Yle selvitti opposition koronalinjan: Tartunnat pitää painaa nollaan ja hallituksen on suositeltava kasvomaskin käyttöä väkijoukoissa

Oppositiopuolueista perussuomalaiset pitää koulujen avaamista virheenä, mutta kokoomus pitää sitä järkevänä ratkaisuna.

oppositiopuolueet
Petteri Orpo, Sari Essayah, Hjallis Harkimo, Jussi Halla-aho.
Oppositiopuolueiden puheenjohtajien mukaan hallituksen olisi vähintäänkin suositeltava kasvomaskien käyttämistä paikoissa, joissa on paljon ihmisiä.Kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle

Viime viikkoina oppositio on vaatinut hallitusta kirkastamaan koronalinjaansa. Hallitukselta on vaadittu vastauksia siihen, yrittääkö se tukahduttaa virusta vai hallita sen leviämistä.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi viime viikon perjantaina hallituksen kannaksi sen, ettei koronavirusepidemia saisi levitä Suomessa lainkaan.

Seuraavana päivänä, lauantaina, asiasta saatiin sanaharkka pääministeri Marinin ja kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon välille. Orpo sanoi kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa, ettei pääministeri vastaa opposition kysymyksiin koronalinjasta eduskunnassa.

Marin syytti Orpoa "valheellisten väittämien" käytöstä ja sanoi, että kansanedustajien kysymyksiin on vastattu.

Oppositiopuolueiden riveistä on samaan aikaan tullut useanlaisia vaatimuksia niin yhteiskunnan avaamisesta kuin nykyistä tiukemmista rajoitustoimista.

Yle kysyi eduskunnan kaikilta oppositiopuolueiden puheenjohtajilta, miten hallitus on pärjännyt koronaviruskriisin hoitamisessa ja millaista koronalinjaa he ajaisivat, jos heidän johtamansa puolueet olisivat hallituksessa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho

Jussi Halla-aho
Jussi Halla-ahoMikko Ahmajärvi / Yle

1) Mikä on yleisarvionne hallituksen koronapolitiikasta?

Täytyy kohtuuden nimissä todeta tietysti se, että tämä tilanne on tullut kaikille yllätyksenä ja mitään valmista sapluunaa tämän tilanteen hoitamiseen ei ole.

Suomella on ollut ehkä se etu, että [virus] on tullut tänne ja levinnyt muutamaa viikkoa myöhemmin kuin muissa maissa. Meillä on ollut tilaisuus katsoa, miten muiden maiden valinnat ja toimet ovat purreet.

Siinä mielessä ei kannata kaikista asioista esimerkiksi näissä suojavarustehankinnoissa lähteä liikaa kritisoimaan hallitusta.

Ehkä se, mikä ansaitsee kritiikkiä on, että hallitus varsinkin alkuvaiheessa ripustautui liian voimakkaasti yksittäisen asiantuntijatahon eli THL:n suositusten varaan.

Sen sijaan että hallitus olisi ottanut poliittisen johtajuuden, niin päätöksenteko käytännössä delegoitiin viranomaiselle, jonka linja poikkesi suuresti monien muiden maiden ja Maailman terveysjärjestö WHO:n omaksumasta linjasta.

Tämä johti mielestäni vastuuttomaan tilanteeseen epidemian alkuvaiheessa. Hallitus vakuutti, että Suomi on erityisen hyvin varautunut tilanteeseen ja toisaalta pidettiin todennäköisenä, että koko muuta maailmaa koskettava epidemia pysyisi poissa Suomesta.

2) Miten puolueenne iso linja eroaa hallituksen linjasta?

Tässähän on tietysti jouduttu menemään yrityksen ja erehdyksen kautta. Kukaan ei tiedä, mikä on pandemian ja epidemian tilanne kuukauden päästä tai puolen vuoden kuluttua. Tässä voi tulla yllätyksiä ja sen vuoksi ei kannata lähteä liikaa viisastelemaan.

Suuressa kuvassa epidemian alkuvaiheessa olisi kannattanut ottaa käyttöön järeämpiä ja helpommin toteutettavia keinoja kuten lentoliikenteen pysäyttäminen. Siinä tuhlattiin useita päiviä, jopa viikkoja, jolloin kuskattiin ihmisiä pahimmilta epidemia-alueilta Suomeen. Moni suomalainen tartuntaketju sai alkunsa näistä tilanteista.

Meidän mielestämme tukahduttamispolitiikkaa pitäisi toteuttaa, ja olemme olleet alusta lähtien sitä mieltä, että tartunnat pitää painaa nollaan. Tai mahdollisimman lähelle nollaa.

Hallituksen ongelmana on ollut sokea usko THL:n suosituksiin ja nyt näyttää aivan selvältä, että THL oli alussa valinnut ruotsalaistyyppisen laumaimmuniteettistrategian. Se on kummitellut kaiken päätöksenteon taustalla, vaikka kukaan ei uskalla sanoa tätä sanaa ääneen. Sanotaan, että annetaan taudin levitä hallitusti.

Tälle lähestymistavalle on olemassa päteviäkin argumentteja, mutta Ruotsin esimerkki on osoittanut, että sillä saadaan paljon enemmän kuolleita, mutta sillä ei pystytä välttämään taloudellisia vahinkoja. Sitä mukaa kun kuolinluvut nousevat, ihmiset alkavat omaehtoisesti välttää tilanteita, joissa tartunnan saaminen on todennäköistä.

3) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät koulujen avaamiseen?

Meidän mielestämme virhe on ollut se, että koulut avattiin viimeiseksi kahdeksi viikoksi. Siinä ilmeisesti taustalla olivat sosiaalipoliittiset syyt, eikä niinkään epidemiologiseen tilanteeseen perustuva arviointi. Tässä otettiin mielestämme täysin turha riski ja nyt riski on mahdollisesti kostautumassa.

4) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät kasvomaskien käyttöön julkisilla paikoilla?

Oma arvioni on, että Euroopassa ja muualla maailmassa joudutaan verrattaen pitkän aikaa joko torjumaan epidemian toista aaltoa tai elämään sen kanssa. Silloin tietysti on järkevää, että otetaan käyttöön kaikki helposti toteutettavat ja ihmisten elämää mahdollisimman vähän rajoittavat toimenpiteet. Kasvomaskit ovat tästä yksi esimerkki.

Välttämättömyydestä on nyt tehty hyve, kun tilanteeseen ei ole varauduttu ja kasvomaskeja ei ole riittävästi. Samalla ihmisille on uskoteltu, ettei maskien käytöstä ole hyötyä.

On olemassa paljon evidenssiä maailmalta, että vaikka maskit eivät ratkaise ongelmaa, ne helpottavat sitä. Ja sehän tässä on tärkeää, että tehdään paljon pieniä toimenpiteitä, joiden yhteisvaikutus on merkittävä.

Luulen ja toivon, että tähän mennään. Silloin voitaisiin sallia mahdollisimman normaali elämä, mutta samalla toteutettaisiin toimia, joita voidaan pitää yllä ilman taloudellisia vahinkoja.

5) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät kotona asuvien yli 70-vuotiaiden suojaamiseen?

Ymmärrän, että se aiheuttaa närää ihmisissä, joita suositukset koskevat. Etenkin kun monet ikäihmiset ovat tulkinneet suosituksen kategoriseksi kielloksi. Tässä täytyy punnita eri näkökulmia.

On ihan oikein, että riskiryhmiä pyritään suojelemaan tartunnoilta. Mutta palveleeko se silloin tarkoitustaan, jos estetään elämänsä viimeisiä vuosia eläviä ihmisiä elämästä sosiaalista elämää ja tapaamasta lapsiaan sekä lapsenlapsiaan. Vahingot saattavat olla suurempia kuin hyöty. Eihän tällainen tilanne voi loputtomiin jatkua, että eristetään ikäihmisiä.

En ole kuitenkaan epidemiologi enkä virologi ja joudun tässä asiassa luottamaan siihen, mitä minua viisaammat ihmiset sanovat. Ikä näyttää olevan yksi merkittävä riskitekijä nimenomaan tartunnan vaarallisuudessa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo

Petteri Orpo
Petteri OrpoMikko Ahmajärvi / Yle

1) Mikä on yleisarvionne hallituksen koronapolitiikasta?

