Miksi Marinin hallituksen on ollut vaikea viestiä koronalinjaansa? Yle etsi vastaukset 7 kiisteltyyn kysymykseen

Tukahduttamisesta, laumasuojasta ja maskeista on väitelty viime viikot julkisuudessa. Mitä hallituksen ja THL:n koronalinjan takana oikeasti on?

Marinin hallitus
Sanna Marin saapumassa Säätytalolle.
Pääministeri Sanna Marin saapumassa Säätytalolle hallituksen neuvotteluihin 19.toukokuuta.Emmi Korhonen / Lehtikuva

Oppositio ja tutkijat ovat kritisoineet Sanna Marinin (sd.) hallituksen hybridistrategiaa jo viikkoja epäselväksi. Marin selvensi koronatavoitteita 15. toukokuuta ja kertoi hallituksen kannaksi sen, ettei epidemia saisi levitä Suomessa lainkaan.

Sen jälkeen on epäilty, että hallitus on irtisanoutunut "THL:n linjasta" ja siirtynyt "tukahduttajien linjalle".

Onko kyse aidoista linjaeroista vai huonosta viestinnästä?

Selvitimme asiaa yli 20 sisäpiirilähteestä. Suurin osa ei halunnut tulla siteeratuksi nimellään, mutta he ovat tilanteen tuntevia henkilöitä hallituksesta, sosiaali- ja terveysministeriöstä STM:stä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta THL:stä, eduskunnasta ja muista olennaisista tahoista.

Juttu vastaa seuraaviin kysymyksiin:

  1. Onko hallitus noudattanut kaikessa asiantuntijoiden suosituksia?
  2. Onko hallitus tehnyt pesäeroa THL:ään?
  3. Ovatko THL ja hallitus kannattaneet laumaimmuniteettia?
  4. Onko hallitus tullut tukahduttajien linjalle?
  5. Onko THL tehnyt virheitä?
  6. Onko tietoja salailtu?
  7. Onko maskikysymys politisoitunut?

1. Onko hallitus noudattanut kaikessa asiantuntijoiden suosituksia?

Ei.

Hallitus on useita kertoja päätynyt rajumpiin rajoitus- tai purkutoimiin kuin mitä asiantuntijat tai virkamiehet ovat pitäneet tarpeellisena.

Ei voi kuitenkaan sanoa, että linjaerot olisivat olleet suuria. Asiantuntijoiden arviot ja poliitikkojen päätökset ovat menneet pääpiirteissään käsi kädessä.

Hallituksen päätös ottaa valmiuslaki nopeasti käyttöön yllätti sekä virkamiehet että THL:n.

Koulut päätettiin sulkea, vaikka THL ei pitänyt sitä erityisen vaikuttavana yksittäisenä keinona. Yli 70-vuotiaiden ohjeistaminen karanteenia vastaaviin olosuhteisiin ei ollut THL:n kannanotto.

Silti THL ei asettunut vastustamaan koulujen sulkemista tai iäkkäiden eristäytymissuositusta.

Myös rajoitusten purkamisen nopeus oli yllätys. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet olisivat toivoneet, että hallitus olisi avannut yhteiskuntaa varovaisemmin. Heitä arveluttivat varsinkin kokoontumisrajoitukset ja avaamisen vauhti.

Hallituksen mukaan virkamiehet eivät olleet valmistelleet rajoitusten purulle tarkkaa tiekarttaa päivämäärineen, toisin kuin ministerit olivat toivoneet.

– Se syntyi sitten yhteistyössä keskustellen, neuvotteluissa mukana ollut henkilö sanoo.

 Mika Salminen ja Sanna Marin Säätytalon portailla.
THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen saapui Säätytaloon pääministeri Sanna Marinin antaessa haastattelua. Jussi Nukari / Lehtikuva

2. Onko hallitus tehnyt pesäeroa THL:ään?

Kyllä, mutta ei dramaattisesti.

THL:n rooli oli alussa iso. Vaikka THL:kin vähätteli aikansa koronan vaaraa, se joutui tammi–helmikuussa herättelemään hallitusta varautumaan myös siihen, että epidemia voi paisua isoksi.

Lopullisesti hallitus havahtui tilanteen vakavuuteen helmi–maaliskuun vaihteessa.

– THL:llä oli hallituksen sisäänajossa kriisiin enemmän roolia, yksi hallituslähde kertoo.

