1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Koronaraportti: Ylipainoisten osuus tehohoitopotilaissa on suurempi kuin väestössä

Vain joka kymmenes tehohoitopotilas on painoindeksin mukaan normaalipainoinen.

Koronaviruspotilasta operoidaan hänen henkensä salpauduttua kokonaan tanskalaisessa sairaalassa toukokuun alussa. Kuva: Olafur Steinar Gestsson / EPA

Tehohoitoon joutuneista koronapotilaista suurimmalla osalla on ylipainoa.

Kuopion yliopistollisen sairaalan tehohoidon tilannekuvaa käsittelevän raportin (PDF (siirryt toiseen palveluun)) mukaan lähes 90 prosentilla tehohoitopotilaista BMI-painoindeksi on yli 25, mikä on lievän lihavuuden raja.

BMI-indeksin mukaan esimerkiksi 180 senttinen henkilö on lievästi ylipainoinen, kun hän painaa yli 81 kiloa. Koronaviruksen vuoksi tehohoitoon päätyneistä ihmisistä 41 prosenttia on ollut painoindeksin perusteella lievästi ylipainoisia.

FinTerveys 2017 -tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomessa miehistä 68 prosenttia ja naisista 58 prosenttia on ylipainoisia, eli heidän painoindeksinsä on yli 25.

Kaiken kaikkiaan 45 prosenttia tehohoitopotilaista on ollut vähintään merkittävästi lihavia. Joka neljännes potilas on merkittävän lihava, mikä tarkoittaa 180 senttiä pitkän henkilön kohdalla yli 97 kilon painoa. Vaikeasti lihavia (113–130 kg) ihmisiä tehohoitopotilaista on ollut 11 prosenttia ja sairaaloisen lihavia (130kg ->) 9 prosenttia.

Anestesiologian ja tehohoidon osaamiskeskuksen johtaja Stepani Bendel Kuopion yliopistollisesta sairaalasta painottaa, että BMI-indeksi ei kerro koko kuvaa potilaista. Esimerkiksi monen urheilua harrastavan ihmisen painoindeksi on yli 25, koska lihasmassa tuo lisää painoa.

– Tärkeää on se, että siellä on paljon potilaita, jotka ovat alle 60-vuotiaita ja joilla ei ole perussairauksia. Heillä voi olla vähän ylipainoa, mutta ei oikeastaan yhtään mitään muuta, Bendel toteaa.

Ylipaino lisää riskitekijöitä

Bendel huomauttaa, että merkittävä ylipaino on riskitekijä monille sairauksille, muun muassa verenpainetaudille ja diabetekselle. Samalla ylipaino heikentää henkilön yleiskuntoa ja suorituskykyä. Nämä seikat puolestaan vaikuttavat mahdollisuuksiin toipua koronavirustartunnasta.

Covid-19-taudin aiheuttamat tehohoitojaksot kestävät yleensä pitkään, jopa useita viikkoja. Potilas on hengitysvajauksen vuoksi liitetty hengityskoneeseen. Pitkä paikoillaan makaaminen käynnistää nopeasti lihaskadon, joka vaikuttaa myös hengityslihaksiin.

– Jos peruskunto jo lähtiessä on huono ja joudut kaksi viikkoa makaamaan paikallaan, saat runsaasti lääkitystä ja sen lisäksi keuhkojen tuuletus- ja happeutumiskapasiteetti huononevat, niin edellytykset toipua ovat huonommat, Bendel sanoo.

Samaan hengenvetoon Bendel kuitenkin painottaa, että monet hoitojaksot ovat yhä kesken eikä lopullisia tilastoja tehohoitopotilaiden tilanteesta ole saatu vielä mistään maasta. Lopullisten analyysien aika on sitten, kun tiedot ovat täydentyneet.

Suomen kuolleisuusluku jäämässä alhaiseksi

Kuopion yliopistollisen sairaalan tehohoidon tilannekuvaa käsittelevä raportti koskee vain tehohoidosta poistuneita henkilöitä. Alustavasti näyttää siltä, että kuolleisuusluku jää Suomessa melko matalaksi, noin 20 prosenttiin. Lopullinen luku tiedetään vasta, kun kaikkien potilaiden sairaalahoito on päättynyt.

– Pitäisin sitä hienona suorituksena suomalaisessa tehohoidossa, jos näin on, Bendel sanoo.

Yksi syy kansainvälisesti verrattuna matalaan lukuun löytyy Bendelin mukaan suomalaisesta hoitokulttuurista. Täällä tehohoitoon valitaan potilaat, jotka hyötyvät tehohoidosta. Toisissa kulttuureissa toivottomasta hoidosta luopuminen voi olla hankalampaa.

– Jos todetaan, että potilas ei voi missään nimessä selviytyä hoidosta ja silti hoidetaan teho-osastolla, niin eihän se ole viisasta resurssien käyttöä, Bendel toteaa.

Lue myös:

Kertooko paine rinnassa infektiosta ja miten tauti kurittaa sisäelimiä? Näin koronavirus voi vaikuttaa kehoosi

Tätä kautta löydät kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.