Lapsi syntyi keskosena, eikä ristiäisissä ole epidemia-aikana ystäviä – Ninni Piiroinen ja Ossi Käyhkö kuvittelivat vauva-arjen erilaiseksi

Kesäkuu on vilkasta ristiäisaikaa, kun vauvaperheet ovat lykänneet juhlia koronaepidemian vuoksi.

Lasten kaste
Kuvassa on keskosvauvan tuoreet vanhemmat.
Tuoreet vanhemmat Ninni Piiroinen ja Ossi Käyhkö nukuttavat keskosvauvaa ulos rattaisiin. – Heti kun päästiin sairaalasta, kaikki oli hyvin, kun huoli helpotti, he kuvailevat. Meri Remes/Yle

Joensuulaisten Ninni Piiroisen ja Ossi Käyhkön vauva syntyi keskosena keskellä epidemia-aikaa. Lapsivedet menivät yllättäen aprillipäivänä, kun Piiroinen oli yksin kotona. Piiroinen soitti yövuorossa olevalle miehelleen, joka arveli aluksi, että soitto on aprillipilaa.

– Soitin sitten omalle isälleni, että ei tämä ole mitään aprillipilaa, vaan lapsivesi meni. Tule viemään minut sairaalaan, Piiroinen kertoo.

Piiroinen pääsi sairaalaan. Synnytysosastolla hän vietti lopulta neljä kokonaista vuorokautta, kun synnytys eteni hitaasti käynnistyksestä huolimatta. Pikkuinen tyttövauva syntyi noin kaksi ja puoli kiloisena. Hän syntyi viisi ja puoli viikkoa ennen laskettua aikaa.

Vauva-arki alkoi vauvateholta. Piiroinen ja Käyhkö olivat etukäteen jännittäneet, että pääseekö isä lainkaan synnytykseen.

– Onneksi pääsin synnytykseen ja vauvateholla perhehuoneeseen. Äidin on tosi hankala olla, jos isä ei pääse mukaan, Käyhkö sanoo.

Vauva osoittautui hyvävointiseksi keskoseksi. Vauvan paino lähti nousemaan hyvin. Äiti ja vauva olivat vauvateholla määrätyt kaksi viikkoa. Sinä aikana liikkumatila sairaalassa oli hyvin rajattua tartuntariskien vuoksi.

Kuvassa on pikkuinen keskosvauva.
Keskosvauvoilla on suurempi infektioriski, mikä huolestutti vanhempia sairaalassa. Koronaepidemian vuoksi vauvan kanssa pysyteltiin ensimmäinen kuukausi kotona, kun kotiin lopulta päästiin.Ninni Piiroinen

– Se oli kyllä rankkaa aikaa. Onneksi vanhemmille oli oma ruokailutila, jossa oli televisio ja sohvia. Siellä pääsi käymään perhehuoneen lisäksi, Piiroinen kuvailee.

Piiroinen ja Käyhkö hoitivat vauvaa yhdessä vauvateholla. He olivat helpottuneita, että Pohjois-Karjalan keskussairaalassa isät pääsivät vauvatehon perhehuoneisiin äidin ja vauvan luo epidemiasta huolimatta.

Isot ristiäiset jäävät haaveeksi

Piiroinen ja Käyhkö olivat raskauden alkuvaiheessa haaveilleet isoista ristiäisistä. Nimiäisiäkin oli pohdittu, mutta vanhemmat halusivat lapselle kuitenkin evankelisluterilaisen kastejuhlan.

Kun vauva syntyi keskosena, ensin oli odotettava noin kuukausi keskosuuden vuoksi. Sitten perhe odotti, mitä valtiovalta päättää kokoontumisrajoituksista.

– Odotimme, että voidaanko ristiäisiä edes pitää. Sitten kun tieto löyhemmistä rajoituksista tuli, vahvistui, että pidämme ristiäiset kesäkuussa, Piiroinen sanoo.

Oulun, Jyväskylän, Helsingin ja Joensuun evankelisluterilaisista seurakunnista kerrotaan, että ristiäisiä on siirretty tiuhaan kesäkuulle.

– Kasteita on siirtynyt huhti–toukokuulta kesäkuulle, kertoo Joensuun Pielisensuun seurakunnan pappi Antti Kyytsönen.

Kuvassa on pienen keskosvauvan vanhemmat, Ninni Piiroinen ja Ossi Käyhkö.
Ninni Piiroinen (oikealla) haaveili kesällä menevänsä vauvan kanssa kaupungille, kahviloihin ja matkustavansa ystävien luo. Epidemia-aikana se jää haaveeksi. Perhe voi kuitenkin nauttia kotona vauva-arjesta. Meri Remes/Yle

Kyytsösen mukaan kymmenen hengen kokoontumisrajoitus on aiheuttanut maalis–toukokuussa sen, etteivät isovanhemmat tai kaikki kummit ole voineet aina osallistua rajoitusten vuoksi juhliin.

– Ristiäisiä on pääkaupunkiseudulla siirretty. Perheet ovat päätyneet myös erilaisiin ratkaisuihin, erään parin lapsi esimerkiksi kastettiin Keskuspuistossa, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän verkkotiedottaja Sirpa Patronen.

Ristiäiset ja nimenantojuhlat ovat usein pienehköjä perhejuhlia, mutta niidenkin kohdalla kymmenen henkilön kokoontumisrajoitus on tiukka. Yleinen trendi Suomessa on se, että lapsi kastetaan yhä harvemmin. Kirkon tutkimuskeskuksen johtajan Hanna Salomäen mukaan viime vuonna eli vuonna 2019 kastettiin noin 62 prosenttia syntyneistä lapsista.

Kastettujen lasten määrissä on alueellista vaihtelua: vuonna 2019 Oulun hiippakunnassa kastettiin 79 prosenttia syntyneistä lapsista, kun taas Helsingin hiippakunnassa noin 40 prosenttia syntyneistä lapsista.

Kuvassa on seurakuntapastori, joka laskee vettä kastemaljaan.
Joensuun Pielisensuun seurakunnan pastori Antti Kyytsönen kertoo, että ristiäisiä on lykätty ja siirretty kesäkuulle. Ari Haimakainen/Yle

Jyväskylässä on kasteiden siirron ja lykkäyksen vuoksi lisätty toimituksissa olevien pappien määrää.

– Kasteita on varattu selvästi enemmän kesäkuussa, koska monet perheet siirsivät kasteita myöhemmäksi. Meillä on varauduttu tähän lisäämällä toimituksissa olevia pappeja, sanoo Jyväskylän seurakunnan yhteisen seurakuntatyön johtaja ja rovasti Eivor Pitkänen.

Pitkäsen mukaan pääosa kasteista tapahtuu edelleen kodeissa, koska kotona oleminen tuntuu perheistä helpoimmalta. Epidemian kannalta kirkko olisi kuitenkin hänen mukaansa turvallisempi kastepaikka, koska kirkossa voidaan noudattaa turvaetäisyyksiä paremmin kuin kodeissa, joissa vieraat pakkautuvat usein pieneen tilaan.

Ystävät jäävät juhlista pois

Ystävät jäävät joensuulaisten Ninni Piiroisen ja Ossi Käyhkön vauvan kastejuhlista pois, koska isojen juhlien pitäminen ei tunnu turvalliselta. Juhliin tulevat vain isovanhemmat ja kummit.

– Kyllähän se harmittaa, etteivät ystävät pääse jakamaan tilannetta, kuten olin suunnitellut. On ajateltu kyllä sitten pitää isommat yksivuotisjuhlat, Käyhkö kertoo.

Kuvassa on vauvan kastemekko.
Seurakunnilla on kastejuhlia varten lainamekkoja, mutta usein perheillä on suvussa kulkeva kastemekko, jota halutaan käyttää kastetilaisuudessa. Kuvassa yksi Pielisensuun seurakunnan lainattavista kastemekoista. Meri Remes/Yle

Ristiäiset pidetään kotona niin, että osa vieraista on terassilla. Lapsen isoisovanhemmat eivät välttämättä osallistu juhliin, koska he kuuluvat riskiryhmään.

Isovanhempien osallistuminen kastejuhliin on olennainen kysymys. Jyväskylän seurakunnan rovasti Eivor Pitkäsen mukaan kevään kastejuhlissa on jo totuttu juhlien striimaukseen tai videoimiseen, kun riskiryhmäläiset tai isovanhemmat eivät uskalla osallistua kasvotusten juhlaan.

– Isovanhempien tilanne on riippuvainen iästä ja kunnosta, ja oikeastaan he voivat itse arvioida, voivatko he osallistua tilaisuuteen, Pitkänen summaa.

Jyväskylässä riskiryhmiin kuuluvat papit eivät osallistu hautajaisiin ja ristiäisiin epidemia-aikana.

– Ihmisten olisi tärkeä muistaa, että emme elä normaalissa tilanteessa, kun rajoitteita väljennetään. Tartuntavaara on yhä olemassa ja siksi pitää noudattaa näitä turvaetäisyyksiä, Eivor Pitkänen pohtii.

Mitä ajatuksia artikkeli sinussa herättää? Keskustele aiheesta alla 27.5 klo 23 asti.

Lue lisää:

Kesällä voi tulla kastejuhlaruuhkaa – Suomen suurin seurakunta Jyväskylässä avaa jälleen toimintaansa kesäkuun alussa

Pohjoisessa kastetaan noin neljä vauvaa viidestä, pääkaupunkiseudulla alle puolet – usein kastepäätös perustuu perinteeseen