Koronatilannekuva oli hajanainen ja puutteellinen. Sen vuoksi aluksi jouduttiin nojaamaan paljon yleiseen ja aiempaan tietoon epidemioista.

– THL:n kanta välittyi alussa päätöksiin suoraviivaisemmin, STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki kertoo.

Sittemmin riippuvuus THL:stä on vähentynyt, ja hallitus on ottanut selvän johtoroolin. Pääfokus on siirtynyt kokonaisharkintaan, jossa THL:n tuottama terveydellinen arvio on vain yksi osa palapeliä.

– Sitä myötä kun hallitus on joutunut tätä jumppaamaan ja on kuullut valtavasti asiantuntijoita, itsevarmuus ottaa askelia rajoitustoimenpiteiden kanssa on parempi, hallituslähde pääministeripuolue SDP:stä sanoo.

THL:n päätöksiä sanelevasta roolista on jäänyt kuitenkin elämään sitkeä mielikuva. Varsinkin ensimmäisinä viikkoina hallitus toisti papukaijan lailla tekevänsä päätökset terveydenhuollon asiantuntijoiden suositusten pohjalta.

– Muodostui kuva, että olisi kaksi päätöksentekijää jotka taistelevat. Poliitikot olisivat voineet aktiivisemmin korostaa, että asiantuntijat tuottavat tietoa eivätkä tee päätöksiä, toinen hallituslähde toteaa itsekriittisesti.

– Voi olla, että julkisuudessa on syntynyt kuva, että THL on Suomen Tegnell. Näin ei ole missään tapauksessa. THL ymmärtää kyllä roolinsa, samoin pääministeri, Voipio-Pulkki vakuuttaa.

Ylilääkäri Taneli Puumalainen THL:stä (vas.), pääministeri Sanna Marin ja STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki pitivät tilannekatsauksen hallituksen hybridistrategiasta ja koronavirustilanteen mallinnuksista Helsingissä 15. toukokuuta.
THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen, pääministeri Sanna Marin ja STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki koronatilannekatsauksessa 15. toukokuuta.Emmi Korhonen / Lehtikuva

THL:n edustajat, käytännössä terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen tai infektiotautien torjuntayksikön päällikkö Taneli Puumalainen, ovat istuneet pyydettäessä hallituksen neuvotteluissa, pitäneet alustuksia ja vastanneet ministereiden kysymyksiin. Alustuksia on ollut valmistelemassa THL:n 20-henkinen työryhmä.

THL:ltä ei ole pyydetty tarkkoja laskelmia yksittäisistä rajoitustoimenpiteistä.

– Joskus on kysytty, että jos tehtäisiin tällainen toimenpide, voisiko sen vaikutusta jotenkin arvioida fyysisten kontaktien vähentymiseen. Osaan on pystytty vastaamaan, osaan ei, Mika Salminen kertoo.

Myös useiden hallituslähteiden mukaan työtapa on ollut keskusteleva. Yksityiskohtia on hiottu dialogin kautta.

– Ei THL ole marssinut sisään, että hallituksen pitää tehdä näin ja näin, edellä mainittu hallituslähde kertoo.

– On kysytty esimerkiksi, onko ulkonaliikkumiskielto tähän kohtaan tarkoituksenmukainen. THL on sitten sanonut, että ei siten, että sillä on valtava sosiaalinen hinta, hän täsmentää.

Salminen itse harmittelee, että THL:n skenaarioiden rooli on ymmärretty väärin.

– On oletettu, että skenaariot olisivat niitä tavoitetiloja. Niitähän ne eivät ole. Ne ovat ennusteita, miten epidemia voisi eri tilanteissa käyttäytyä, eivät mitään todellisuuksia, Salminen sanoo.

Mika Salmista kohtaan ei hallituksen piiristä esitetä arvostelua.

– Hän nauttii kaikkien hallituspuolueiden arvostusta ja luottamusta. Kukaan ei ole esittänyt kertaakaan, että tarvittaisiin toinen mielipide, toinen hallituslähde sanoo.

Markku Tervahauta
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta Emmi Korhonen / Lehtikuva

Sen sijaan THL:n pääjohtajan Markku Tervahaudan ulostuloja jotkut ministerit ovat ihmetelleet. Tervahauta esimerkiksi suositteli (siirryt toiseen palveluun) kangasmaskien käyttöä samaan aikaan kun THL esitteli hallitukselle virallisena linjanaan, ettei maskeista ole suurta hyötyä.

– Muutama ministeri on kommentoinut, että yritä tässä tehdä tieteeseen perustuvaa politiikkaa, kun pääjohtaja sooloilee ohi laitoksensa, sama hallituslähde kertoo.

Tervahaudan alaisen mukaan pääjohtajalla on joskus tapana käyttää sananvapauttaan asioissa, joita ei ole yhdessä valmisteltu.

– Olin se minä tai joku muu, aina otsikoidaan että THL sanoo sitä ja tätä, vaikka monetkaan näkökulmista eivät ole käyneet läpi talon kannanoton protokollaa, Tervahauta itse sanoo Ylelle.

Toisinaan hallituksen piirissä on huokailtu myös Salmisen suorasukaisia lausahduksia mediassa.

– Hän edustaa lääketieteellistä näkökantaa. Niistä saattaa helposti saada kuvan, että näkemykset olisivat kauhean erilaisia vaikka eivät olisikaan, hallituslähde pääministeripuolue SDP:stä sanoo.

3. Ovatko THL ja hallitus kannattaneet laumaimmuniteettia?

Kyllä ja ei.

Ei siinä mielessä, että Suomessa ei ole koskaan ajettu sitä, että taudin annettaisiin levitä rajoittamattomasti, kuten Britanniassa aluksi.

Kyllä siinä mielessä, että pienestäkin immuniteetin syntymisestä väestöön on hyötyä epidemian hallinnassa, eikä hallitus sitä vastusta, jos se on syntyäkseen.

Siitä on vain vaikea puhua, koska asia yhdistetään heti mielikuvissa Ruotsin malliin, "laumasuojastrategiaan".

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi VarhilaEleni Paspatis / Yle

Vielä maaliskuussa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoi avoimesti, että laumaimmuniteetti pitää saada aikaan väestössä niin, että riskiryhmiä suojellaan.

– Kun laumaimmuniteetti on saavutettu, riskiryhmät tulevat sen piiriin ilman että heidän tarvitsee sairastaa tautia, Varhila sanoi Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun) 26. maaliskuuta.

Kun poikkeustila otettiin voimaan, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi (siirryt toiseen palveluun) Suomen varautuvan siihen, että ikäihmiset pysyvät suojassa ja muu väestö ottaa viruksen "väestöpohjalta" vastaan.

Suomessa epidemiaa päätettiin hidastaa enemmän kuin Ruotsissa, mutta taustaoletus on ollut koko ajan sama: taudista päästään eroon, kun väestöön muodostuu niin sanottu laumaimmuniteetti. Se muodostuu joko rokotteella tai sairastamalla.

Koska Marinin hallitus ei laske koronapolitiikkaansa rokotteen varaan, se varautuu mahdollisuuteen, että vastustuskyky kehittyy vasta, kun tarpeeksi moni on taudin sairastanut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan toimiva ja nopeasti saatava rokote ei ole "kirkossa kuulutettu". THL ei usko myöskään epidemian pysäyttämiseen todella järeillä rajoitustoimenpiteillä, koska se on varma, että virus etenee väestössä joka tapauksessa – ennemmin tai myöhemmin.

Siksi THL on pitänyt esillä toiseen aaltoon valmistautumista: mitä vähemmän vastustuskykyä suomalaisille on koronaa vastaan kehittynyt, sitä pahempaa jälkeä se uudelleen ärhäköityessään tekee.

Tästä käsityksestä THL ei ole luopunut.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa 19. maaliskuuta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista KiuruPetteri Sopanen / Yle

Kukaan hallituksessa tai THL:ssä ei halua tarkoituksella sairastuttaa suomalaisia immuniteetin nimissä. Se olisi paitsi vaarallinen myös hidas tie: tarpeeksi laajan immuniteetin saamisessa väestöön menisi sairastamalla ikuisuus.

Sitä paitsi immuniteetin tehosta on vielä epäselvyyttä. Jonkinlainen immuniteetti taudista tulee, THL uskoo, mutta kenelle ja kuinka pitkäksi aikaa, sitä ei tiedetä.

Kyse on siitä, että jokainen taudin sairastanut katkaisee suurella todennäköisyydellä omalta osaltaan tartuntaketjuja ja jarruttaa siten epidemian leviämistä. Eikä ole huono juttu.

Jo yllättävän pieni määrä auttaa.

Tutkijat voivat puhua tästä virologisesta luonnonlaista vapaammin kuin poliitikot.

– Vaikka [tautiin vasta-aineita saaneiden] prosentti olisi pienikin, sillä on vaikutus. Laumasuojan kasvulla on suuri merkitys, THL:n mallinnusryhmään kuuluva professori Kari Auranen sanoi HS:lle 12. toukokuuta.

Laumaimmuniteetti on siis mahdollinen sivutuote, ei Suomen strategia.

4. Onko hallitus tullut tukahduttajien linjalle?

Kyllä, käytännössä.

Hallitus pyrkii minimoimaan tartunnat nyt, kun epidemia näyttää hiipuvan. Mutta hallitus ei kutsu sitä tukahduttamiseksi.

Kun epidemia alkoi, THL ja hallitus pitivät sen pysäyttämistä mahdottomana. Hallitus valitsi linjakseen hidastamisen.

THL ei uskonut tuolloin Maailman terveysjärjestön WHO:n suosittelemaan testaa, jäljitä ja eristä -malliin – eli siihen, mihin Suomi nyt tähtää.

Toukokuun alussa hallitus päivitti koronalinjansa ja nimesi sen hybridistrategiaksi. Moni ei kuitenkaan ymmärtänyt strategian tavoitetta: pyrkikö hallitus pysäyttämään viruksen leviämisen vai oliko tarkoitus antaa sen levitä "hallitusti"?

Niin sanotut tukahduttajat ovat haastaneet (siirryt toiseen palveluun) hallituksen linjan epidemian alusta lähtien. Joukko tutkijoita, asiantuntijoita, talousihmisiä ja oppositiopoliitikoita on vaatinut epidemian pysäyttämistä. Muuten liian moni sairastuisi, kuolisi, ja talous halvaantuisi liian pitkäksi aikaa.

Regeringen har samlats till möte om coronarestriktioner den 3 maj 2020.
Handout/Laura Kotila

15. toukokuuta pääministeri Sanna Marin selitti koronalinjaa. Hän sanoi, että hallituksen tavoitteet ovat olleet koko ajan samoja: estää viruksen leviämistä, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella riskiryhmiin kuuluvia.

Pääministeri lisäsi, että ihannetilanteessa tartuntoja on Suomessa nolla.

Marin ei kuitenkaan käyttänyt sanaa tukahduttaminen, toisin kuin THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta. Hän sanoi samana päivänä Sannikka-ohjelmassa, että epidemia on tukahdutettava.

Tervahauta sanoo nyt Ylelle, että mitään kannanmuutosta THL:ssa ei ole tehty. Silti hänkin on pistänyt merkille hallituksen ilmausten muuttumisen.

– Nyt on sanoitettu tarkemmin. Epidemia on hidastunut niin hienosti, että ulottuvilla on niin sanottu nolliin vetäminen. Uskoisin, että myös hallituksen piirissä on todettu tämä, Tervahauta sanoo.

Epidemian hiipuminen on yllättänyt sekä hallituksen että THL:n. Keskustelu epidemialinjasta on myös retorista kamppailua ja poliittista taiteilua.

Tukahduttajat ovat maalailleet, että hallitus ja THL antavat viruksen tarkoituksella levitä ja tuhansien suomalaisten kuolla.

THL ja hallitus ovat vastanneet, että tukahduttaminen on väliaikaista, virusta ei saada poistettua maailmasta.

Hallituslähde sanoo, että poliitikot ovat varovaisia lupaamaan asioita, joita ei ehkä pystytä pitämään. Hän myöntää, että hallituksen viestintä olisi voinut olla parempaa.

– Emme ole onnistuneet viestimään tätä selkeästi, hallituslähde sanoo.

5. Onko THL tehnyt virheitä?

Kyllä.

Näyttää siltä, että THL arvioi ainakin epidemian laajuuden yläkanttiin.

–Alkuvaiheessa kuviteltiin yleisesti, että epidemia menee influenssan tapaan läpi maan. Nyt on huomattu, että näin ei ole käymässä, vaan se on tukahtumassa, THL:n entinen pääjohtaja, keskustalainen poliitikko Pekka Puska sanoo.

Koronarajoitusten vaikutus yllätti myös hallituksen ja sen asiantuntijat.

– Esimerkiksi 16. maaliskuuta päätetyt rajoitukset olivat paljon tehokkaampia kuin osattiin odottaa, THL:n johtaja Mika Salminen sanoo.

Mika Salminen hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Mika Salminen hallituksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä 12. maaliskuuta.Tiina jutila / Yle

Hallitus on saanut kansalta hyvän arvosanan epidemian hoidosta. Hallituksen neuvonantajaa THL:ää on arvosteltu julkisuudessa toistuvasti.

Kritiikkiä on tullut erityisesti epidemian tukahduttamista ajaneilta ja omia epidemian mallinnuksia tehneiltä tutkijoita.

THL:n mallinnusryhmän arviot epidemiasta on kyseenalaistettu.

Kritiikin mukaan THL aliarvioi epidemian vakavuuden, sen aiheuttaman tartuntakuolleisuuden eli kuinka moni tartunnan saaneista kuolee.

Se taas johtuu siitä, että THL yliarvioi epidemian laajuuden, lievinä ja oireettomina piiloon jäävien tartuntojen määrän.

Maaliskuussa THL arvioi tartuntakuolleisuudeksi 0,1 prosenttia. Eli yksi tuhannesta tartunnan saaneesta kuolisi.

Myöhemmin THL korotti arviotaan 0,2 prosenttiin. Monet ulkomaiset tiedot viittaavat kuitenkin jopa viisinkertaiseen tartuntakuolleisuuteen, noin prosentin luokkaan.

Arvioissa on kyse siitä, kuolisiko Suomessa tuhansia vai kymmeniätuhansia ihmisiä laajassa epidemiassa.

THL:n ehkä liian optimistiset lähtöarviot eivät johtaneet kuitenkaan siihen, että THL ja hallitus olisivat reagoineet kevyesti epidemiaan – kuten Ruotsissa on mahdollisesti tehty.

Hallituksen tiedotustilaisuus.
Hallitus tiedotti koronarajoituksista 17. maaliskuuta.Petteri Bülow / Yle

Suomessa pelättiin Italian kohtaloa, tehohoidon romahdusta ja suurta kuolleisuutta.

–Se oli lopullinen niitti, kun alkoi joka puolella näyttää, että terveydenhuolto ylikuormittuu, THL:n Mika Salminen kertoo maaliskuun tilanteesta.

Mutta miksi THL arvioi Suomen epidemian laajuuden mahdollisesti paljonkin yläkanttiin?

THL:n arvion mukaan lievinä tai oireettomina piiloon jääviä tartuntoja olisi ollut jopa monia kymmeniä kertoja enemmän kuin testeissä todettuja.

Arvio perustui muun muassa Kiinan Wuhanin tietoihin ja epidemian nopeaan leviämiseen ympäri maailman. Myös vasta-ainetulokset muista maista tukivat THL:n mukaan sen arviota epidemian laajuudesta.

Nyt THL:n omat vasta-ainetutkimukset (siirryt toiseen palveluun) viittaavat siihen, että kaikkia tartuntoja on paljon vähemmän kuin THL on arvioinut, jopa vain 2–3 kertaa enemmän kuin testeissä todettuja..

Epidemia ei ilmeisesti ehtinyt alussa tartuttaa Suomessa niin monia kuin THL ulkomaisten tietojen perusteella arvioi. Rajoitukset ehtivät väliin.

Pääjohtaja Tervahauta muistuttaa, että THL:n vasta-ainetutkimusten tulos on yhä epävarma.

– Immunologisen vasteen osalta tiedetään yllättävän vähän. Mikä vaikutus esimerkiksi aikaisemmilla koronaviruksilla on siihen, kuka nyt sairastaa ja kuinka vakavasti.

THL:aa arvosteltaessa on muistutettu, että laitoksen resursseja leikattiin joitain vuosia sitten rajusti, jopa 30–40 prosenttia.

Pääjohtaja Tervahaudan mukaan koronatyötä johtavan terveysturvallisuusosaston työntekijöiden määrä vähentyi noin 130:sta 70-80:aan henkeen.

Lasse Lehtonen on Helsingin Yliopiston terveysoikeuden professori ja  HUSin ylilääkäri.
HUS:n diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse LehtonenMarkku Pitkänen / Yle

Terveysoikeuden professori, HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoo, että THL:n asiantuntemuksen taso on laskenut leikkausten vuoksi.

Koronakriisissä se on näkynyt Lehtosen mukaan niin, että THL ei ole kyennyt riittävästi reagoimaan tilanteisiin, kokoamaan ja esittämään olennaista tietoa – esimerkiksi lasten tartunnoista ja tartuttavuudesta Suomessa kouluja avattaessa.

THL:n pääjohtaja kokee laitoksen kritiikin osin epäoikeudenmukaiseksi ja väärinymmärryksiin perustuvaksi.

–Tämä ei ole ensisijaisesti tieteentekoa. Tässä on tuotettu tietopohjia aika nopeatahtisen päätöksenteon pohjaksi. Yötä päivää ja viikonloppua samat ihmiset ovat olleet remmissä. Kevään aikana on voitu vähän vahvistaa resursseja, Tervahauta kertoo.

–Tässä keskustelussa pyörii myös paljon niin sanottuja nojatuoliepidemiologeja, Tervahauta toteaa.

Tervahaudan mukaan he ajavat ideoitaan julkisuudessa ilman, että heillä on vastuuta seurauksista.

6. Onko tietoja salattu?

Kyllä.

Se, kenen syy se on, on monimutkaisempi kysymys.

Huhtikuun lopussa nähtiin erikoinen episodi, kun koronakriisin talousvaikutuksia selvittänyt Vesa Vihriälän ryhmä ei saanut (siirryt toiseen palveluun) sosiaali- ja terveysministeriöstä kaikkia pyytämiään epidemialaskelmia.

Pääministeri Marinkin ehti hämmästellä, miksi tietoa ei jaettu ryhmälle, jonka selvityksen hallitus oli itse tilannut.

Vesa Vihriälä
Professori Vesa VihriäläAntti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Tulppa löytyi ministeriöstä. STM:n tulkinnan mukaan laskelmat olivat keskeneräisiä. Niitä ei voinut luovuttaa, ennen kuin hallitus oli tehnyt päätökset, joiden pohjaksi skenaariot tehtiin.

THL:n mukaan osaa pyynnöstä ei voinut toteuttaa, koska talousryhmä pyysi henkilötietoja sisältäneitä papereita, joiden luovuttaminen olisi ollut laitonta.

Lopulta suurin osa tiedoista annettiin ryhmälle sen jälkeen, kun ministeri Kiuru ja STM:n lakimies siunasivat luovutuksen.

Hallituslähde myöntää, että hallitus kantaa vastuun tietojen julkistamisesta.

– On totta, että ne olisi pitänyt julkaista nopeammin. Se ei ole THL:n vika. Valtioneuvostolta se kuittaus tulee, hän sanoo.

Eilen valtioneuvoston kanslia sai pyyhkeitä pääministeriltä, kun kävi ilmi, että kanslia oli salannut Marinin valtiosihteeri Mikko Koskisen johtaman COVID19-koordinaatioryhmän asiakirjat esityslistoja lukuun ottamatta.

Julkisuuslinja muuttui 6. toukokuuta. Silloin hallitus päätti (siirryt toiseen palveluun), että kaikki päätöksenteon perusteena olleet taustatiedot ja laskelmat tulee julkistaa.

STM:stä lähtee kuitenkin piikki myös THL:n suuntaan.

THL:n mallinnusryhmän jäsenet ovat harmitelleet julkisuudessa (siirryt toiseen palveluun), että ministeriö on estänyt heitä puhumasta malleistaan, ja siksi mallien vaikutus päätöksiin on oletettu todellista suuremmaksi.

Ministeriön mukaan THL olisi itsekin voinut olla avoimempi malliensa tieteellisistä perusteista. Monet tutkijat ja toimittajat ovat penänneet THL:ltä vastauksia muun muassa siihen, millaisiin lähtöoletuksiin THL:n ennusteet perustuvat.

– THL:llä on julkaisuvastuu ja -vapaus siitä, millä tavalla mallit on rakennettu yksityiskohtaisesti, STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoo.

oikeuskansleri Tuomas Pöysti
Oikeuskansleri Tuomas PöystiHenrietta Hassinen / Yle

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti onkin päättänyt selvittää (siirryt toiseen palveluun), miksi STM ja THL eivät ole julkaisseet kaikkia koronaepidemiaan liittyviä taustatietoja hyvän hallintotavan mukaisesti.

THL:n mukaan he ovat julkaisseet kaikki oletuksensa ja parametrinsa, jotka ovat olleet valmiita.

Myös kansanedustajat ovat kokeneet, että hallitus on pitänyt heitä pimennossa. Perustuslakivaliokunta on huomauttanut monta kertaa, että hallituksen valiokunnalle toimittama päätösten tietopohja on ollut puutteellinen ja osin ristiriitainen.

Hallituksesta myönnetään, että varsinkin aluksi valmistelu jäi ohueksi, eikä kunnollisia taustamuistioita ehditty kiireessä tehdä.

7. Onko maskikysymys politisoitunut?

Kyllä, osittain.

Oppositio on ajanut suositusta kasvomaskin käyttöön kansalaisille, mutta on hallituksen sisälläkin asiasta ristivetoa.

Kasvomaskien käytöstä ei ole annettu suomalaisille suositusta. Täysin selväksi ei ole käynyt, mikä on siihen todellinen syy.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä on kuultu useita selityksiä: suu-nenäsuojia ei ole Suomessa tarpeeksi, maskit luovat tartuntariskin jos niitä ei osata käyttää, joillekin maskeista voi tulla terveyshaittoja eikä maskien hyödyistä ole riittävää näyttöä.

Maskisuositusta voitaisiin myös pitää monin paikoin tarpeettomana, koska suuressa osassa maata tartuntoja ei nyt juurikaan ole.

Sanna Marin
Pääministeri Sanna Marin antoi ilmoituksen koronakriisin hoidosta eduskunnan täysistunnossa 29. huhtikuuta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Monissa Euroopan maissa maskeja kuitenkin suositellaan ja on maskipakkojakin. Finnairin koneissakin maskeja pitää jo käyttää. Tieteellistä näyttöä niiden hyödystä on, mutta Suomessa hallitus vielä selvittää asiaa.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta suositti (siirryt toiseen palveluun) huhtikuun puolivälissä itsetehdyn tai ostetun kangasmaskin käyttöä.

Ehdotusta ei katsottu ministeriössä hyvällä. STM ja THL julkaisivat pian erikoisen tiedotteen, jossa kertoivat, etteivät anna ohjeistusta tai suositusta hengityssuojaimien tai kangasmaskien käytöstä julkisilla paikoilla.

Toukokuun puolivälissä THL:n Tervahauta palasi asiaan Ylen Sannikka-ohjelmassa.

Hän sanoi, että maskiasiassa on tekijöitä, jotka eivät liity epidemian hoitoon. Asia on jollain tavalla politisoitunut.

Nyt Tervahauta toteaa Ylelle, että eduskunnassa on käyty useasti keskustelua kansanmaskeista hallituksen ja opposition välillä.

Tarkoitatko sitä, että eduskunnassa käyty keskustelu on vaikuttanut ministeriön kantaan maskeista?

– Sitä pitää kysyä ministeriöltä.

Ministeriö selvittää parhaillaan maskien käyttöä hallituksen toimeksiannosta. Selvityksen on määrä valmistua toukokuun lopussa.

Maskiasiassa vaikuttaa olevan poliittisia jännitteitä hallituksen sisällä. Ylen tietojen mukaan maskiselvitys oli keskustan aloite.

Puolueen piirissä on oltu tyytymättömiä siihen, että maskisuositus junnaa STM:ssä, koska ministeriö ei ole valmis alentamaan maskistandardia.

SDP:n hallituslähde taas sanoo, että kansanmaskeista on tullut todellista merkitystään suurempi, symboli koronalta suojautumiselle.

Lue lisää:

Yle selvitti opposition koronalinjan: Tartunnat pitää painaa nollaan ja hallituksen on suositeltava kasvomaskin käyttöä väkijoukoissa

Pitääkö koronavirus yrittää tukahduttaa vai ei? Tämä avainkysymys jakaa Suomen asiantuntijat kahteen leiriin

Tilaa uutiset koronaviruksesta

Saat Ylen tärkeimmät koronavirusuutiset sähköpostiisi kerran päivässä.

Siirry tilaamaan

Luotettavia koronauutisia nopeasti suoraan puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus