Libyan sisällissota uhkaa kiihtyä – Libyan hallitus epäilee Venäjän lähettäneen hävittäjiä kapinallisille

Libyaan virtaa palkkasotilaita ja aseita monelta suunnalta, eikä aselevosta ole paljoa jäljellä.

Libyan sisällissota
Libyalaisten valtaama venäläinen ilmatorjuntaase.
Kapinallisilta vallattua venäläistä Pantsir-ilmatorjuntajärjestelmää kuljetettiin näytillä Tripolissa keskiviikkona.Mahmud Turkia / Lehtikuva

Libyassa on tehty ilmaiskuja liki päivittäin, enimmäkseen aseistetuista lennokeista, mutta maan sisällissota saattaa tältäkin osin olla kiihtymässä.

Libyan hallitusta vastaan taistelevat sotapäällikkö Khalifa Haftarin johtamat joukot uhkaavat aloittaa ilmahyökkäykset maassa olevia Turkin joukkoja vastaan.

Turkki tukee YK:n tunnustamaa Libyan hallitusta. Se sanoo kostavansa mahdolliset iskut.

YK:n Libya-lähettiläs Stephanie Williams sanoi tällä viikolla YK:n turvallisuusneuvostolle, että Libyan sisällissota on kiihtymässä, leviämässä ja syvenemässä. Molemmille puolille tulee ulkoa yhä lisää aseita ja taistelijoita.

Tripolissa sijaitsevan Libyan hallituksen sisäministeri Fathi Bashagha on uutissivusto Bloombergin mukaan (siirryt toiseen palveluun) epäillyt, että Venäjä on lähettänyt kuusi MiG-29 -hävittäjää ja kaksi Suhoi Su-24 -pommittajaa Syyriassa olevasta tukikohdastaan Haftarin joukoille.

Ainakin yksi MiG-29 on nähty tällä viikolla Haftarin joukkojen lentokentästä otetussa satelliittikuvassa.

Paljonko Haftarilla on uusia taistelukoneita, kenen ne alun perin ovat ja kuka niitä lentää, on edelleen epäselvää.

Turkin lennokit Tripolia pelastamassa

Libya on ollut enemmän tai vähemmän sisällissodassa siitä lähtien, kun diktaattori Muammar Gaddafi syöstiin vallasta vuonna 2011. Viimeiset viisi vuotta sotaa on käyty Tripolin hallituksen ja Bengasista toimivan Haftarin hallituksen välillä.

Haftar on jo vuoden yrittänyt valloittaa pääkaupunkia Tripolia. Hänen joukkonsa ovat päässeet Tripolin esikaupunkeihin asti ja ampuneet kaupunkia tykistöllä monta viikkoa. Viime aikoina ne ovat kuitenkin kärsineet tappioita ja joutuneet paikoin vetäytymään, mutta taisteluja käydään yhä Tripolin liepeillä.

Savu nousee Tripolin päällä kranaatti-iskujen jälkeen.
Savu nousee Tripolista Haftarin joukkojen kranaattitulen jälkeen toukokuun alussa. Mahmud Turkia / AFP

Sotaonnen näyttää kääntäneen nimenomaan Turkin aseellinen tuki. Turkki on tänä vuonna tuonut Tripolin hallituksen avuksi paitsi arviolta tuhansia syyrialaisia palkkasotilaita, myös omia ilmatorjunta-aseitaan ja aseistettuja lennokkejaan.

Lennokeista laukaistuilla ohjuksilla turkkilaiset ovat tuhonneet useita venäläisiä Pantsir-ilmatorjuntajärjestelmiä. Pantsir on uudenaikainen ilmatorjuntatykillä ja -ohjuksilla varustettu ajoneuvo, joita Haftarin joukoilla on. Tripolin hallituksen joukot ovat saaneet ainakin yhden Pantsirin ehjänä sotasaaliiksi.

Lennokki-iskuja on tehty myös muihin Haftarin joukkojen kohteisiin.

Kartta.
Tripolin ja Bengasin hallitusten joukot taistelevat Libyan herruudesta.Seppo Suvela / Yle

Turkki vastaan Venäjä

Libyan sotaa yritettiin rauhoittaa tammikuussa liittokansleri Angela Merkelin koolle kutsumassa huippukokouksessa Berliinissä. Kokoukseen osallistuivat muun muassa Venäjän ja Turkin presidentit, ja siinä luvattiin lopettaa ulkopuolinen sekaantuminen Libyan sotaan.

Turkki on nyt avoimesti mukana, Tripolin hallituksen puolella. Sitä vastaan taistelevilla Haftarin joukoilla on venäläisiä edistyneitä aseita ja apunaan venäläisiä Wagner-yhtiön palkkasotureita, mutta Venäjän hallitus katsoo, että se ei ole mukana sodassa.

Tiistaina Yhdysvallat ja Britannia vaativat YK:n turvallisuusneuvostossa Venäjää lopettamaan palkkasoturien lähettämisen Libyaan. Venäjän mukaan se ei ole valtiona osallinen asiaan.

– Libyassa ei ole Venäjän armeijan sotilaita, sanoi Venäjän YK-suurlähettiläs Vasili Nebenzia.

Khalifa Haftaria tukevat Venäjän lisäksi myös Egypti ja Arabiemiraatit. Esimerkiksi Pantsir-ilmatorjuntajärjestelmät ovat Forbes-uutissivuston mukaan (siirryt toiseen palveluun) tulleet Arabiemiraateista, joka on ostanut niitä Venäjältä.

Ja on olemassa myös Syyria-yhteys.

Khalifa Haftar
Sotapäällikkö Khalifa Haftar.Yannis Kolesidis / EPA

Syyrialaisia sotii molemmilla puolilla

Maaliskuussa Bengasin hallitus, eli Haftar, avasi suljettuna olleen Libyan suurlähetystön Damaskoksessa. Damaskoksen ja Bengasin välille avattiin lentoyhteys.

YK:n tarkkailijoiden mukaan Syyriasta on lennätetty Libyaan arviolta vajaat 2 000 syyrialaista taistelemaan Haftarin puolella. Heidän uskotaan tehneen palvelussopimukset venäläisen Wagner-yhtiön kanssa.

– Turkki on Damaskoksen ja Haftarin yhteinen vihollinen, sanoi Oxfordin yliopiston tutkija Samuel Ramani uutistoimisto AFP:lle.

Damaskosta, eli Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia ja Khalifa Haftaria yhdistää myös yhteinen tukija, Venäjä.

Lähteet: AFP, AP, Reuters

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus