1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Malminetsintäfirma varannut alueen Enontekiöltä Natura-alueelta – poronhoitajat pelkäävät elinkeinonsa puolesta: "Tappouhkaus poronhoidolle"

Mikäli tutkimukset johtavat malminetsintälupaan, on se Käsivarren paliskunnan mukaan tuhoisaa alueen poronhoidolle.

Kotimaan uutiset
Minna Näkkäläjärvi
Poronhoitaja Minna Näkkäläjärven takana aukeavalle alueelle ollaan suunnittelemassa maastotutkimuksia ja tulevaisuudessa mahdollisesti malminetsintää. Jaana Kurkkio

Saamelaisalueelle Enontekiölle on myönnetty varaus alueelle, jolla on tarkoituksena tehdä maastotutkimuksia. Näiden tutkimusten perusteella on myöhemmin tarkoitus hakea malminetsintälupaa.

Kyseessä on Enontekiön Hietakeron alue, joka on poronhoitoaluetta. Siellä sijaitsevat Käsivarren paliskunnan ja sen Erkunan tokkakunnan laidunmaat. Tämän lisäksi se on Natura 2000 -aluetta ja kuuluu soidensuojeluohjelmaan.

Alueen on varannut malminetsintäfirma Akkerman Finland Oy, joka on hollantilaisen Akkerman Exploration B.V:n tytäryhtiö. Yhtiöllä ei ole Suomessa liikevaihtoa.

Enontekiöllä Hietakeron alueella toimivat poronhoitajat ovat vastaanottaneet tiedon varausilmoituksesta järkyttyneinä.

Malminetsintäyrityksen varausalue Suomen Käsivarressa.
Kartta Akkerman Finland Oy:n varaamasta alueesta Enontekiöllä.Renja Nurmi / Yle

Käsivarren paliskunta ei hyväksy suunnitelmia

Käsivarren paliskunta on julkaissut aiheesta tiedotteen, jossa se toteaa, ettei hyväksy kaivostoimintaa alueella edes edistämisen, tutkimusten tai suunnitelmien tasolla.

Käsivarren paliskunnasta painotetaan, että kaivostoiminta ei sovi alueelle. Paliskunnan mukaan alue on poronhoidollisesti tärkeää ympäri vuoden.

Paliskunta toteaa, että poronhoidon harjoittaminen heikkenisi huomattavasti, mikäli alueelle kaavaillut suunnitelmat toteutuvat. Akkerman Finland Oy:n varaamasta alueesta 70 prosenttia on Erkunan tokkakunnan alueella.

– Olen erittäin huolissani poronhoidon tietotaidon ja saamelaiskulttuurin ja -kielen siirtämisestä tuleville polville. Mikäli aluevaraus toteutuu toiminnaksi, se tuhoaa Erkunan tokkakunnan poronhoidon totaalisesti, toteaa Käsivarren paliskunnan poroisäntä Juha Tornensis.

Akkerman Finland Oy:n toimitusjohtaja Jan H. Akkerman kertoo sähköpostitse, että suunnitelmat ovat vasta hyvin varhaisella tasolla. Tutkimukset voivat hänen mukaansa johtaa pienemmän alueen valitsemiseen, mikäli siltä voi olla mahdollista löytää mineralisaatiota. Tällä hetkellä määrää ei vielä tunneta, toteaa Akkerman.

"Jos suunnitelmat toteutuvat, meillä ei ole elinmahdollisuuksia"

Minna Näkkäläjärvi kuuluu Käsivarren paliskuntaan sekä Erkunan tokkakuntaan. Hän kertoo tehneensä valituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen yhdessä useamman alueen ihmisen kanssa.

– Tämä on suoranainen tappouhkaus saamelaiselle poronhoidolle. Meillä ei ole enää elinmahdollisuuksia, jos nämä suunnitelmat toteutuvat, toteaa Näkkäläjärvi.

Suomen saamelaisalue kartalla.
Suomessa saamelaisalue käsittää Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosan. Saamenmaa jatkuu rajojen yli Norjaan, Ruotsiin ja Venäjälle.Renja Nurmi / Yle

Näkkäläjärvi on huolissaan toimien vaikutuksista vesistöihin paitsi Suomessa, myös rajan toisella puolella.

Alueella on tehty testiporauksia jo vuosia. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes myönsi malminetsintäluvan Geologian tutkintakeskukselle (GTK) Lätäsenon alueelle Käsivarteen heinäkuun alussa 2016. Kyseessä oli ensimmäinen saamelaisalueelle myönnetty malminetsintälupa uuden kaivoslain aikana.

Akkerman Finland Oy ei ole vielä suorittanut tutkimuksia

– Olemme tietoisia siitä, että saamelaisten poronhoito, kulttuuri ja kieli ovat arvokkaita. Kunnioitamme näitä arvoja ja noudatamme kaikkia sovellettavia sääntöjä ja määräyksiä niiden suojelemiseksi, Jan H. Akkerman kirjoittaa.

Yritys ei Akkermanin mukaan ole suorittanut tutkimuksia alueella vielä, mutta pohjaa tietonsa GTK:n tutkimuksista vuosina 2012–2016 saatuihin tuloksiin. Näissä tutkimuksissa ei Akkermanin mukaan löytynyt mineraaliesiintymää, mutta niiden perusteella he kuitenkin näkivät tarpeen tehdä lisätutkimuksia. Mahdollisen kaivoksen avaamisesta ei ole tietoa, sillä alueella ei toistaiseksi ole löytynyt mitään louhittavaa.

– On mahdollista, että lisätutkimukset ovat negatiivisia, eikä kaivosta avata ollenkaan, sanoo Akkerman sähköpostissaan.

Jotkut tulevista tutkimuksista tullaan tekemään ilmasta mittaamalla. Akkermanin mukaan tutkimuksilla on hyvin vähän vaikutuksia ympäristöön.

Muutokset maastossa tekevät paimennuksen mahdottomaksi

Toimitusjohtaja Jan H. Akkerman kertoo olevansa kiinnostunut kuulemaan paikallisilta kokemuksia aiemmista tutkimuksista ja ehdotuksia mahdollisten haittojen välttämiseksi sekä haluavansa ymmärtää saamelaisten poronhoitajien tarpeita ja huolenaiheita.

– Pyrimme koko ajan olemaan avoimia ja läpinäkyviä suunnitelmistamme, tekemästämme työstä ja saavutetuista tuloksista viestinnän ja yhteyksien avulla, Akkerman kirjoittaa.

Minna Näkkäläjärvellä on kokemuksia alueelle tehtyjen tutkimusten vaikutuksista. Näkkäläjärvi kertoo, että GTK:n tekemät testiporaukset on tavallisesti toteutettu keväisin, jolloin alueella on porojen vasotusaika. Näkkäläjärvi jatkaa, että alueella olleet koneet ovat tehneet maahan suuria jälkiä, joita pitkin porot ovat lähteneet vaeltamaan.

– Porot leviävät niin laajalle alueelle, että niitä on mahdotonta paimentaa, sanoo Näkkäläjärvi.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on hyväksynyt Akkerman Finland Oy:n 1.2.2020 tekemän varausilmoituksen. Varausaika päättyy 31.1.2022.

Lue seuraavaksi