kehittää, mutta ideat ovat Koskisellakin vähissä.

– Kehitettävää olisi monellakin alalla, mutta on vaikea hahmottaa, miten se tehtäisiin. Ei se ole niin helppoa kuin yhtäkkiä luulisi.

Juho ja Ritva Tuomisalo ajattelevat, että katettu kävelykatu voisi lisätä liikehdintää keskustassa. Ehkä kauempaa maakunnasta Puuvillaan ostoksille tulevat jatkaisivat sen huokuttamana matkaansa keskustaan.

Ritva ja Juha Tuomisalo Porin kävelykadulla
Ritva ja Juha Tuomisalo kaipaavat lisää tapahtumia Porin keskustaan.Karri Laihonen / Yle

Myös Puuvillan ja keskustan väliin jäävää ranta-aluetta voisi Tuomisalojen mielestä tehdä houkuttelevammaksi.

– Erilaiset tapahtumat ja teemat esimeriksi kahviloissa voisivat olla mukavia piristysruiskeita myös, Juho Tuomisalo toteaa.

Vaikka Porin kehitystä kuvaavat tilastot ovatkin Anni Alhon mielestä hyvin yllättäviä, on uutinen positiivinen.

– Toivon, että Porissa voitaisiin palata sellaiseen aikaan, jota elettiin 5-10 vuotta sitten. Silloin kaikissa näissä ympäröivissä taloissa oli liikkeitä.

Anni Alho Porin kävelykadulla
Anni Alhon mukaan Porin keskustassa oli joitakin vuosia sitten huomattavasti vilkkaampaa.Karri Laihonen / Yle

Myös Alho toivoo lisää tapahtumia keskustaan.

Yritykset tempaisevat yhdessä

Porin kaupunkikeskustayhdistyksen puheenjohtajan Mari Antikaisen mukaan tapahtumien lisäämiseen on jo panostettu. Yhdistyksen toiminnassa on mukana noin 250 yritystä. Ne ovat yhdessä ideoineet paljon uutta.

– Olemme yhteisten kampanjoiden kautta alkaneet toimia hieman kuin kauppakeskus. Ei siihen tarvita yhteisiä seiniä, että keskustan yritykset voivat tempaista joukolla.

Kevät on ollut poikkeustilan takia vaikea, mutta Antikainen on jo havainnut viitteitä vilinästä kaupungin keskustassa.

– Kävin Porin torilla ja siellä näytti jo kohtuullisen vilkkaalta. Toivon, että ihmiset lähtevät nyt liikkeelle ja avaavat rahapussejaan, kun muutama kuukausi on pihistelty.

Lue lisää:

Hyväpaha Ideapark romahdutti Seinäjoen keskustan elinvoiman – mutta se ei ole koko totuus.