Ennenkin yskittiin pienissä neliöissä: tuberkuloosi nosti esiin kurjat asuinolot – koronaeristys on ajanut ihmiset nettiin ja oman auton suojaan

Tuberkuloosin tieltä vietiin lapsia lastenkotiin ja toipilaita parantolaan. Koronavirus taas eristi ikääntyneet ja erityisryhmät.

koronavirus
Joulumerkkitalon asukkaat leikkimässä.
Tuberkuloosiperheiden vauvoja ja laitoksen hoitajia Joulumerkkikodissa Tampereella 1936.Vapriikin kuva-arkisto

“Pese aina kädet! ” “Yskiessä käännä pää pois ja yski nenäliinaan!”

1930-luvun valistusjulisteiden iskulauseet tuntuvat tutun oloisilta. Kuvittaja Akseli Einolan piirtämissä julisteissa kerrotaan, kuinka suojautua tuberkuloosilta.

– Korona-ajassa on paljon samoja piirteitä kuin tuberkuloosiajassa.

– Eristämis- ja yskimisohjeita lukiessa tuli hämmentävä olo: taas nämä asiat! Se yskiminen ja aivastelu ja ilmateitse siirtyvät tartunnat, kirjailija Katariina Vuori sanoo.

kirjailija Katariina Vuori on kirjoittanut mm. kirjan Joulumerkkikodin lapset
Kirjailija Katariina Vuori kertoo, että monet lapsena tuberkuloosin vuoksi eristetyt olisivat olleet mieluummin kotona riskistä huolimatta.Ville Juurikkala / Like kustannus

Vuori on kirjoittanut kirjan tuberkuloosin vuoksi perheistään eristetyistä lapsista (Joulumerkkikodin lapset, Like 2016).

Tuberkuloosiin kuoli vielä 1930-luvun Suomessa noin 10 000 ihmistä vuosittain. Tartuntoihin tuli uusi piikki sotien jälkeen. Nyt jylläävän koronaviruksen kanssa sillä oli yhteistä se, että tepsivää lääkettä ei aluksi ollut.

– Luin kirjaani varten vanhoja lääketieteellisiä artikkeleita, ja lääkäreitten kirjoitukset olivat epätoivoisia. Keuhkotauti vain levisi ja levisi. Tubiin kuolleita tilastoitiin samaan tapaan kuin koronaan kuolleita, Vuori kertoo.

Tuberkuloosia pidettiin 1900-luvun alun Suomessa köyhien ja taiteilijoiden tautina. Taiteilijoiden siksi, että heidän ajateltiin olevan ruumiin voimiltaan heikkoja ja eteerisiä. Köyhien siksi, että taudin huomattiin leviävän ahtaissa ja epähygienisissä oloissa. Niitä Suomessa riitti pitkälti 1970-luvun puolelle.

Lähiörakentamisen taustalla oli maaltamuutto, mutta myös se, että suomalaisten kotien hygieniatasoa haluttiin parantaa. Lähiöiden myötä sisävessa, kylpyhuone ja keskuslämmitys olivat yhä useamman kaupunkilaisen ulottuvilla. Pian maaseudullakin olot kohenivat.

Hellahuoneesta miniyksiöön

Kaupunkisuunnittelun kriitikoiden mielestä Suomessa asutaan edelleen ahtaasti. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara kritisoi alle 20 neliön miniasuntoja (siirryt toiseen palveluun) ja liian tiivistä kaupunkirakentamista.

Ahdas asuminen ei kuitenkaan enää liity köyhyyteen vaan kaupungistumiseen.

Keskituloinen perhe valitsee yhä useammin pienen kerrostaloasunnon väljän omakotitalon sijaan, jos kaupunkikodin sijainti on mieluisampi. Jo 70 prosenttia suomalaisista asuu kaupunkialueilla (siirryt toiseen palveluun), vaikka 70 prosenttia maamme pinta-alasta on harvaan asuttua maaseutua. Olemme siis tunkeutuneet lähekkäin pienille plänteille.

Helsingissä joka toisessa asunnossa majailee yksinasuja. Kaikissa suurissa kaupungeissa yksinasuville on alettu rakennetaan alle 20 neliön yksiöitä. Pikkuyksiöiden markkinoinnissa on korostettu, että koko kaupunki voi olla olohuone. Mutta koronan myötä olohuone on mennyt kiinni.

– Hyvinvointiin liittyy hyvin tärkeänä itsemääräämisen ja omien valintojen vapaus. Ja nyt se valinnanvapaus on otettu pois.

– Meidän on ollut pakko olla neljän seinän sisällä. Se on varmasti ollut ahdistavaa aika monelle, sanoo professori Laura Arpiainen Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitokselta. Arpiainen on erikoistunut terveys- ja hyvinvointialan arkkitehtuuriin.

Professori Laura Arpiainen henkilökuva
Ahdas asuminen Suomessa on harha. Monessa maassa asutaan vielä ahtaammin, mutta eletään silti hyvää elämää, sanoo professori Laura Arpiainen.Tanja Heino/Yle

Pienten asuntojen ahdingon Arpiainen kuitenkin tyrmää. Meillä asutaan väljästi vaikkapa Aasiaan verrattuna. Ehkä me suomalaiset vertaamme asuntojamme television sisustusohjelmien jenkkilukaaleihin, joissa on oma kylpyhuone jokaiselle makuuhuoneelle. Sellainen rakentaminen on Arpiaisen mielestä turhaa ja ympäristöä rasittavaa.

Laura Arpiainen kuitenkin myöntää, että esimerkiksi kolmiossa asuva nelihenkinen perhe on pulassa, jos yksi sairastuu koronaan ja käytössä on vain yksi vessa. Tuolloin koko perhe joutuu jäämään karanteeniin siihen asti, kun sairas on toipunut.

Vauvojen eristämisellä haluttiin hyvää, mutta moni sai henkisiä haavoja

Tuberkuloosin estämiseksi jouduttiin tekemään radikaalimpia ratkaisuja, kuin vessojen laskeminen. Suomessa eristettiin vuosien 1936-1973 välillä yli viisi tuhatta vastasyntynyttä, joiden kotona oli tuberkuloosia. Näiden lasten lisäksi tuhansia lapsia joutui lastenkoteihin tai sijaisperheisiin, jos esimerkiksi vanhemmat olivat joutuneet keuhkoparantolaan tai kuolleet.

Vauvat vietiin suoraan synnytyslaitokselta Joulumerkkikotiin, jossa he olivat keskimäärin kahdeksan kuukauden ajan, jotkut pidempäänkin. Vastasyntyneellä ei ollut tuberkuloosia ja eristämällä heidät heti syntymän jälkeen haluttiin turvata, etteivät he saisi tartuntaa kotoa.

Hoitokoteja kutsuttiin Joulumerkkikodeiksi, sillä niitä varten kerättiin varoja myymällä hyväntekeväisyysmerkkejä, jotka liimattiin postimerkin viereen joulukorttiin.

Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen opetustaulu, käsienpesun tärkeys.
Tuberkuloosin leviämistä yritettiin estää käsien pesulla.Vapriikin kuva-arkisto

Todellisuudessa hyväntekeväisyysmerkit olivat vain pieni osa Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa sijainneiden Joulumerkkikotien rahoitusta. Joko lasten vanhemmat tai kotikunta maksoivat hoidosta. Lisäksi saatiin lahjoituksia.

Vuori haastatteli kirjaansa varten 50 Joulumerkkikotiin vauvana eristettyä ihmistä, heidän vanhempiaan sekä laitosten entistä henkilökuntaa.

– Kokemukset eristyksestä jakautuivat aikalailla kahtia. Osa tunsi kärsineensä huonosta äitisuhteesta ja suhteet muihin sisaruksiin saattoivat olla vaikeita.

– Joku taas koki olleensa erityisen rakastettu lapsi, kun oli kauan kaivattu ja odotettu. Paljon tietysti riippui siitä, millaisiin kotioloihin lapset laitoksesta palasivat, Vuori sanoo.

Oliko koronaeristyksen ikäraja oikea?

Tietämys varhaisten kuukausien kiintymyssuhteen tärkeydestä on kasvanut viime vuosikymmeninä. Lasten ja vanhempien eristämistä mietitään tarkoin.

Silti, jos molemmat vanhemmat sairastuvat koronavirukseen, jonkun ulkopuolisen on nytkin otettava vastuu. Apua pyritään saamaan ensisijaisesti lähipiiristä tai sosiaalitoimen kotihoidosta. (siirryt toiseen palveluun)

Koronavirusepidemian aikana huoli on kohdistunut erityisesti ikääntyneisiin. Eristyksen aikaan suositeltiin, että yli 70-vuotiaat jäisivät kokonaan kotiin. Ainoastaan ulkoilua yksin tai puolison kanssa suositeltiin. Professori Laura Arpiaisen mielestä eristyskäsky oli liian yleistävä.

