Taipuuko Suomi EU:n yhteisvelkaan? Halla-aho: “Kun Saksa ja Ranska ovat yhteisen sävelen löytäneet, niin siinä pienempää viedään”

Keskustan Kurvinen: Suomen tulee pitää kiinni siitä, ettei yhteistä velkaa tule.

Euroopan unioni
Kokoomuksen Antti Häkkänen ja Perussuomalaisten Jussi Halla-aho A-studiossa.

Saksan ja Ranskan johtajat ehdottivat maanantaina EU:lle suurta elvytyspakettia. 500 miljardin euron rahastosta jaettaisiin avustuksia kriisistä kärsineille maille.

Ehdotus on poikkeuksellinen. Jaossa olisi nimenomaan avustusta, ei lainoja, ja rahaston vakuutena toimisi EU:n budjetti – eli siitä vastaisivat viime kädessä jäsenmaat.

– On hyvin mahdollista, että ehdotuksessa siirrytään vielä lainapainotteisuuteen, sanoo SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen.

– En tuudittautuisi siihen, että tämä on vasta alustava ehdotus. Kun Saksa ja Ranska ovat yhteisen sävelen löytäneet, niin siinä pienempää viedään, toteaa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Hallituksen ja opposition edustajat väittelivät Ylen A-studiossa EU:n suunnitelmista koronaelvytyksen suhteen.

Suomi on aiemmin ollut kriittinen EU:n yhteisvastuita kohtaan ja vastustanut yhteisvastuullisia lainoja.

– Suomi on ollut Saksan ja Pohjoismaiden kanssa samassa rintamassa ja tukenut vastuullista taloudenpitoa. Nyt hallitus on lähtenyt tästä rintamasta ja Saksa on jäänyt yksin, sanoo kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ei pitänyt kritiikkiä osuvana.

– Olen juuri tänään varmistanut valtiovarainministeri Katri Kulmunilta, että teemme yhä vahvaa yhteistyötä Saksan, muiden Pohjoismaiden ja niin kutsuttujen Hansa-maiden kanssa, Kurvinen sanoo.

– Suomen tulee pitää kiinni siitä, ettei yhteistä velkaa tule, eikä talouspolitiikan vastuuta saa ulkoistaa.

Mitä ehtoja tuelle asetetaan?

EU on ottamassa käyttöön useita erilaisia mekanismeja, joilla koronasta pahiten kärsineitä talouksia voitaisiin tukea. Jussi Halla-aho kritisoi tukia kovin sanoin.

– EU on integraatiokierteessä. Epäonnistuneet projektit kuten euro synnyttävät kierteen, johon ratkaisuksi tarjotaan lisää integraatiota. Onko järkeä kuulua yhteisöön, joka vaatii meiltä tällaista?

Halla-ahon kritiikki synnytti railon myös oppositiopuolueiden välille.

– Kun USA ja Kiina nousevat, niin ilman EU:ta Suomi on siinä mopen osassa. Eurooppalaisen yhteistoiminnan tulee olla järkevää, se on selvä, kokoomuksen Antti Häkkänen vastasi.

Hallituspuolueiden edustajat taas korostivat A-studiossa EU:n tukitoimien vaikutusta talouteen.

– Jos EU:n budjettia kriisin takia kasvatetaan, on oltava varma, että budjetti tukee talouden kasvua, totesi SDP:n Koskinen.

Myös keskustan Antti Kurvinen korosti sitä, että Euroopan maiden tulee nostaa kilpailukykyään. Jonkinlaista tukea maat hänen mukaansa silti tarvitsevat kriisin tasaamiseksi.

– Ei ole Suomen teollisuuden etu, että Euroopassa alkaa valtava taloudellinen kriisi.

Hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajat kohtasivat Ylen A-studiossa. Katso koko keskustelu klikkaamalla jutun pääkuvaa tai Yle Areenasta. Keskustelu aiheesta on auki 21.5. klo 23.00 asti.

Lue lisää:

Analyysi: EU:ssa on tapahtumassa täyskäännös, ja kohta voimme elää uudella yhteisvastuun aikakaudella – Suomen päätettävä kantansa pian

Saksa ja Ranska ehdottavat EU:lle 500 miljardin elpymisrahastoa – Rahastosta annettaisiin lainojen sijaan avustuksia jäsenmaille

Suomen EU-vastuut voivat kasvaa jopa kymmeniin miljardeihin euroihin koronakriisissä – "Huolestuttaa", sanoo eurooppaoikeuden professori

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus