1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. keskuspankit

Koronaviruksen aiheuttama talouskriisi kasvattaa keskuspankkien taseita uusiin ennätyksiin – Onko sillä mitään väliä?

Talouden vakautta tuetaan jälleen tuhansilla miljardeilla.

Euroopan keskuspankin päärakennus Frankfurtissa. EKP on ryhtynyt voimakkaisiin elvytystoimiin koronapandemian aiheuttamien negatiivisten talousvaikutusten lievittämiseksi. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Keskuspankit joutuivat tukemaan taloutta valtavilla summilla finanssikriisissä kymmenisen vuotta sitten.

Euromaat saivat finanssikriisin jatkeeksi vielä ikioman eurokriisin, joka kytee edelleen.

Kuin tässä ei olisi riittävästi, koronavirus on taannuttanut talouden kaikkialla maailmassa. Niinpä avunpyyntöjä ei tarvinnut edes esittää, ja keskuspankit käynnistivät jälleen massiiviset tukitoimet.

Toistuva nojaaminen keskuspankkien tukeen on nostanut esiin epäilyjä järjestelmän kestävyydestä jatkossa.

Ei vielä mitään kovin äänekästä, mutta vihjailuja kolumneissa ja talouslehtien haastatteluissa.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo, että luottamus keskuspankkeihin on pitänyt talousjärjestelmää pystyssä jo pitkään. Kuva: Antti Hacklin / Yle

– Yli kymmenen vuotta luottamus keskuspankkeihin on pitänyt rahoitusjärjestelmää pystyssä. Jos se luottamus rapautuisi, niin silloin meillä olisi varmasti hyvin iso kriisi käsissä, Nordean päänanalyytikko Jan von Gerich sanoo.

EKP teki kaikkensa ja tekee nytkin

Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi joutui palauttamaan suursijoittajien horjuneen luottamuksen eurovaluuttaan heinäkuussa 2012 puheella, josta lopulta jäi historiaan vain muutama sana.

” The ECB is ready to do whatever it takes to preserve the euro.”

Tämä Euroopan keskuspankin Mario Draghin kesällä 2012 antama lupaus tehdä kaikki mahdollinen euron varjelemisesi on noussut ikoniseen asemaan, kun puhutaan luottamuksesta keskuspankkien elvytystoimiin.

– Tuntuu, että elvyttämisestä on tullut pysyvä ilmiö. Edellisessä noususuhdanteessa ei päästy elvytyksestä eroon edes noususuhdanteessa. Tällainen [normaalia] mittavampi ja vaikuttavampi keskuspankkipolitiikka on tullut jäädäkseen, Jan von Gerich arvioi.

Ja tähän on syynsä. Koronaviruksen jäädyttämässä taloustilanteessa keskuspankkien on pakko toimia.

– Tässä tilanteessa keskuspankkien on varmistettava, että tilanne ei kärjisty. On pyrittävä pitämään käynnissä sellainen toiminta, jota pystytään tekemään tartunnan aiheuttamista rajoitteista huolimatta. On varmistettava, ettei toiminta pysähdy siitä syystä, että ei kuluteta eikä investoida, ekonomisti Roger Wessman sanoo.

Elvytys kasvattaa taseita

Koronaviruksen iskettyä keskuspankit ovat myös elvyttäneet voimalla. Varsinkin Yhdysvaltain keskuspankki on ottanut käyttöön järeät, suorastaan ennen näkemättömät velkakirjojen tukiostot.

Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Euroopan keskuspankki on ollut toimissaan jonkin verran Yhdysvaltain keskuspankkia varovaisempi. Lisäksi grafiikasta puuttuvat aivan viimeisimmät tiedot EKP:n osalta.

Voimakkaan elvytyksen aikana on ihmetelty sitä, että inflaatio ei ole lähtenyt laukalle. Rahan tunkemisella talouteen pitäisi olla myös nostava heijastusvaikutus hintoihin.

Näyttää kuitenkin siltä, että ihmisten ja yritysten käyttäytyminen on muuttunut toistuvien kriisien aikana.

Ekonomisti Roger Wessman ei usko inflaation lähtevän laukalle voimakkaasta keskuspankkien elvytyksestä huolimatta. Kuva: Antti Hacklin / Yle

– Kotitaloudet säästävät enemmän ja yritykset ovat entistä varovaisempia. Näistä syistä en ole kovin huolissani, että tämä [inflaatio] lähtisi kovinkaan ripeästi liikkeelle, Roger Wessman sanoo.

Ikuiset lainat avuksi Euroopalle?

Euroopan unionissa on kaiken muun lisäksi huolena velkaisten jäsenmaiden auttaminen.

Ensi viikolla pitäisi saada aikaan päätöksiä siitä, kasvatetaanko rahoituksen yhteisvastuullisuutta kytkemällä tukipaketit unionin budjettiin. Kyse on alustavasti noin 500 miljardin euron paketista.

Hiljattain arvostettu talousaikakauslehti The Economist kirjoitti pääkirjoituksensa (siirryt toiseen palveluun) EU:n kompastelusta tässä asiassa alaotsikolla: Vaikeuksiaan väistelemällä Euroopan unioni tekee niistä vain pahempia.

Myös tunnettu suursijoittaja George Soros on osallistunut tukikeiton hämmentämiseen muun muassa Kauppalehdessä julkaistulla mielipidekirjoituksellaan (siirryt toiseen palveluun) pari viikkoa sitten.

Soros esitti ratkaisuksi ikuisia valtionlainoja eli niin sanottuja perpetuaalilainoja. Niistä maksettaisiin vain vuotuiset korot sijoittajille, mutta niitä ei lyhennettäisi lainkaan.

– Ehdotus on mielenkiintoinen. Tässä tilanteessa tarvitaan uutta ajattelua ja uusia ehdotuksia. Mikään helppo ja kaikkeen käyvä ratkaisu se ei olisi, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo.

Markkinat luultavasti hinnoittelisivat ikuisen lainan koron korkeammaksi kuin kymmenen tai kolmenkymmen vuoden lainojen korot. Näin se voisi tulla lopulta melko kalliiksi sen liikkeelle laskijalle.

– Ikuinen laina olisi kuitenkin vahva signaali siitä, että kyseessä on pysyvä järjestely. Meneillään olevassa keskustelussa puhe pysyvistä ratkaisuista tuntuu olevan tabu. Valmiutta on tilapäiseen järjestelyyn, mutta ei pysyvään tulonsiirtoon. Jos perpetuaalilaina ei ole pysyvä, niin mikä sitten on, Jan von Gerich sanoo.