– Meillä on yli 850 000 yli 70-vuotiasta. Heistä suuri osa ei ole sairaita. Olemme eristäneet valtavan määrän terveitä, toimintakykyisiä ihmisiä. Se on aiheuttanut kovasti kärsimystä, Arpiainen puuskahtaa.

Eläkeläinen sauvakävelee
Professori Laura Arpiaisen mielestä oli turhaa eristää terveet, hyväkuntoiset, vastaeläköityneet ihmiset koronan vuoksi.AOP

Viisaus tässä asiassa paljastunee vasta pandemian jälkeen.

Lue myös:Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Arpiainen muuttaisi asumismallimme kokonaan. Hänen mallissaan vanhuksia ei eristettäisi omiin lokeroihinsa, vaan samoissa rakennuksissa ja miksei asunnoissakin asuisi eri ikäisiä ihmisiä. Silloin apu olisi lähellä, kun sitä tarvitaan.

– Tällä hetkellä meillä on järjestelmä, jossa yhteiskunta joutuu tarjoamaan erityisasumispalveluja iäkkäille kovalla hinnalla. Palveluja voitaisiin huomattavasti vähentää, jos meillä olisi käytössä monisukupolviset ja yhteisöllisemmät asuntomallit.

Arpiaisen mukaan asuntojen tulisi joustaa eri elämäntilanteiden mukaan. Esimerkiksi muunneltavat seinät ja erilaiset parviratkaisut tekisivät asunnoista monipuolisempia.

Julkisia sisätiloja pitäisi löytyä myös poikkeusoloissa

Poikkeusoloissa moni kaupunkilainen asuu, työskentelee ja huonossa tapauksessa myös sairastaa minineliöissään.

Laura Arpiainen kertoo asumisen olevan murroksessa. Puhutaan monipaikkaisuudesta. Työntekoon ja asumiseen liittyvät toiminnot eivät enää ole sidoksissa yhteen tiettyyn paikkaan. Poikkeusoloissa kannattaa ottaa haltuun kaikki mahdolliset tilat. Joillakin on käytössään työhuone tai kesämökki, mutta toisten on tyydyttävä kaupungin avoimiin tiloihin.

– Yhteiskunnan sisäistä joustavuutta sisätilojen suhteen voisi lisätä.

– Kävin tässä pandemian aikana yhdessä kauppakeskuksessa, jossa oli varmasti yli 50 prosenttia liikkeistä suljettuna. Sen sijaan julkiset tilat olivat kaikki käytössä. Sinne olisi voinut hyvin mennä istumaan läppärin kanssa. Siellä on nopea wifi ja paljon tilaa, mutta ei siellä juurikaan ketään näkynyt.

Arpiaisen mielestä luovuus kannattaa ottaa käyttöön. Työskennellä voi vaikka autossa, jos oma asunto ahdistaa. Auton voi ajaa kauniiseen paikkaan, lukea ja kirjoittaa, puhua yksityisyyttä vaativia puheluita ja illan päätteeksi ajaa kotiin.

Tuberkuloosin leviämistä yritettiin helpottaa parantoloilla. Niissä ihmiset paitsi saivat hoitoa myös lepäsivät raittiissa ilmassa, tekivät käsitöitä ja nauttivat parantolan järjestämästä ohjelmasta.

Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen opetustaulu, yskiessä pää käännetään sivulle.
Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen opetustaulu neuvoo, kuinka yskitään, jottei keuhkotauti leviäisi. Vapriikin kuva-arkisto

Luontoa ja raikkautta etsivät myös koronaerityksen väsyttämät ihmiset.

– Koronan aikaan ihmiset ovat etsineet netin kautta virkistystä: virtuaalisia museokäyntejä ja vaikka virtuaalijoogaa. Se on ollut tapa käyttää aika huviksi ja hyödyksi, Katariina Vuori tuumii.

– Myönteistä tässä on ollut se, että ihmiset ovat välillä keskittyneet johonkin muuhun kuin tuottavuuden ja ostovoiman lisäämiseen. Äkkiä se varmaan unohtuu, mutta on tässä ajassa sellaisiakin asioita, joiden toivoisi kestävän pidempään.

Lue myös:

Avokonttori ei kuole koronaan, mutta toimisto muuttaa muotoaan – sisustussuunnittelija Vertti Kivi: "Sydäntila kokoaa ihmiset yhteen"

Lääketieteen historia - tuberkuloosi

Joulumerkkikoti pelasti tuberkuloosilta erottamalla vauvat vanhemmistaan

Onko pieni asunto ahdistanut sinua koronaeristyksen aikaan? Voit keskustella aiheesta jutun alla.

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus