Uhanalaisen kielen siirtäminen uudelle sukupolvelle tuottaa sekä iloa että painetta – saamenkielisissä perheissä kaivataan kielellistä tukea

Saamelaisvanhemmat jäävät usein yksin saamen kielen siirtämisessä lapsilleen.

kielen elvytys
Harjun perhe harjoittelee koltansaamea lapsensa Kiurelin kanssa.
Sara Wesslin / Yle

Kolttasaamelainen Terhi Harju muistaa sen jännittävän tunteen, kun odotti eskoistaan. Kumpikaan lapsen vanhemmista ei ollut oppinut sukunsa kieltä, koltansaamea kotonaan. Harju oli opetellut kielen aikuisiällä ja ajatus kielen siirtämisestä lapselle herätti monenlaisia tunteita.

Nyt kolmevuotiaalla Kiureli Harjulla on tapana käyttää koltansaamen kieltä muun muassa musiikin parissa. Kotona hän laulaa koltansaameksi ja soittaa kitaraa ja huuliharppua isänsä kanssa. Myös kaikki koltansaamenkieliset lastenkirjat on luettu ahkerasti läpi useaan kertaan.

Vanhemmat opiskelivat uhanalaisen koltansaamen kielen, jotta voisivat puhua sitä omille lapsilleen.

– Aluksi oli melko outoa puhua koltansaamea pienokaiselle. En ollut aiemmin puhunut saamea kotona, joten sitä täytyi ihan harjoitella, muistelee Harju.

Kiureli Harju opettelee koltansaamea
Sara Wesslin / Yle

Totuttelun jälkeen koltansaamen puhuminen ja loruilu alkoi lähtemään hyvin liikenteeseen. Omalle pojalle puhuminen oli helppoa, mutta silti taka-alalla painoi myös huoli.

– Koltansaamen puhuminen on ollut myös hankalaa. Olemme kielen kanssa hyvin yksin. Ei ole esimerkiksi lastenohjelmia, joita voisi katsoa.

Kielitukea pienen kirjasen avulla

Perheiden huolenaiheet ovat tuttuja Saamelaiskäräjien kieliturvasihteerille. Jo silloin, kun ollaan saamassa perheenlisäystä, tehdään suuria päätöksiä monikielisyydestä.

– Perheissä on varmasti niin surua, huolta, kuin iloakin saamen kielen puhumisesta. Suomessa saamen kielten tilanteet ovat kuitenkin hyvin kirjavia. Täytyy muistaa, että pohjoissaamen kielellä on aivan erilainen tilanne kuin koltansaamen kielellä, kertoo kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio.

Saamenkieliset vanhemmat voivat kokea monenlaista tunnetta. Vanhempia voi askarruttaa, onko kielitaito tarpeeksi hyvä puhumaan uhanalaista kieltä lapselle, kenen kanssa voisi puhua saamen kielensiirtämisestä aiheutuvista huolista ja mitä jos ei tiedä jotain sanaa saameksi.

Suomessa kielenelvytys on edennyt hyvin, mutta yhteiskunnan palvelut eivät tue saamelaisperheitä tarpeeksi.

– Maailmalla tunnettu suomalainen neuvola ei välttämättä kykene antamaan tukea tai vastauksia saamenkielisten perheiden kysymyksille. Meillä on näissäkin järjestelmissä ongelmia, toteaa Aikio.

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio esittelee vanhemmille jaettavaa opasta kielen siirtämiseen.
Sara Wesslin / Yle

Saamelaiskäräjät on pyrkinyt vastaamaan saamelaisperheiden ahdinkoon. Kielensiirtämisestä kerätään tällä hetkellä verkkosivustoa, josta vanhemmat voivat lukea kielellisistä oikeuksistaan, mutta myös löytää tarvittaessa tukea.

Kielenelvytyksestä on koottu paljon materiaalia, joiden tavoitteena on rohkaista perheitä käyttämään saamen kieltä.

Yhtenä tuloksena on Onko kieli kotona? Saamen kielen siirtäminen lapselle -kirjanen, joka on koottu Saamelaiskäräjien saamaan palautteen ja saamelaisperheiden kokemusten perusteella.

– Se on jo tärkeä askel, että perheessä voi käyttää edes vähän saamen kieltä. Tässä vaiheessa varmasti paras tuki voi olla toinen saamelaisvanhempi, jonka kanssa vaihtaa kokemuksia, kertoo Aikio.

Onnistumisen tunne on suurempi, kuin huoli huonosta kielitaidosta

Vuosien mittaan Harjun perheessä on huomattu, että Kiurel on kasvanut kaksikieliseksi koltansaamen puhujaksi epäilyksistä huolimatta. Huoli kielensiirtämisen onnistumisesta on jätetty taka-alalle ja perheessä keskitytään iloitsemaan onnistumisista.

Harjun perheessä puhutaan luontevasti sekä koltansaamea että suomea.

– Kieliasioita ei kannatta alkaa stressaamaan eikä kannata pyrkiä puhumaa täysin puhdasta kieltä. Joskus voi tulla sananen myös suomeksi eikä haittaa, jos vastaavaa sanaa ei ihan heti koltansaameksi tietäisi, kannustaa Terhi Harju.

Terhi Harju
Sara Wesslin / Yle

Koltansaamen kieliyhteisö on pieni ja kieli on yhä vaarallisen uhanalainen. Kielen puhujia on arviolta muutama sata. Tällä hetkellä Suomen kouluissa koltansaamea voi oppia etäyhteyksin vain kaksi tuntia viikossa. Täysin koltansaamenkielistä opetusta ei ole, ja koltansaamenkielistä oppimateriaalia on vähän.

Suomen kielen paine on välillä todella kova. Sen vuoksi Harjun perheessä koltansaamen sanojen käyttäminen on todella iso onnistuminen.

– On hieno tunne, kun huomaa lapsen ymmärtävän koltansaamea. Olin sanoinkuvaamattoman onnellinen, kun hän alkoi tavailla ensimmäisiä sanojaan koltansaamen kielellä, kertoo Terhi Harju silmin nähden liikuttuneena.