Tähän marjaan kohdistuu suuria odotuksia – haskap tunnetaan maailmalla terveyspommina, jota viljellään nyt Suomessakin

Haskapista odotetaan suurmenestystä heinolalaisella luomumarjatilalla.

marjat
Haskap pensaita kasvamassa Kepilä 10 -tilalla Heinolassa.
Haskapin suomenkielinen nimi on sinimarjakuusama. Se on kotoisin Japanista.Mikko Tuomikoski / Yle

Haskap on mustikanvärinen, pitkulainen marja, johon kohdistuu suuria odotuksia. Japanista kotoisin oleva haskap on levinnyt muun muassa Venäjälle ja Kanadaan.

Marjan suomenkielinen nimi on marjasinikuusama. Maailmalla se kantaa esimerkiksi nimeä honeyberry, hunajamarja.

Haskap tunnetaan maailmalla terveysmarjana, jonka antioksidanttipitoisuus on todettu suuremmaksi kuin millään muulla marjalla. Flavonoideja on moninkertainen määrä verrattuna esimerkiksi metsämustikkaan.

EU:ssa haskap on tuore tulokas, sillä EU salli sen myynnin elintarvikkeena vasta loppuvuodesta 2018.

Kepilä 10 on luomumarjatila, joka sijaitsee Heinolan koillispuolella. Tilan isäntänä on Jani Tamminen, joka isänsä Hannu Tammisen kanssa perustivat tilan entiselle karjatilalle.

– Investointi on ollut mittava, mutta laskimme, että voimme tänä vuonna päästä mahdollisesti jo omillemme ja ensi vuonna voi tulla jo vähän voittoakin, kertoo Hannu Tamminen, joka on taustaltaan ATK-alan diplomi-insinööri.

Tilalla viljellään luomumansikkaa sekä pensasmarjoja: Mustaherukkaa, mustikkaa, viherherukkaa ja haskapia. Tarkoituksena on kehittää viljelymenetelmiä, joilla saadaan mahdollisimman hyvän makuisia marjoja.

Tieto- ja säätötekniikan alalla aiemmin työskennellyt Jani Tamminen hoitaa tilan töitä ja Hannu puolestaan esittelee tilaa ja suunnitelmia.

Haskap sopii minne vain, erityisesti Suomeen

Isä ja poika ovat sitä mieltä, että marjanviljely kaipaa uudistamista – uutta ajattelua ja tuotantomenetelmiä. Niitä viedään eteenpäin Kepilän tilalla itse hankitun tietotaidon voimin.

Tammisten usko marjanviljelyyn on voimakas, mutta mikä saa tekemään suuria investointeja haskapin suhteen? Marjan, jota Suomessa ei tunneta vielä kovinkaan hyvin.

– Se on maailmalla jo tunnettu, ja sen suosio kasvaa kovaa vauhtia myös Suomessa. Jos tällä hetkellä haluaa ostaa haskapin taimia, ei niitä löydy kovan kysynnän vuoksi, kertoo Hannu Tamminen.

Haskap ei ole ronkeli kasvualustan suhteen ja siksi sopii hyvin myös Suomeen.

– Maan pH voi vaihdella paljonkin, eikä se pane pahakseen kosteaakaan maata. Sillä ei juurikaan ole tuholaisia tai tauteja, eikä se maistu jäniksillekään. Linnut sen sijaan pitävät sen marjoista ja siksi joudumme suojaamaan pensaat verkoilla, kertoo Hannu Tamminen.

Hannu Tamminen haskap-pensaiden ympäröimänä Kepilän tilalla.
Hannu Tamminen haskapin ympäröimänä.Mikko Tuomikoski / Yle

Yksi haskapin tärkeistä ominaisuuksista on Tammisen mukaan se, että kukinnot kestävät hallaa. Ne selviävät jopa seitsemän asteen pakkasessa.

