Suomalaisten säästöhalut ovat nousussa

Rahan säästäminen aloitetaan usein vasta keski-iässä. Miehet sijoittavat rahastoihin ja osakkeisiin useammin kuin naiset.

säästäminen
Nainen tutkii verkkopankin  säästölaskuria.
Kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista aikuisista säästää tai sijoittaa.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Suomalaisten säästöön tai sijoituksiin menevät summat ovat kasvussa, arvioi Säästöpankkiryhmän liiketoimintajohtaja Karri Alameri. Hänen mukaansa yhä useampi suomalainen säästää tai sijoittaa yli 400 euroa kuukaudessa.

Nordean sijoitustuotejohtajan Tanja Erosen mukaan kuukausisäästäjillä keskimääräinen säästösumma on noin 300 euroa. Hän sanoo, että vuodessa suomalaiset säästävät tai sijoittavat keskimäärin 2 000 euroa.

Erosen mukaan suuri osa suomalaisista aloittaa säästämisen tai sijoittamisen vasta 40 ikävuoden jälkeen ja jatkaa sitä eläkeikään asti. Aktiivisimmat säästäjät ovat nyt 55–65-vuotiaita.

– Tähän on varmasti ainakin osittain syynä se, että Suomessa käytetään edelleen pääosin melko lyhyitä asuntolainoja, jolloin lainanlyhennykset vievät helposti kaiken säästövaran taloudesta. Säästäminen ja sijoittaminen alkavat usein vasta, kun asuntolaina on ainakin pääosin lyhennetty, Eronen sanoo.

Pahan päivän varalle, eläkevuosille ja matkailuun

Osuuspankin tammikuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista aikuisista säästää tai sijoittaa – 47 prosenttia säännöllisesti ja 23 prosenttia satunnaisesti. Yleisin syy säästämiselle tai sijoittamiselle on pahaan päivään varautuminen.

Muita säästämisen syitä ovat esimerkiksi yllättävät ja kalliit hankinnat tai lomailu ja matkustaminen, kertoo Osuuspankin varallisuudenhoitoasiakkaista vastaava johtaja Kai Kalajainen.

– Asiantuntijat, ylemmät toimihenkilöt ja toimihenkilöt ovat aktiivisimpia säästäjiä tai sijoittajia, Kalajainen kertoo.

Kalajaisen mukaan miehet säästävät eläkepäiviä varten enemmän kuin naiset. Eläkesäästäminen korostuu 50–64-vuotiaissa.

Lomailua ja matkustamista varten säästäminen on sen sijaan yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa.

18–34-vuotiaiden ikäryhmässä rahaa laitetaan säästöön mieluummin lomailua ja matkustamista kuin omistusasunnon hankkimista varten. Vanhemmissa ikäryhmissä moni taas kerryttää varojaan lapsia tai lapsenlapsia ajatellen. Kyselyyn vastasi noin 1 100 täysi-ikäistä suomalaista.

Korona ei säikyttänyt rahastosijoittajia

Nordean Erosen mukaan suurin osa suomalaisista kerryttää säästöjään käyttö- tai säästötilille. Yleistä on myös rahastoihin sijoittaminen. Osakkeisiin sijoitetaan selvästi vähemmän.

– Naiset säästävät useammin tileille. Miehet sijoittavat useammin rahastoihin ja osakkeisiin. Jos katsotaan uusia rahasto- tai osakesijoittajia, naisten määrä on kasvussa, eli erot ovat tasaantumassa, Eronen kertoo.

Kalajainen Osuuspankista sanoo, että sijoittamisessa suomalaisia huolestuttavat nyt erityisesti riskit ja muutokset globaalissa taloudessa. Nuoria säästäjiä huolettavat myös omat sijoitustaidot.

Koronavirustilanne ei ole pankkien mukaan vaikuttanut rahastosijoittamiseen merkittävästi. Osuuspankissa rahastojen osuudenomistajamäärät eivät ole laskeneet juuri lainkaan. Myös Säästöpankissa asiakkaat ovat olleet yleisesti ottaen rauhallisia, ja rahastojen nettomerkinnät olivat huhtikuun aikana maltillisesti positiivisia.

Nordeassa osa rahastosijoittajista pelästyi kurssien laskua ja myi nopeasti pois sijoituksiaan. Suurin osa sijoittajista ei kuitenkaan reagoinut kurssien laskuun mitenkään. Nyt rahastosijoittamisen suosio on Erosen mukaan jo noususuunnassa.

Moni pienituloinenkin säästää

Osuuspankin tammikuisen kyselyn mukaan 30 prosenttia suomalaisista ei säästä eikä sijoita. Suurella osalla syynä tähän on työttömyys, Kai Kalajainen kertoo.

– Moni kyllä haluaisi säästää, mutta kokee, ettei ylimääräistä rahaa ole.

Säästöpankin viime vuoden säästämisbarometri antoi positiivisemman tuloksen suomalaisten säästämisestä. Sen mukaan vain 15 prosenttia suomalaisista ei säästä lainkaan. Kyselyyn vastasi noin 1 600 työikäistä suomalaista.

Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen kertoo, että myös luonteenpiirteillä on merkitystä säästämisessä. Pitkäjänteiset ja suunnitelmalliset ihmiset säästävät muita enemmän.

– Säästämisbarometrimme mukaan pienituloiset, jotka suunnittelevat pitkäjänteisesti, säästävät suurin piirtein saman verran kuin lyhytjänteisemmät parempituloiset. Ihmisten säästämismahdollisuuksia ei siis selitä pelkästään se, kuinka hyvin he tienaavat.

Samansuuntaisia tuloksia osoitti Nordean toissa vuonna teettämä tutkimus. Sen mukaan enemmän tienaavat säästävät keskimäärin suurempia summia kuin pienituloiset, mutta kaikilla suurituloisillakaan ei suinkaan kerry säästöjä. Niissä, jotka kokevat, ettei ylimääräistä rahaa säästämiseen tai sijoittamiseen jää, on jopa yli 80 000 euroa vuodessa tienaavia.

Nordean Erosen mukaan asia vaikuttaakin monien kohdalla pitkälti elämäntapavalinnalta. Ihmisillä on erilaisia tapoja kuluttaa ja priorisoida. Eronen uskoo koronavirustilanteen toimivan tietynlaisena herätyksenä.

– Jokainen varmasti ymmärtää tällaisessa tilanteessa, että aina olisi tärkeä olla vähintään parin kuukauden säästöt yllättävien muutosten varalle.