Tämä minkä olemme Suomessa yhdessä tehneet, eli että otimme käyttöön valmiuslait ja kovat rajoitukset liikkumiseen, niin tässä hallitus, eduskunta ja suomalaiset ovat onnistuneet. Olemme onnistuneet painamaan koronaviruksen Suomessa hyvin alas.

Olemme onnistuneet tässä siitä huolimatta, että matkan varrella on tehty useita kömmähdyksiä käytännön toiminnassa.

Nyt kun olemme saaneet viruksen kuriin, niin on aika sille, että lähdemme avaamaan yhteiskuntaa ja siinä työssä pitäisi olla selkeämmät sävelet. Me tarvitsemme testauskapasiteetin, testaukseen pitää päästä matalalla kynnyksellä ja jäljityksen pitää onnistua. Tarvitsemme myös suojavarusteita, ohjeet maskien käyttöön ja ihmiselle tunteen turvallisuudesta.

Tämä sisältö on puuttunut hallituksen sinänsä oikeasta strategiasta. Jos saamme strategian vielä selkeämmin ulos, niin suomalaiset pystyvät siihen sitoutumaan.

2) Miten puolueenne iso linja eroaa hallituksen linjasta?

Suurin ero on siinä, että julkaisimme jo kuukausi sitten meidän tiekartan ulos tästä kriisistä. Ja se on sinänsä sama kuin hallituksella: testaa, jäljitä, eristä ja hoida. Hallitukselta on puuttunut kuitenkin keskeiset tavoitteet, mittarit ja välineet, joilla se pistetään toimeen.

Me olemme kuukauden näistä puhuneet, olemme niistä kysyneet ja meille on aivan viime päiviin asti ollut epäselvää, mihin hallitus taudin osalta pyrkii. Pyrkiikö se hallitsemaan tautia vai tukahduttamaan sen. Ja tässä suhteessa meillä on ollut iso ero.

Nyt haluan uskoa, että hallitus pyrkii tukahduttamaan taudin ja painamaan sen niin alas kuin mahdollista. Edelleen haluaisin, että heillä olisi työvälineet tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja selkeä viesti suomalaisille.

Virus on meidän keskuudessamme niin kauan, kunnes meillä on toimiva rokote. Elämme avoimessa ja globaalissa ympäristössä, jossa virus voi aina jostain tulla. Siksi tavoitteemme on se, että virus painetaan niin alas kuin mahdollista.

Ja jos se nostaa päätään, niin se painetaan alas. Tarvittaessa rajoitustoimia voidaan ottaa alueellisesti uudelleenkin käyttöön.

3) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät koulujen avaamiseen?

Koulujen avaamisessa on omat riskinsä, mutta minusta se oli oikea päätös. Nyt pitää vain todella tarkkaan seurata, että jos jossakin on edes vähän epäilyjä tartunnasta, niin heti testit ja mahdollisesti koulu kiinni.

Olisin vielä saattanut harkita, että peruskoulu olisi avattu asteittain. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tämä menee hyvin.

4) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät kasvomaskien käyttöön julkisilla paikoilla?

Minusta hallituksen pitäisi antaa selkeät ja vahvat suositukset. Ei pakkoa, mutta vahvat suositukset.

Koska jos haluamme, että ihmiset lähtevät liikkeelle, niin heillä pitää olla turvallisuuden tunne. Luotto siihen, että voi mennä metroon, bussiin, kauppaan tai yleisötapahtumaan. Siihen kuuluu kaikkialla maailmassa kasvomaskit julkisilla paikoilla, joissa ihmisiä on paljon.

Minusta hallituksen pitäisi antaa selkeä ja vahva suositus maskien käytöstä. Tällä tavalla saamme Suomen auki, enkä ymmärrä, miksi hallituksella kestää tässä asiassa niin kauan ja miksi he teettävät asiasta tutkimuksen.

5) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät kotona asuvien yli 70-vuotiaiden suojaamiseen?

Minusta tässä on menty jo liian pitkälle. Tämän päivän 70-vuotiaissa on täydessä iskussa olevia ja itsenäisesti ajattelevia vastuullisia ihmisiä. Heille pitäisi sallia samanlainen liikkuminen kuin muunkin ikäisille.