– Omat pensaamme ovat vielä niin nuoria, että odotamme maistiaisia tänä kesänä. Olen maistanut haskaphilloa USA:ssa asuessani, ja minusta se muistutti kovasti kuningatarhilloa. Tällä on maailmalla sellainen maine, että siitä saa myös erinomaista viiniä, kehuu Tamminen.

Marjat ovat tulevaisuuden Nokia Suomelle

Hannu Tamminen puhuu suomalaisista marjoista ja niiden mahdollisuuksista suurella innolla. Hän uskoo haskapille löytyvän kysyntää sekä Suomesta että ulkomailta, joista Japani on tällä hetkellä suurin markkina-alue.

– Siellä on niin kova kysyntä, että kaikki tuottamamme marjat saisi menemään sinne. Meillä on tällä hetkellä muutamia tuhansia taimia, mutta kasvatamme määrää koko ajan ja kokeilemme eri lajikkeita, kertoo Hannu Tamminen.

Tammiset uskovat luomuviljelyn olevan merkittävä valtti markkinoinnissa. Kepilässä luotetaan myös siihen, että marjojen maun pitää olla hyvä. Marjan ei pidä olla vain hyvän näköinen.

Hannu Tamminen haluaa tuoda myös marjojen markkinointiin uusia tuulia. Tavoitteena on tulevaisuudessa koota kaikki haskapin kasvattajat samalle nettisivustolle.

– Se toisi uutta voimaa markkinointiin. Suomalaiset marjat voisivat olla merkittävä vientituote, kunhan saamme maun kohdalleen. Niistä voisi tulla Nokian kaltainen menestystuote.

Marjat ja elintarvikkeet ovat hankalia vientituotteita

Suomalaiset ovat tottuneet korkealaatuisiin marjoihin ja osaavat arvostaa niitä, mutta kun ryhdytään rakentamaan vientiä, on edessä monta kompastuskiveä.

Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori on Hannu Tammisen kanssa samaa mieltä siitä, että marjat voisivat olla uusi Nokia, mutta edessä on monta kompastuskiveä. Ne voidaan kuitenkin ylittää.

– Helppoa se ei silti ole. Ensimmäinen ongelma on ilmasto: kasvukausi on lyhyt ja kustannukset korkeat. Pitäisi olla tunnettu ja haluttu brändi, jotta siitä oltaisiin valmiita maksamaan ylimääräistä verrattuna tehotuotantomaista tulevaan bulkkitavaraan, aloittaa Taulavuori.

Toinen ongelma liittyy tuotantomääriin ja tasalaatuisuuteen.

– Iso markkina vaatisi suuret tuotantomäärät ja tuotteiden pitäisi olla tasalaatuisia, mikä voi olla vaikeaa, sillä Suomen ilmasto on niin ailahteleva, jatkaa Taulavuori.

Kolmas ongelma liittyy markkinointiin ja vaatimuksiin eli byrokratiaan.

– Suomessa on tehty joitain yhteismarkkinointihankkeita, mutta vienti isossa mittakaavassa vaatisi viljelijöiden yhteenliittymiä, jotta volyymi olisi riittävän suuri. Kohdemaasta pitäisi lisäksi löytyä luotettava yhteistyökumppani ja vienti vaatisi myös paikallisten viranomaisvaatimusten täyttämistä alkaen pakkausmerkinnöistä ja tullisäännöksistä.

– Sitten pitäisi tietysti saada vielä säilyvyysasiat ja kauppaketju kuntoon, jos aiotaan viedä tuoretavaraa, pohtii Taulavuori.

Kaikki on kuitenkin mahdollista, vakuuttaa Taulavuori.

– Saatan kuulostaa liian pessimistiseltä, sillä suomalaisista marjoista voi tulla suuri menestystarina. Edessä on kuitenkin paljon työtä.

Juttua korjattu 25.5.2020 klo 16.15. Haskapin suomenkieliseksi nimeksi muutettiin marjasinikuusama.