Hyväpaha Ideapark romahdutti Seinäjoen keskustan elinvoiman – mutta se ei ole koko totuus

Nyt se on todistettu: Ideapark näivetti Seinäjoen ydinkeskustan. Pudotusta edellisvuoteen oli yli 20 prosenttia, mutta toisaalta kokonaiselinvoima nousi liki saman verran.

keskustat
Seinäjoen uuden torin komistus on maakuntakukka horsma.
Seinäjoen keskustori kesällä 2019. Anne Elhaimer / Yle

Koronakevät on sulattanut kaupunkien keskustojen elinvoiman. Yksi suurimmista häviäjistä on Seinäjoen ydinkeskusta. Sen elinvoimaisuus putosi liki 24 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Vaasassa pudotusta on ollut vain 8 prosenttia.

Seinäjoen keskustan romahdusta ei selitä korona, vaan Ideapark.

– Kaksi merkittävää selittävää tekijää löytyy. Toinen on se, että yritykset siirtyvät verkkoon ja asiakkaat niiden mukana ja toisaalta kauppakeskuksiin keskustan ulkopuolelle eli Ideaparkiin, sanoo kaupunkikeskustan kehittäjä Niina Koskipalo Seinäjoen kaupungin kehitysyhtiö Intosta.

Kyllä se meilläkin tulee tasaantumaan

Niina Koskipalo, Into Seinäjoki

Koskipalo ei kuitenkaan pidä keskustaa menetettynä, vaan uskoo tilanteen muuttuvan muutamassa vuodessa.

– Tottakai se lukuna näyttää tosi pahalta, mutta toisaalta kaikissa kaupungeissa, joissa on rakennettu kauppakeskuksia kaupungin ydinkeskustan ulkopuolelle, suuntaus on ollut sama vuoden pari ja sitten on tullut tasaantumista. Luulen, että ei poiketa näistä kaupungeista, vaan kyllä se meilläkin tulee tasaantumaan, uskoo Koskipalo.

Hyvääkin Ideaparkista

Elinvoimamittauksessa mitataan ydinkeskustan elinvoimaa, mutta myös laajemmin koko kaupunkikeskustan elinvoimaa. Kun Seinäjoen mittausalueeseen lisätään Jouppi, Pohja ja Hyllykallio, ovat luvut luvut ihan jotain muuta.

Kokonaisuutena Seinäjoen elinvoima on kasvanut vuodentakaisesta liki 18 prosenttia. Ja myös sitä selittää Ideapark.

– Ideapark lisäsi elinvoimaa valtakunnallisestikin kauppapaikkana, mihin tullaan Tampereen suunnalta ja Vaasan pohjoispuoleltakin.

Seinäjoen Ideaparkin valomainoskyltti katolla
Tuomo Rintamaa/Yle

Asiakkaita tarvitaan apuun

Toki ydinkeskustan tappiota ei voi myöskään vähätellä ja työtä sen houkuttelevuuden takia on tehtävä jatkuvasti. Huoli on suuri, jos keskustassa alkaa näkyä tyhjiä liikekiinteistöjä.

– Kaupunki on infran rakentajana tietenkin merkittävässä roolissa, että ympäristö saadaan mukavaksi ja viihtyisäksi, helpoksi ja turvalliseksi liikkua. Meidän tehtävä elinkeinoyhtiönä on houkutella yrityksiä keskustaan. Mutta kyllähän merkittävä tekijä ovat asiakkaat. Heitä tarvitaan keskustassa ja kukaan yrittäjä ei keskustasta lähde, jos kauppa käy, muistuttaa Koskipalo.

Kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta on mitattu 35:ssä kaupungissa viiden vuoden ajan.

Lue seuraavaksi: Pori ja Järvenpää kukoistavat, Heinola, Seinäjoki ja Jyväskylä kuihtuvat – kymmenien kaupunkikeskustojen elinvoimat vertailussa