Kyse on kuitenkin korkeamman riskin ryhmistä. Yhteiskunnan muu tilanne pitäisi olla mahdollisimman hyvä.

Avaisin heille enemmän ovia, koska väitän yksinäisyyden aiheuttavan paljon enemmän ongelmia koronatilanteen aikana kuin itse koronalta suojautumisen. Varovaisuusperiaatteella, hyvillä suojakäytännöillä ja omalla harkinnalla tätä voisi toteuttaa.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah

Sari Essayah
Sari EssayahMikko Ahmajärvi / Yle

1) Mikä on yleisarvionne hallituksen koronapolitiikasta?

Hallituksen akuutit toimenpiteet koronaviruksen hoitamisessa ovat olleet sellaisia, joita oppositio on tukenut. Yksi näistä on ollut poikkeustilan toteaminen ja että poikkeuslaki asetetaan.

Epäonnistumisia on ollut, kuten hallitus on itsekin myöntänyt. Lentokentältä pääsi ihmisiä tulemaan ilman, että heitä ohjeistettiin. Sitten nämä surullisen kuuluisat maskihankinnat, eikä tietenkään yritystukien jakaminenkaan ole mennyt täysin nappiin.

Matkan varrella on ollut asioita, joita oppositio on halunnut nostaa esille ja kirittää hallitusta.

2) Miten puolueenne iso linja eroaa hallituksen linjasta?

Etenkin strategian valinnassa, koska meillä on ollut koko ajan tukahduttaminen lähtökohtana. Emme tunne virusta tarpeeksi hyvin ja maailmalta tulee uutisia, että siihen saattaa liittyä joitakin jälkitauteja. Voi myös olla, että elimistöön jää pysyviä vahinkoja.

Ainoa eettisesti oikea tapa suhtautua tautiin on se, että pyritään tukahduttamaan virus. Jokainen tartunta on liikaa.

Alussahan näytti, että hallituksella oli jonkinlaista laumaimmuniteettiajattelua taustalla. Tällaisen käsityksen sai, kun luki THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön taustapapereita.

Nyt hallituksen linja on selkeästi muuttunut ja uskon, että ainoa mahdollisuus on tukahduttaa virusta. Tavoitteena pitää olla nolla tartuntaa.

3) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät koulujen avaamiseen?

Tässä olisi varmasti järkevää tarkastella tilannetta alueellisesti. Nyt jo ensimmäinen viikko on näyttänyt, että siellä missä epidemiaa on enemmän, siellä koulujen avaaminen on johtanut tartuntoihin ja altistumiseen.

Sitten meillä on Suomessa suuria alueita, jossa on nolla tartuntaa. Ei tietenkään sellaisilla alueilla koulujen avaaminen aiheuta samanlaisia riskitilanteita.

Tässä suhteessa monien puolueiden sisälläkin on vähän erilaisia näkemyksiä.

4) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät kasvomaskien käyttöön julkisilla paikoilla?

Minusta hallitus lähti turhaan selvittämään sellaista asiaa, josta maailmalla on tarpeeksi tietoa.

Tässä ei ole kyse kirurgisten maskien käytöstä vaan siitä, että itse kukin pystyy omalla maskilla suojaamaan muita tartunnoilta. Siksi tämmöinen maskisuositus olisi ihan paikallaan tiloissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä kuten joukkoliikennevälineissä tai kauppakeskuksissa.

Varsinaiseen maskipakkoon en usko, koska Suomi on niin erilainen eri puolilla maata. Esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla maskeille ei ole käyttöä.

5) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät kotona asuvien yli 70-vuotiaiden suojaamiseen?

70-vuotiaiden kohdalla alusta alkaen olisi pitänyt korostaa, että kaikki suojaavat ja rajoittavat omaa käyttäytymistään. Eivät pelkästään yli 70-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat.

Monet kokivat, että heidät laitetaan erityiseen tarkkailuun. Mutta me kaikki tässä tingimme omista vapauksistamme.

Yli 70-vuotiaiden osalta se tapahtuu ennen kaikkea heidän oman terveytensä suojelemiseksi.

Luulen, että hallituksen suurin epäonnistuminen tässä asiassa on ollut viestimisessä. Ja toki tietysti siinä, että hoivalaitoksissa ei tarpeeksi ajoissa lähdetty miettimään sosiaalisten kontaktien ja tapaamisten mahdollistamista. Äitienpäivien alla alkoi tulla tapaamiskontteja ja rakennettiin erilaisia lasiterasseja, joissa omaiset pystyvät käymään tapaamassa.

Näiden suositusten antamisessa oltiin liian hitaita. Monelle ikäihmisille tuli tästä olo, että heidät halutaan työntää syrjään.

Nyt-liikkeen puheenjohtaja Harry Harkimo

Hjallis Harkimo
Hjallis HarkimoPetteri Bülow / Yle

1) Mikä on yleisarvionne hallituksen koronapolitiikasta?

Minun mielestäni hallitus on onnistunut suhteellisen hyvin. Joitakin asioita olisimme tehneet toisella tavalla.

2) Miten puolueenne iso linja eroaa hallituksen linjasta?

Olen omissa projekteissani tottunut siihen, että perustamme johtoryhmän, jossa on kaikkien alojen asiantuntijoita. Silloin olisimme välttyneet suojavarustesotkulta sekä laiva- ja lentoliikennesotkulta.

Annan yhden esimerkin. Alkuvaiheessa, kun pandemia oli päällä, kysyin pääministeriltä, että tehdäänkö lentokentille jotakin, esimerkiksi kuumemittauksia. Hän vastasi, ettei niitä kannata tehdä. Koska mitään ei tapahtunut, kysyin sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekoselta (vas.), teettekö jotakin asialle, kun lentokenttä on ihan sekaisin. Hän sanoi, että mene liikenneministeri Timo Harakan (sd.) luo. Sitten kun lentokenttäasia tuli otsikoihin, Harakka soitti minulle, ettei hän voinut tehdä mitään, kun asia kuuluu perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd.).

Tämäntyyppisiltä tilanteilta olisi vältytty, jos asiantuntijat ja ihmiset olisivat olleet hoitamassa kriisiä yhdessä.

3) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät koulujen avaamiseen?

En olisi avannut kouluja kahdeksi viikoksi. Se oli minun mielipiteeni heti alun perin, enkä ole päästänyt poikaanikaan kouluun. Sipoossa on niin paljon koronavirustartuntoja.

4) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät kasvomaskien käyttöön julkisilla paikoilla?

Minun mielestäni kasvomaskit olisi pitänyt ottaa käyttöön niillä paikkakunnilla, joissa tartuntaa on paljon. Ja sitten tietysti joukkoliikennevälineissä, kaupoissa ja paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. Niin on tehty muuallakin maailmassa.

En ymmärrä, miksi Suomessa tarvitaan asiaan oma tutkimus, koska sen on todettu olevan kannattavaa.

5) Miten arvioitte hallituksen koronatoimia, jotka liittyvät kotona asuvien yli 70-vuotiaiden suojaamiseen?

Olen saanut paljon palautetta ihmisiltä, jotka ovat kokeneet itsensä syrjityksi. Antaisin heidän tehdä tänä päivänä, mitä he haluavat, koska tartuntamäärä on nyt niin pieni.

Ja jos ajatellaan tilannetta ympäri Suomea, jossa ei ole tartuntoja lainkaan, niin miksi vanhukset istuvat kotona. Esimerkiksi äitini on nyt 90 vuotta ja hän on istunut nyt kaksi kuukautta kotona. Äitienpäivänä veimme hänet ensimmäistä kertaa ulos ja ilo oli ihan käsinkosketeltava.

Artikkelista voi keskustella 23.5.2020 kello 23 asti.

Lue lisää:

Kokoomuksen Orpo arvosteli hallituksen strategiaa – Marin vastasi tiukasti Twitterissä: Olen vastannut kysymyksiin

Oppositio kurmotti kyselytunnilla hallitusta kasvavista EU-vastuista, ravintolapäätöksen viipymisestä ja suojamaskisuosituksesta (siirryt toiseen palveluun)

Opetusministeri Andersson: Kouluja voidaan tarvittaessa sulkea, mikäli tartuntoja ilmenee – oppilaiden turvallisuus taataan erityisjärjestelyillä

Oppositiojohtajat: Hallituksen on hylättävä ohjelmansa, koronan jälkeen Suomi on toinen

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus